Kirjoittaja Aihe: Tex Willer- kronikat  (Luettu 182484 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Pekka Pakkala

  • Jäsen
  • Viestejä: 41
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #75 : 27.12.2007 klo 12:35:03 »
Noista ihmissusijutuista ja Paholaisaaveen noitatouhuista tuli vielä mieleen että Texin tekijät ottivat vaikutteita Carlos Castanedan kirjoista, jotka olivat tuolloin 70-luvun alussa suosittuja? Vai kuuluuko tuollainen yliluonnollisilla jutuilla maustaminen italialaiseen sarjakuvakerrontaan ihan ilman mitään Castanedan vaikutustakaan?

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 759
  • Hornan kekäleet!
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #76 : 27.12.2007 klo 17:40:31 »
Castanedan tuotanto ei ole minulle tuttua. Mutta kyllä nuo yliluonnolliset jutut ovat Italian sarjakuvan peruskauraa. Tosin Tex taisi mefisto-juttuineen olla yksi edelläkävijöistä. Nykyäänhän siellä tulee kauhua ja yliluonnollisuuksia joka tuutista. Vaan mistä vaikutteet ovat alunperin tulleet, sitä en tiedä.
"Tex-tieteen yli-morisco"

Hannu

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 252
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #77 : 27.12.2007 klo 17:57:59 »
Janne olisi voinut viitata sekä Hornan kekäleet-kirjaansa että Ruudinsavu-lehden artikkeliinsa; niissä kuvataan hyvin miten erilaiset yliluonnolliset/fantasia/sci-fi -elementit löytyvät niin Texissä kuin muissakin lännensarjoissa. Carlos Castaneda oli antropologi joka tutki yagui-intiaanien peyote-rituaaleja. Hänen aiheesta kirjoittamansa teoksensa on otettu vastaan hyvin ristiriitaisesti, joidenkin mielestä ne ovat pikemminkin fantasia-tarinoita kuin antropologisia tutkimuksia; joka tapauksessa, äärimmäisen kiinnostavia.      Castanedan lukemisesta on itselläni kulunut sen verran aikaa etten ihan heti osaa niitä Texiin yhdistää, voisitko Pekka hieman täsmentää millä tavoin ne mielestäsi Texiin ja mainittuihin seiikailuihin liittyvät? Olen erittäin kiinnostanut kuulemaan!
« Viimeksi muokattu: 27.12.2007 klo 18:09:27 kirjoittanut Hannu »
Kaikki on miltä se kulloinkin näyttää

Pekka Pakkala

  • Jäsen
  • Viestejä: 41
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #78 : 27.12.2007 klo 21:14:00 »
Itsellänikin on kohta parikymmentä vuotta siitä kun tuli intoiltua Castanedasta mutta Castaneda tuli mieleeni nimenomaan tuota uusinta Tex-kronikkaa lukiessani. Kyseisessä seikkailussahan Mitla käyttää peyotea ja muita yrttejä ja kokeilee niiden eri yhdistelmiä määrätietoisesti omien päämääriensä saavuttamiseen. Castanedan kirjoissa noidat ja varsinkin se päänoita eli Don Juan ovat myös tuollaisia vähän tiedemiesmäisiä kokeilijoita jotka tietävät aivan valtavasti kaikkia jujuja ja reseptejä.

Samaten Matka Ixtlaniin -kirjassa oli kuvauksia kaikenlaisista demoneista jotka väijyvät varomatonta kulkijaa ja omaksuvat usein jonkin eläimen hahmon tai olemuksen aavikolla. Nyt kun tsekkaan niin Tex-kronikan sivulla 105 on tähän liittyvä hieno castanedalainen repliikki:
"Kuulin susien ulvontaa, mutta tiesin etteivät ne olleet susia. Näin kuunvalon luomia varjoja joka puolella kylää ja käsitin, että ne olivat hyökkäykseen valmiita pahoja henkiä!"
Voiko olla komeampaa repliikkiä!?


Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 759
  • Hornan kekäleet!
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #79 : 28.12.2007 klo 19:48:41 »
Taitaapa olla Pekka oikeassa. Googletin nimillä Bonelli ja Castaneda. Yksi järkevä viittaus löytyi ja se vei brassien Tex-sivuille. Siellä oli pitkä pätkä Castanedasta. Valitettavasti portugali ei ole hanskassa, mutta siellä viitattiin selvästi juuri tuohon Paholaisaave-tarinaan.
"Tex-tieteen yli-morisco"

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 639
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #80 : 28.12.2007 klo 20:02:54 »
Bonellien historiasta llian vähän tietävänä uskallan silti arvella että kauhu/yliluonnollinen on enemmän italiassa jo 1920-30-luvuilta suosiota nauttineesta gialloperinteestä.

