Ääniefektien saralla on sitten tietenkin myös Howard Chaykin, joka käyttää ääniefektejä aika laajalla skaalalla sarjakuvissaan ja niillä on usein tärkeä elementti. Äänet muodostavat taustoja, luovat hälyä ja ahtautta. Kuvaesimerkeissä Chaykinin Blackhawkia ja American Flaggia.
Hämärästi muistan ja tunnistan piirrosjäljen. Eikös nää ollu koskus 80-90 lukujen vaihteessa Thriller-lehden kakkossarja (tai kolmossarja). Oiskohan ollu edes Thriller-niminen lehti, eikä siinä mitään ykkössarjaa tainut ollakkaan. Ekoissa numeroissa oli vaan ekana tarinana se Cinder & Ashe josta on jääny toi mielikuva ykkössarjasta.....
Muistan vaan, just tällä piirrostyylillä, kun taustalla oli joku jatkuva kova ääni (sanotaan vaikka helikopterin WHU WHUP WHUP) niin nää ruutujen välit, gutters, oli täytetty sivun laidasta laitaan tolla ääniefektillä... Toimiva mun mielestä, siinä tuli juuri vaikutelma semmosesta kovasta äänestä niinkuin joku helikopterikin olisi.
Kannattaa nimen omaan seurata omaa näkemystä.
Jep, kyllä ääniefektit kuuluu isosti sarjakuvaan. Mm. uudessa G.I. Joessa niitä ääniefektejä ei juuriikaan ole (ainakaan suurimmassa osassa) ja se kyllä oikeasti häiritsee - vie osan lukunautinnosta pois (voi kuulostaa hassulta mutta näin on).
Tossa se ei niin paljoa häiritse kun on isot väritetyt kuvat jossa mm. kiväärin suuliekki erottuu hyvin mutta esim. Don Lomaxin mustavalkoisissa Vietnam Journaleissa kiväärien suuliekit helposti katoavat sinne viidakon sekamelskaa, ja ainakaan niissä ensimmäisissä ei ollut juurikaan ääniefektejä (ainakaan paikoissa mihin niitä olisi kaivannut).