Paras Teräsmies? Perustele

[Anonyymi]

Kysymys kuuluu siis, minkä aikakauden Teräsmies on mielestäsi ainoa ja oikea. Nuo ajat ovat häilyviä eikä niitä kannata niin vakavasti ottaa.

Suomeksi Golden Agen Teräsmiestä on ilmestynyt vain sanomalehdissä 40-50-luvulla sekä Sarjakuvalehdessä, ja sekin oli sanomalehtiversio joka poikkesi varsinaisesta Teräsmiehestä melko paljonkin.

Silver Agen versio on suomalaisille tutumpi. Ilmestyi omana lehtenään vuosina 1965-72.

Bronze Agen versio on vielä tutumpi, lehtenä 1977-86.

Modern Agen suomennettu versio alkoi Teräsmies-lehdessä 1-2/1987, ilmestyi muutaman vuoden ja sen jälkeen monissa satunnaisissa spessuissa. Tähän lasketaan mukaan elokuvat, joihin sarjakuvaversio haluttiin yhdistää läheisemmin, sekä Lois & Clark -tv-sarja (kesällä Subilta!) joka otti vahvasti vaikutteita nimenomaan Modern Agen sarjakuvista.

Seuraavaa versiota odotellaan ensi vuodelle. Versio on mitä llmeisimmin yhteensopiva tv-sarja Smallvillen kanssa. Äänestä tätä jos olet sarjan fani.

Ja Teräsmiestä dissaaville on oma vaihtoehtonsa.

Ja tietenkin myöhempinä aikoina on ilmestynyt uusintajulkaisuja vanhemmistakin versioista.

[Veli Loponen]

Aagh. Tää on niin vaikee! Minä olisin muuten rajannut golden agen 50-luvun alkuun, vaikka noinhan se taitaa mennä "virallisen" jaottelun mukaan. 50-luvulla kun tuli mukaan mm. Boring, joka ei ihan hirveästi silmää hivele. Toisaalta kyllähän se 40-luvun loppu alkoi jo sitä samaa olemaan.
Ehkä tän olisikin voinut jaotella pääpiirtäjän mukaan (Shuster, Boring, Swan jne.), mutta se ois ollu jo vähän hämärä.
Mutta tätä pitää tosissaan harkita. Kaikissa noissa kun on hyvät puolensa ja myös huonot. Vaikka ei niin hirveän huonot....

[Lurker]

Silver Age Superman sai ääneni ihan 60-luvun nostalgian perusteella.

Koskaan enää en voi kokea sitä tunnelmaa, jonka koin kun ostin kioskilta Teräsmiehen pojan tai Teräsmiehen. Olin niin vaahtosammuttimen kokoinen, että myyntitaso oli suurinpiirtein otsan kohdalla. Tarinat olivat usein sekopäisen surrealistisia ja toivat arkeen sellaisen ihmeen tunnun, jollaista ei mistään muualta saanut (Kandor pullossa on jäänyt hyvin mieleen).

Ehkä koko nykyinen sarjakuvaharrastukseni on halua saada edes hitunen noista fiiliksistä takaisin...

[Timo Ronkainen]

1950-60 luvun vaihteen on paras. Kun se on hupsuin. Liian vakavasti ottavat joskus nämä modernimmat. Päättömät juonet, joissa on kuitenkin kieroa kekseliäisyyttä.
Mun mielestä Golden Age päättyy vuoteen 1954. sillonhan tuli Comics Code ja alkoi taantuma. Tai siinä oli joku välivaihe joidenkin mielestä. Hopea-aika tuli sitten kun Marvel aloitti uudenlaisilla superhenkilöillä 1962. Makuasiaa. Ja pelkkää USAta- 

Timo

[Veli Loponen]

Mutta mutta. Marvelhan aloitti "uudenlaisilla superhenkilöillä" jo 1961. Muistaakseni myös golden agen loppu ja silver agen alku ajoitetaan jonnekin 50-luvun puolivälin tienoille kun Flashissä ja kai muissakin alko olemaan tietynlaisia tarinoita (mitä, en ole varma). Muistaakseni Julius Schwarzt oli jollakin tapaa osallinen tähän.
Mutta ehkä kallistun äänestämään Modern agea. Tarkennuksena vielä, että tuosta vuodet 1986-1993 (sinne Teriksen kuolemaan saakka). Lähinnä siksi, että tuo Byrnen uudistama Teris oli se, josta ensimmäisen innostuin.

[Timo Ronkainen]

Muistaakseni myös golden agen loppu ja silver agen alku ajoitetaan jonnekin 50-luvun puolivälin tienoille kun Flashissä ja kai muissakin alko olemaan tietynlaisia tarinoita

Nyt kun sanoit, muistelen jossain mainitun uuden ekan Flashin aloittaneen Silver Agen. Jotain just 1955(?).

Timo

[VesaK]

Kyllä Wayne Boringin Teräsmies on täyttä rautaa!

[Jaakko Pehkonen]

Ääni meni Modern agelle.
Byrne teki minusta todella hienoa jälkeä Teriksen parissa. Hän keksi loistavia selityksiä (esim.haavoittumattomuus on aura jonka vuoksi Teriksellä on oltava ihonmyötäinen asu !) ja loi kiinnostavia vastustajia ja sivuhahmoja. Valitettavasti homma löpsähti pahasti Byrnen poistuttua kuvioista.

