Kirjoittaja Aihe: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)  (Luettu 63499 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #165 : 06.04.2017 klo 16:47:22 »
Hyvä homma muuten, että tuo sarjakuvakatsaus pitää pintansa Tähtivaeltajan sivuilla.

On muuten melkoinen homma koota tuo vuosittain.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #166 : 06.04.2017 klo 19:52:17 »
Tänä vuonna Image Comics juhlii 25-syntymäpäiviään!

Kvaak juhlii myös, kaikille samppakaljaa ja luettavaa etusivulla! Onks tää vähän Supremea!


Ottaen huomioon etten itse artikkelista ihan tunnista kustantamoa, on se vähän.
Alkuosuus on se jonka isoin osa muistaa ja jonka pohjalta luovat mielikuvansa, mutta artikkelina on ns. Kalle Kinnunen tasoa = paljon omia kokemuksia joille on mutupohja mutta jonka asiasisältöä joko ei avata lainkaan(toisin kuin Kinnusen kohdalla lähden että Jiksi kuitenkin TIETÄÄ sen asiasisällön) tai sitten se sovitetaan omaan valmiiseen näkemykseen.

Siinä artikkeli on oikeassa että Image on ennakkoluuloton kustantamo joka sittemmin vastaa täysin alkuperäistä ajatustaan jonka siemenet tosin kylvettiin jo isosti Neal Adamsin toimesta 70-luvun comics creators guildin myötä.
Se ei toiminut halutusti mutta ilman sitä tekijälähtöisyys olisi kehnommissa kantimissa.
Aloitti "ison kahden " rakennemuutoksen
Osaltaan juuri tämä muutos nosti rocktähtitekijät l. alkuImagen.

Dark Horsen merkitys Imagelle on myös minusta huonosti mielletty. Dark horse ei ollut ainut First comics, Pacific  yms olivat 1980-luvulla prototyyppejä, mutta Dark Horse sai ilmaa alleen ja osoitti että Marvel ja DC eivät ole ainoat kaksi loppujen ollessa yhden sarjakuvan varassa oleviua nyrkkipajoja.

Artikkelin ongalema itselle on juurikin sen lyhyys ja kapeus tyyliin:
"Suomi itsenäistyi 1917 kävi läpi sisällissodan ja sittemmin pari sotaa lisää.Ruotsiinpako, Kekkonen. Siksi meillä on nyt presidenttinä Sauli Niinistö "
Teknisesti kaikki kohdillaan ja oikein mutta kun aihe on niin paljon kattavampi.

Tavallaan joudun antamaan sen myönnytyksenäkin että rajaa oman näkemyksen mukaan. Ja on  hienoa että jaksaa koota koosteita ja julkaista, vaikka sitten muiden raadeltavaksikin.

Itsehän yritin yhdessä vaiheessa kerätä koko ko kustantamoa alkuaikoinaan joka osoittautui taloudellisesti ja laadullisesti kestämättömäksi rastiksi. Image on vain katto-organisaatio nykymuodossaan: jos kanttisi ja kriteerisi (ja ennen muuta aikataulusi, oppivat 90-luvusta) kestää lafka julkaisee sen.

Siten sen alta löytyy myriadeja vaihtoehtoja: Cry Havocin fiksusta lesboihmissusi sodassa tarinasta joka tunnetaan huonosti vain väritysteemaratkaisuistaan vaikka itse traina on rautaa,Maydayn ja Velvetin vakoojat, Afetr deathin runopoikailu vanhemmuuskomplekseineen, Sunstonen älykäs BDSMihmissuhdekuvio, Bitch Planetin feministidystopiat, Superdinosaurus....
Olennaisinta on ettei kustantamoa voi enää määrittää kuten aluksi saattoi. Se ei estä tekemästä niin sen enempää kuin arvottamasta jotain koska se on sarjakuva eikä "oikea" kirja.

Itse olen viihtynyt useimpien sarjojensa parissa. Glitterbombin karu hollywood/mediamainekuvaus lonkerokauhulla kosketti ja Curse Wordsin paha maagi meidän maailmamme ainoana hyviksenä on aivan eri tavalla oivallinen satiiri.

Rumble on mahtava soturijumalalinnunpelätin/ Conan nykyajassa ollen silti ihan erilainen kuin God Country, joka kertoo sen tavallisen tarinan teksasilaisen muistisairaan omaishoitajista kun dementikko on soturijumala.