Texin Castaneda viitettä ei silti voi sivuuttaa. 60-70-luvuilla Castaneda oli hyvin trendikäs ja suosittu ja joissain piireissä yhä vaikka Castanedan taustoihin suhtaudutaankin nykyisin kriittisemmin.

Castanedasta kiinnostuneita suosittelen tutustumaan paitsi herran omiin myös Tajunnan alkemistit-teokseen. Texin ja muiden länkkärien kauhukytkökset menevät kauemmas: James fenimore Cooperiin, Henry Jamesiin ja Robert E Howardiin.
varsinkin Howardin ja Henry jamesin intiaani- ja maastokuvaukset ovat yhtä lailla goottilaista kauhua kuin lännenkirjallisuutta.
Kiitämme asiaankuuluvia tahoja vinkistä, poimimme tuoreen kronikan kantoon ensi tilassa.

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 759
  • Hornan kekäleet!
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #81 : 28.12.2007 klo 23:32:19 »
Bonellien historiasta llian vähän tietävänä uskallan silti arvella että kauhu/yliluonnollinen on enemmän italiassa jo 1920-30-luvuilta suosiota nauttineesta gialloperinteestä.

Mitä tuo gialloperinne pitää sisällään?
"Tex-tieteen yli-morisco"

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 639
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #82 : 29.12.2007 klo 00:09:03 »
Jos en ole kaikkea väärin ymmärtänyt giallot olivat käännös- ja kotimaista tuotantoa kuten saman aikakauden pulplukemistot ja penny dreadfullyt.
Nimi Giallo, keltainen, tuli juuri paperin halpuudesta ja räikeästä väristä.
Tämähän oli senttarien kulta-aikaa nick cartereineen, fu manchuineen, doc savageineen , black maskeineen ja tietenkin: lujanyrkkisine proto-tex/morgan kaneineen.

Kaikkea paheksitun populaaria: jännitystä, kauhua, seksuaalista jännitettä, sotaa esitettynä mahdollisimman viihdyttävän koukuttavasti.

muualla ala alkoi saada takkiinsa joskus noin 50-luvulla teknisen kehityksen myötä, mutta armaassa italiassa joka oli pitkään köyhä ja omaa kotimaatamme jyrkemmin kahtiajakautunut oikeistoon ja vasemmistoon giallot olivat yhä halveksittu, mutta suosittu = rahaa tekevä voimavara.

On mahdollista että lyhyt esitykseni pohjaa virheelliseen tietämykseen mutta näin olen käsittänyt.
samat syythän takasivat erään halvan sarjakuvalukemiston nousun saapasmaassa. josta sittemmin on tullut italian rajat ylittävä käsite.
« Viimeksi muokattu: 29.12.2007 klo 00:10:38 kirjoittanut Curtvile »

Pekka Pakkala

  • Jäsen
  • Viestejä: 41
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #83 : 29.12.2007 klo 15:41:15 »
Jep, Curtvile on varmaan täysin oikeassa siinä että yliluonnollisia elementtejä olisi Texissä ilman mitään Castanedaakin. Giallo-perinteen lisäksi on todella otettava huomioon että koko villin lännen mytologia pohjautuu rajaseudun villin luonnon ja intiaanien paholaismaisuuteen, eli kun eurooppalaisia alkoi tulla Amerikkaan 1600-luvulla enemmälti niin varsinkin englantilaiset uudisasukkaat pitivät intiaaneja paholaisina tai ainakin pirun kätyreinä ja palvelijoina, puritaaneja kun olivat. Kanadaa asuttaneet ranskalaiset olivat vapaamielisempiä ja siksi esimerkiksi seka-avioliitot olivat paljon yleisempiä siellä. Yhdysvalloissa intiaaneja ja rajaseutua siis pidettiin paholaisen omana alueena, joka piti kesyttää ja kääntää kristiinuskoon. Vähän myöhemmin, kun heistä ei enää ollut välitöntä uhkaa, intiaaneja alettiin sympatiseerata ja pitää "jaloina villeinä". Richard Berkhoferin kirjassa "White Man's Indian" on selitetty näitä mielenkiintoisia vaiheita.

Tex taitaa olla siis sekoitus eri aikojen villin lännen asenteita. Pahus kun joskus näkisi leffan "Billy the Kid meets Dracula" jossain!

Hannu

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 252
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #84 : 29.12.2007 klo 23:00:50 »
Erittäin kiinnostavia juttuja sekä Curtvillellä että Pekalla! Monissa Texin yli-luonnollisissa tarinoissa on löydettävissä myös muita esikuvia: esim. J. Vernen Matka maailman keskipisteeseen on varmaan ollut innoittajana Tex-tarinaan Käärmeen merkki (mm. kronikka 3-4); Mary Shelleyn Frankensteinilla lienee jotain yhteyttä Vindexin jätteihin ja R.L.Stevensonin Jekyl and Hydellä moniinkin Tex-tarinoihin, joissa juoman tai muun avulla henkilö muuntuu muuksi.