Minä en koskaan ole ollut kovin innostunut 60-luvun surrealistisista Teris- ja Batman-tarinoista. Bronze agessa on yritystä, mutta liikaa tylsiä tarinoita ja Terramies.

Batmanin kohdalla ääni menisi Bronze agelle.

[Anonyymi]

Nämä "Aget" ovat selkeämpiä kun mietitään yhden hahmon kannalta. Ja Teräsmiehen kohdallahan viime vuonna ilmestynyt "Superman: The Man of Tomorrow Archives vol. 1" ratkaisi tässä Teräsmiehen Silver Agen alun. Teris siis hieman myöhästyi Silver Agesta vaikka J'Onn J'Onzz, Barry Allen ja Adam Strange jo jyräsivät. Ja on otettava huomioon että noista vain Salama oli menestys.

Unohtakaa muut hahmot siis tässä kohtaa. Batmanhan uudistettiin vuonna 1964 kun yleistä Silver Agea oltiin menty jo 8-9 vuotta. Tietenkin koko termikin "Silver Age" keksittin vasta 70-luvulla.

Batman aukene -kirja väittää että supersankareiden uudistuksissa Teräsmieheen ei päästykään. Kyllä päästiin: Vuoden 1971 alusta tehtiin selkeä muutos, jossa kryptoniitti neutralisoitiin ja Clark Kent siirtyi televisioon hommiin. Siitä alkoi Bronze Age. Batmanin edellinen uudistus (Dennis O'Neill ja Neal Adams muuttivat selkeästi Batmanin kerronnan ja visuaalisuuden) oli tapahtunut vuotta aikaisemmin.

Äänestin itse Silver Agea, mutta vasta nyt. Halusin että äänestys aloitetaan tyhjältä pöydältä.

[Veli Loponen]

Harmi, kun golden age on saanut vain yhden äänen. Sekin kun pitää pintaansa.
Saisivat ruveta DC:llä julkaisemaan Chronicles of Supermania samaan tapaan kuin Lepikseltä jo julkaistiin.

[Lurker]

<snip>Valitettavasti homma löpsähti pahasti Byrnen poistuttua kuvioista.<snip>

Löpsähtikö?

Pidin oikein paljon sellaisten heppujen kuin  Dan Jurgens, Roger Stern, Jerry Ordway ja George Perez Teräsmiehestä. Varsinkin se pitkä Exile-kaari Maan paosta avaruuteen oli todella hienoa sarjakuvaa.

[Anonyymi]

Lurker, kai luit sen numeron jossa "Smallville" päätti ruveta maanviljeljäksi eräällä planeetalla? Se oli aivan loistava. Suomeksi se ohitettiin täysin.

[Jari Lehtinen]

Nyt löytyi tästä genrestä jotain minullekin sopivaa... Vastasin Golden Age. Ne tarinat imin itseeni, jos ei aivan äidinmaidossa, niin lapsuudessani 1970-luvulla kesämökin arkusta.

Alkuvuosien tarinoissa leikitellään Teräsmiehen ominaisuuksilla ja tutkitaan niitä. Jutuissa on mojovaa huumoria ja Teräsmies löytää itselleen ja kyvyilleen aina mahdollisuuksia. Sitten kun kaikki mahdollisuudet on vähitellen käyty läpi, alkaa vääjäämätön näivettyminen, josta pääsee ulos vain siirtämällä huomio johonkin muuhun, kuten esim. Lex Luthorin ja Clark Kentin monimutkaiseen suhteeseen. Myytti vaihtuu toiseksi. Kysymys ei ole enää niinkään Teräsmiehestä, vaan Jeesus-Juudas -muunnelmasta. Smallville on omalla tavallaan näppärä, mutta se ei ole enää Teräsmies.

Minulle tämä on Teräsmies:

[Lurker]

Lurker, kai luit sen numeron jossa "Smallville" päätti ruveta maanviljeljäksi eräällä planeetalla? Se oli aivan loistava. Suomeksi se ohitettiin täysin.

Joo. Muistan kyllä, aurattiin, kynnettiin ja viljeltiin... ja tulvako vei kaiken? Turhaa työtä. Hienoa allegoriaa.

EDIT: Nyt kun niitä DC Spesiaaleja ilmestyy vähän väliä, miten olisi pari numeroa vanhan ajan Teräsmiestä, vaikkapa yksi numero kultaiselta ja toinen numero hopeiselta ajalta?

[Jaakko Pehkonen]

Löpsähtikö?

Pidin oikein paljon sellaisten heppujen kuin  Dan Jurgens, Roger Stern, Jerry Ordway ja George Perez Teräsmiehestä. Varsinkin se pitkä Exile-kaari Maan paosta avaruuteen oli todella hienoa sarjakuvaa.

Jeps, välissä on paljon hyviä juttuja. Byrnen aikaan (myös ne Jerry Ordwayt) oli hyvä-hyvä-hyvä. Hänen jälkeen siirryttiin normaaliin supersankarin tilaan: hyvä-huono-keskiverto-ok-huono-hyvä. Taso löpsähtelee ! On tuokin suomen kielen sana, löpsähtää...