Seuraavaksi ihmettelen Yakari-albumia numero 11, Le toison blanche (Valkoinen talja), jossa on sivullinen mufloneita. Ei muuten siinä mitään, mutta ei noita Amerikan manterella ole.
Ai ne muflonit olivat alkuteoksessakin. Ihmettelin tuota nimitystä joskus, kun luin tämän albumin ruotsiksi, luulin sen johtuvan kääntäjästä. Minä aina ajattelin Deribin tarkoittaneen paksusarvilampaita, jotka kisailevat siellä samoilla mestoilla lumivuohien kanssa. Ameriikoissa on vielä toinenkin villi lammaslaji, ohutsarvilammas eli dallinlammas. Näyttää aika samalta kuin serkkunsa, sarvet vain ovat ohuemmat kuin bighornilla.
Ehkä Derib ei sitten tiennyt, että pohjoisamerikkalaiset ja eurooppalaiset villilampaat kuuluvat eri lajeihin, ovathan ne äkkiä vilkaisten aika samannäköisiä. Eläinkirjoja toki luulisi löytyneen jo ennen nettiaikaa.
Ahman Derib piirsi uudestaan albumiin 20 ("Le diable des bois", ruots. "Odjuret i skogen"), mutta jotenkin se ei siinä ollut yhtä pelottava, vaikka kyseessä oli hirmuyksilö. Jukka on oikeassa siinä, että nuo hirvet eivät niin hirveän hyvin onnistuneet. Tästä huolimatta Derib on mielestäni eläinten kuvaajana tekijämies.