Mutta mikähän mahtaa olla ollut esikuvana Bonellin ja Galepin mielessä Mefistoa kehitellessä?
     
Kaikki on miltä se kulloinkin näyttää

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 639
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #85 : 29.12.2007 klo 23:24:47 »
Mutta mikähän mahtaa olla ollut esikuvana Bonellin ja Galepin mielessä Mefistoa kehitellessä?
     

Faust tapaa tohtori Mobutun? Minusta Dickertin hahmossa on ollut aina iso ripaus Svengalia.

Pekka Pakkala

  • Jäsen
  • Viestejä: 41
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #86 : 30.12.2007 klo 17:54:04 »
Jep, Svengali pujopartoineen on varmaan monen sarjakuvakonnan esikuva. Itselläni tuli esikuvia miettiessä mieleen Kolmen muskettisoturin kardinaali Richelieu, joka juonitteli rikkaana ja vaikutusvaltaisena kulisseissa sankarien päänmenoksi, naureskellen ilkeästi ja sukien pujopartaansa. Fu Manchun voisi myös mainita, sikäli että konnan on hyvä olla jonkin verran eksoottinen...

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 759
  • Hornan kekäleet!
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #87 : 31.12.2007 klo 12:58:40 »
Mefistoon on vaikutteita vaikka mistä. Ulkonäöllisesti yksi tärkeimmistä on Georges Melies'n mykkäelökuva Faust aux enfers vuodelta 1903 (sanotaan Bonellin elämäkerrassa). Mefiston hahmoon on vaikuttanut paljolti myös Mandrake, joka oli Italiassa tosi suosittu (ja Galep piirsikin sitä...). Bonelli löi myös paljolti Mandrakea muistuttavan sarjakuvan nimeltään Ipnos vuonna 1946. Mandraken päävastustaja Cobra muuten muistuttaa myös Mefistoa.

Onko muuten du Maurierin romaanille Trilby, jossa Svengali esitellään, suomenkielistä nimeä?
« Viimeksi muokattu: 31.12.2007 klo 13:11:41 kirjoittanut Jansa72 »
"Tex-tieteen yli-morisco"

Dennis

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 821
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #88 : 17.01.2008 klo 17:43:15 »
Tulossa Banskun mukaan!
Tex Willer kronikka 20  Sivuja normaalia enemmän. 272 s. Ilmestyy maaliskuussa.
 
Silmalappu-Tex vie peitetehtävänsä roistojen kaupungissa loppuun. Pohjoiset Dakota-intiaanin kapinoivat mustan kuninkaan yllytyksestä. Näköispainos numeroiden 4, 6 ja 7 / 1974 seikkailuista. Välissä oleva Mefisto-seikkailu "Luurankoylänkö" julkaistaan kokonaan omana kirjanaan myöhemmin tänä vuonna

Eli tossa myös infoo Alasen jo pariin kertaan kertomasta jutusta että tulossa on kovakantinen eeppos Texiä, eli toi Luurankoylänkö!
 
Je suis alle kuuden euron pizza!

Hannu

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 252
Vs: Tex Willer- kronikat
« Vastaus #89 : 17.01.2008 klo 18:53:41 »
Tekeepä tähän väliin mieli laittaa pari huomiota ja ilmaista kiitollisuus Askolle ihailtavasta toiminnasta. Luurankoylänkö on yksi klassikoiden klassikkoja Tex-seikkailuissa ja Mefisto Texin arkkivihollisena kyllä ansaitsee tällaisen kohtelun; vaikka tarina on kymmeniä kertoja tullut luettua, niin innolla tätä erikoisjulkaisua odottelen ja taatusti sille hyllystä spesiaalipaikka löytyy.

Luurankoylängön erikoisjulkaisun myötä Texien kronikointi nytkähtää sitten kerralla neljän numeron verran eteenpäin. Mefiston noustessa omiin sfääreihinsä tulevaan kronikkaan jää silti mahtavaa tarinaa. Suuri kuningas on yhtälailla klassikko, Galepin piirrosta parhaimmillaan ja sopivasti mielikuvituselementtejä mukana vaikkei missään fantasiamaailmassa liikutakaan. Timantti-Jimin kosto on jo sitten vähän myöhempää - eikä enää parasta - Galeppiinia, silti kaikin puolin kelpo tarina. Pakkohan tämäkin kronikka on ostaa, niin ei tarvitse noita 1970-luvun käteen hajoavia kappaleita käpäillä.

Askolle toivomus, että vastaavia kokonaisista seikkailuista koostuvia erikoisjulkaisuja kuten tuo Luurankoylänko ilmestyy jatkossakin! Kaikki ostetaan niin kauan kuin lompakosta luottoa löytyy!
   
Kaikki on miltä se kulloinkin näyttää