Onnistuin löytämään pari Bob Moranea kokoelmaani. Ensimmäinen oli "Tankki tyhjänä Seradoon", joka nyt oli normaali agenttijännäri, ja sitäpaitsi turhan koherenttia kamaa muutenkin. Varmasti tätä olisi mielellään nuoremmalla iällä lukenut.
Huudosta löytyi (tulin muuten vahingossa etsineeksi kun "Huutonetin hurjissa" mainittiin jollain albumilla olleen jo melkoisen lähtöhinnankin) "Hirmuliskojen temppeli" ja "Kivijättien kosto". Kuten viime Finnconin esitelmästä saattoikin päätellä, jotenkin rikkinäisiähän nämä ovat tarinankerronnallisesti.
Viimeisen sivun hatusta revitty tieteellinen selitys kaikelle kootulle mainittiin jo esityksessä, mutta Kivijättien kostossa patsaat pistävät ranttaliksi ja humpaksi jo toisessa ruudussa. Kutsukaa minua perinteisiin juuttuneeksi, mutta itse käsikirjoittana olisin voinut käyttää peräti sivun tai pari selittääkseni, mitä kummaa nämä tyypit oikein tekevät Pääsiäissaarilla.