Aikaa siihen meni, mutta nyt on luettu koko suomennettu sykli. Kahden aloitusosan kohdalla en niin innostunut, ja nyt vilustuminen varmaan osaltaan painoi tunnelmia, mutta vasta vauhdikkaammasta viimeisestä pidin aivan vilpittömästi.
Sinänsä harmi, että juuri tähän sitten jäätiin, mutta en minä tätä sen suuremmin itkemään jää.
En tunne sarjaa, jonka sivuilta kurvikas pimu on kiskaistu, mutta olisiko hahmo kuitenkin vaatinut pientä jatkokehittelyä. Kovia euromimmejä on nähty maailman sivu ja tässä joukossa näennäisesti nöyrää tyttöä esittävä - mutta silti varsin omapäinen - Alix on oiva lisäys, mutta ei juuri sen enempää.
Komeaa jälkeä tämä kuvituksen osalta on, ei siinä mitään, ja tietysti monessa suhteessa hyvää sarjakuvaa. Lurker sen arviossaan parhaiten kuvasi, mutta näin jälkikäteen osaa arvioista lukiessa tulee mieleen, onko tässä paljonkin sympatialisää pienelle ja ponnekkaalle Apollolle.
Kenties eniten tässä otti koville "åtta, sjuu, sex" -tason huumori ja ranskalaistyylinen piikittely (lähinnä brittejä kohtaan samoista siirtomaa-ajan synneistä, jotka raskaammin painavat Ranskaa itseään).
