Hiukkasen heppoinen oli tämä uusi. Jotenkin tuntui siltä, että juoni olisi voitu typistää kymmeneen sivuun. Loppu lässähti täysin, siinä ei ollut mitään draamaa tai ylipäänsä muutakaan. Joka puolelle ripotellut mietelauseet olivat lähinnä kiusallisia tai jopa myötähäpeää aiheuttavia.
Ambivalentiuksen ulkonäkö ei jotenkin minusta sopinut sarjaan, tosin oli Uderzollakin silloin tällöin vastaavia hahmoja. Ehkä tämäkin oli karikatyyri jostain todellisesta henkilöstä.
Ainoa kohta, joka oikeasti huvitti oli muutoin hiukan irrallinen merirosvojen osa.
Aivan kuin näissä kaikissa Goscinnyltä perityissä sarjoissa olisi sama vika. Epäilen, että Goscinny kirjoitti ihan oikean juonellisen tarinan ja sitten vasta alkoi lisäillä siihen vitsejä. Seuraajat tuntuvat keksineen vain pelkän lähtöidean ja sitten lähteneet venyttämään sitä vitseillä, kunnes sivumäärä tulee täyteen. Tuloksena on helposti unohdettava juoneton ketju irrallisia vitsejä, jotka eivät yllätä tai sitten heittelevät tarinaa holtittomasti vähän joka suuntaan.