Totta kai joukkoon mahtuu pettymyksiä ja "ihan kivoja" kuten Eclipse, mutta enimmäkseen näillä on huomioni.

Imagen kohdalla kun kustantamo on se toissijainen asia vaan tärkeämmiksi nousevat tekijät.
Imagen vanaveden myötä on saatu mm. Aftershock ja ActionLab comics.
Tärkeämmäksi kuin Marvel tai DC uskovaisuus on tullut se tarina jota sarjakuvalla kerrotaan, ei juurikin brändi.




Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #167 : 06.04.2017 klo 20:42:30 »
tai sitten se sovitetaan omaan valmiiseen näkemykseen.

Kyllä se oma, valmis näkemys tuossa on ollut pohjalla.

Minusta se iso juttu, Imagen hiljainen vallankumous, tapahtui vuosituhannen taitteessa. Käytännössä sen laittoi alulle Valentino ja Larsen jatkoi sitä.

McFarlane & kumpp. keskittyivät vain puhumaan tekijöidenoikeuksista, tarkoittaen kuitenkin omia oikeuksiaan.

Vasta viimeiset kymmenen vuotta yritys on ollut kaikkea sitä, mitä se oli ensimmäiset kymmen vuotta vain puheissa.

Oikea aika tälle tekstille olisi ollut Imagen 20-vuotissynttärit.

Tähän näkemykseen sopivat teokset valitsin, välttäen ne kaikkein ilmeisimmät.

Onhan Image tänään hyvä talli ja mm. Skybound nousee vahvasti laadullisena kylkiluuna, ellei kokonaan selkärankana.

Dark Horse oli aivan eri yritys 90-luvulla, sieltä tuli lisenssisarjoja, mangaa ja vasta kolmantena rintamana tätä tekijöiden omistamaa Hellboy-osastoa.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #168 : 06.04.2017 klo 20:55:29 »
Tämä lisäys avaa enemmän ja asiastakin.
Joissain on pieniä tulkintaeroja mutta se ei ole uutta.


Dark Horse oli aivan eri yritys 90-luvulla, sieltä tuli lisenssisarjoja, mangaa ja vasta kolmantena rintamana tätä tekijöiden omistamaa Hellboy-osastoa.

Kyllä ja ei, Dark Horse oli aloittanut tehden omaa juttua ja profiloituen selkeästi ja vaikka oletkin lisenssisarjoissa kohdillaan niissäkin panostettiin verrattain enemmän: ei vain otetaan rahat pois hönöiltä jotka ostavat kun lukee Star Wars/ Godzilla/Terminator/Predator jne jne.
90-luvullahan DH reagoi juurikin Imageen supersankarilinjallaan ja juurikin Legend:in kautta.
Hellboy ja Sin City olivat isoja määrittäviä sulkia ja itsestä Next Men on kauneusvirheistään huolimatta yksi Byrnen koherenteimpia omia sarjoja.

Imagen DNAssa tosin juurikin EPICin vaikutus näkyy valtaosan tultua Marvelilta.

Larsen ja Valentino olivat vähiten framilla alkuun verrattuna Jim Leehen, Todd McFarlaneen ja Rob Liefeldtiin mutta heidän harmaa eminenssiytensä näkyy siinä Imagessa joka nykyään on enemmän kuin muiden kolmen.
Kuten sanoitkin:

Vasta viimeiset kymmenen vuotta yritys on ollut kaikkea sitä, mitä se oli ensimmäiset kymmen vuotta vain puheissa.



Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #169 : 18.07.2017 klo 17:06:15 »
No nyt on. Nyt ollaan todella hyvän äärellä.


paitsi että päähenkilö on kerrankin todella komea muistuttaa tämä sarjakuva mihin ko.taidemuoto parhaimmillaan pystyy.
Kerronta on harvoin ollut näin korrektia:

(blurraukset jo originaalissa)


Karhujen kasvattama, karhujen pettämä, ainoa turvamme tällä planeetalla... Paidaton Karhutaistelija!
Alastomuutta, väkivaltaa, Karhukone.
Mitä muuta muka kaipaat?

Tämä potkii jo yhdellä numerollaan ohi monista tuhatsivuisista eepoksista. Lue tai ole karhutamponi.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #170 : 15.08.2017 klo 17:48:26 »
Kannen mukaan Ted McKeeverin Pencil Head (2016) on absurdia parodiaa sarjakuva-alan sisältä. Eipä ole.

