Asterix

[Asterix-fani]

Monien mielestä viimeisin albumi eli Asterix ja Latraviata on surkea albumi, mutta olisi myös mukava tietää miksi. Eli te jotka olette lukeneet kyseisen albumin, mikä tekee siitä niin huonon?

[VesaK]

No, ainakin tuntuu siltä, että Uderzo pyrkii kiireellä vetelemään lankoja yhteen - eli paitsi että hahmoja vanhoista albbareista ilmestyy uudelleen ("Onhan sinulla jo koko sarja" -pohjalta) niin myöskin tämä vanhempien esiin marssittaminen oli aika päälleliimattua, juonen kustannuksella. Joka muutenkin oli hyvin heppoinen kun vertaa... hm, mihin tahansa Goscinnyn kirjoittamaan Asterixiin. Seuraavaksi Asterix ja Obelix menevät varmaan naimisiin, tuskin kumminkaan keskenään. Se olisi kyllä mielenkiintoinen tarina!

[Timo Ronkainen]

Seuraavaksi Asterix ja Obelix menevät varmaan naimisiin, tuskin kumminkaan keskenään. Se olisi kyllä mielenkiintoinen tarina!

No, senhän näjemme sitten kun uusi Asterix pullahtaapi ulos joskus ensi syksynä.
Jo Latraviatassa viitataan tähän..
Mitä huonoa Latraviatassa on? Huumori on kehnoa (onko "luotijuna" kääntäjän aikaansaannos? Liian kehnoa anakronismia.) verrattuna Goscinnyn parhaisiin, juoni tuhlaa aikaansa joutavaan tyhjäkäyntiin (Asterixin muistinmenetykseen ja poukkoiluun tuhrautuu ilman mitään syytä ja tarvetta melkein 10 sivua).

Timo

[Asterix-fani]

Mitä huonoa Latraviatassa on? Huumori on kehnoa (onko "luotijuna" kääntäjän aikaansaannos? Liian kehnoa anakronismia.) verrattuna Goscinnyn parhaisiin, juoni tuhlaa aikaansa joutavaan tyhjäkäyntiin (Asterixin muistinmenetykseen ja poukkoiluun tuhrautuu ilman mitään syytä ja tarvetta melkein 10 sivua).

Timo

Näinhän se on. Hauskaako on tuo Asterixin "Juu", et cetera. Toivottavasti seuraava albumi onnistuu paremmin, sillä uskon että tulee olemaan viimeinen. Kunniakas päätös Asterixille on oltava!

[Canard]

Melkein ainoa huvittava vitsi oli, että Caesar - pysti annettiin näyttelijälle, Jullen suureksi järkytykseksi, Ranskan elokuva-akatemian palkintohan on nimeltään César, patsaan tehneen kuvanveistäjän, Marseillelaisen (vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa Massilialaisen ) César Baldaccinin mukaan.

[VesaK]

Niin, ja aina pitää raijata Julius Caesar itse paikalle, kuin ei Jullella muutenkin olisi tekemistä riittänyt... Matka Roomasta Armoricaan otti kuitenkin jokusen tovin varsinkin tuohon aikaan.

[Asterix-fani]

Minulla on kaksi "suurta" asiaa, joista en pidä.

Ensiksi tämä Asterixin muistiinmenetys, Jahuut ja Obelixin lyömiset eivät ole oikein sitä, mitä haluaisin lukea Asterix-albumista.

Toiseksi, Asterix ja Obelix ovat syntyneet samana päivänä. Mitäh? Katsokaapas Goscinnyn kirjoittamaa Obelix ja kumpp. - albumia. Obelixilla on syntympäpäivä. Okei, miksei Asterixiakaan juhlita? On kuin Goscinnyn kirjoittamista albumeista saadulla tiedolla ei olisi mitään merkitystä.

[Turre]

Sen lisäksi mitä täällä jo muut ovat kommentoineet Latraviataa, minun huomioni kiinnitti erityisesti se, että tekstauksessa (anteeksi nyt vaan Timo Ronkainen) gemenat ja versaalit ovat sekaisin. (Nuoremmille kvaakkaajille: gemena=pienaakkonen ja versaali=SUURAAKKONEN) On ärsyttävää lukea TEKSTiÄ JOSSA iSOJEN KiRJAiNTEN JOUKOSSA AiNA i-KiRJAiMEN PÄÄLLÄ ON PiSTE.

[VesaK]

Tuo johtuu vaaditusta Uderzo-fontista. Sitä ei käy sorkkiminen pisteen vertaa.

[Turre]

Kaikissa aiemmissa albumeissa tekstaus on pelkkää versaalia ja monta edellistäkin albumia oli jo kokonaan Uderzon käsialaa. Miten se fontti siinä viimeisessä yhtäkkiä vaihtui?

[VesaK]

Kaikissa aiemmissa albumeissa tekstaus on pelkkää versaalia ja monta edellistäkin albumia oli jo kokonaan Uderzon käsialaa. Miten se fontti siinä viimeisessä yhtäkkiä vaihtui?

Eihän se ole vaihtunut, kaikissa uusissa ja uusintapainetuissa Asterix-albbareissa joissa Uderzon fonttia on käytetty, toistuu tuo sama: iSOJEN KiRJAiNTEN joukossa i:n päällä on piste. Valita Uderzolle. 

Täsmennys siis: Ranskalaisten päätöksellä kaikissa käännösalbbareissa sekä uusintajulkaisuissa on nykyisin käytettävä Uderzon fonttia, vaikka kuinka siinä on piste iiin päällä.

[Turre]

Okei, okei, uskotaan.

Minulla on hyllyssä ne albumit suomalaisina ensipainoksina, joten niissä kaikissa sitä viimeistä lukuunottamatta on kuitenkin pelkkiä versaaleja (katso liite, kuva albumista n:o 30 Obelixin kaleeri). Jos uudempiin painoksiin vanhoista albbareista on tehty jotain muutoksia tekstaukseen, niin sitten....


( Mutta ne pisteet i:n päällä on SiLTi arrrggghhh    ärsyttäviä.)

[Asterix-fani]

( Mutta ne pisteet i:n päällä on SiLTi arrrggghhh    ärsyttäviä.)

Olen huomannut saman, mutta ei se ainakaan minua kovin paljon häiritse. Tärkeintähän on tarinan huumori ja juoni, eikä fontti 

[Timo Ronkainen]

Sen lisäksi mitä täällä jo muut ovat kommentoineet Latraviataa, minun huomioni kiinnitti erityisesti se, että tekstauksessa [...] On ärsyttävää lukea TEKSTiÄ JOSSA iSOJEN KiRJAiNTEN JOUKOSSA AiNA i-KiRJAiMEN PÄÄLLÄ ON PiSTE.

Mene, ota käteen ranskalainen Asterix ja katso: pisteet ovat i:n päällä.
Sarjakuvatekstaus ei oikeastaan yleensäkään ole seurannut mitään typografiaa tai vastaavaa. Useimmiten sarjakuvien puhekuplat ovat käsitekstattua versaalia. Aina. Aku Ankka vääristelee: Arial bold sarjakuvakuplaan. Puh....

Timo

[Veli Loponen]

Sarjakuvatekstaus ei oikeastaan yleensäkään ole seurannut mitään typografiaa tai vastaavaa.

Paitsi joitain "sääntöjä" on. Esim. Jenkkisarjoissa pyritään tekstaamaan I (minä) päätteisenä isona iinä I. Muut iit sitten tavallisena pölkkynä I.