Viisiosainen sarja on muutaman numeron verran sisällytyksetöntä, suunnatonta harhailua. Vasta neljäs osa on sitä, mitä sarjalta lukija on saattanut odottaa.

McKeever kuvaa itsensä alan kummajaisena, jolla ei ole paikkaa markkinoilla sen enempää kuin kustantajien kummajaisten joukossa. Tarinan kertoja on McKeever itse, joka luovii aikansa freelancer-pohjalta kustantajien leivissä, kunnes työt loppuvat ja maailma tuntuu romahtavan ympäriltä.

Suurinta huvia on bongata, kuinka kukin tosielämän henkilö on päätynyt sarjaan. Lukijan ei kuitenkaan paljoa ole tarpeen päätään vaivata oivaltaakseen, että "D. Idiot" on Dan DiDio. Useat näistä ovat tasoa "Toy Rhomas". Vaikein pala oli varmaan Jean-Marc Lofficier.

Tässä on paljon metatekstuaalisuutta, muutakin kuin parodiaa. Lopussa McKeever vihjaa tarinan omituisuuksien aukeavan miehen muuhun tuotantoon perehtymällä. Arvaa perehdynkö.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #171 : 15.07.2018 klo 20:55:48 »
Gasolina on laatusarja Kirkmanin Skybound-tallista. Sean Mckiewich kirjoittaa verkkaista, hieman The Walking Dead -sarjaa mieleen tuovaa, kerrontaa.

Niko Walter kuvittaa upeasti, joskin taso aivan ensimmäisten numeroiden jälkeen tasaantuu ja Mat Lopes värittää kohdalleen.

Kuten juuri alle lukemani Kill or be Killed -sarja, tämä sopisi hyvin televisioon tai elokuvaan. Toisin kuin Brubakerin työ, tämä maistuu just sellaiselta valmiiksi sovitetulta.

Kauhusävyisestä toimintasarjasta ei löydä kaivamallakaan mitään vikaa. Silti siinä tuntuu sellainen tuotetun teollinen maku, mikä vie siltä sen parhaimman terän.

Seuraan varmasti jatkoakin, mutta en kovin innokkaasti.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #172 : 15.07.2018 klo 22:59:20 »
Varmastikin Oblivion Song saa sinulta tuon saman tuomion:
Kuten juuri alle lukemani Kill or be Killed -sarja, tämä sopisi hyvin televisioon tai elokuvaan. Toisin kuin Brubakerin työ, tämä maistuu just sellaiselta valmiiksi sovitetulta.

ja vaikka motivaation kommenttiisi tajuankin olen toisen käyttäjän kanssa enemmän samaa mieltä:
Lainaus käyttäjältä:  Warren Ellis
Writing things in expectation of a film or TV adaptation is a really good way to write really bad books. Let the books be what they want to be, and let other people worry about adapting them for other media.

Put another way: Probably the most financially successful story I ever wrote was a 66-page story about an old man haunted by his own life, with a cast of four characters and four locations. That somehow became two films, with another film adaptation forthcoming from the Indian film industry, and that’s Red. So, you can’t really predict these things.

Joo, kakkoslaatua vääntäviä on joiden ainoa tajoite on olla jotain tv-sarja tai leffa. Jännästi elokuvista valtaosa ennen ja nykyään tehdän story boardin mukaan.
Ei ei, en sano että sarjakuva olisi superluokka joka on yli elokuvan ja kirjallisuuden mutta kun en tuosta tunnista sitä mainittua sarjakuvaa pohjalla.

Gasolina on hyvää kauhua ihan omassa sarjassaan mutta sarjakuvana. Miten muuten olisi tehty Glitterbomb tai Coyotes?
Yhtä hyvin voisi väittää että USAn poliittisen ilmaston muutoksen myötä Dead Hand tai Crude ovat Venäjäteemansa myötä uusien yhdysvaltain varjohallitsijoiden mielistelyä.
Silloin kyllä ei sisäistä niiden maailmankuvan moninaisuutta kunn kaikki venäläiset ei automaagisesti ole pahoja.

Jokaisesta toki saisi hyvän elokuvan tai tv-sarjankin, mutta jotenkin ihmiset eivät enää muista miten usein niistä saatiin hyvästä lähdemateriaalista täysin luokatonta kuraa.
Kyllä se oikeasti menee lainattua kaveria lainaten:


Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #173 : 15.07.2018 klo 23:47:23 »
En ole mainitsemiasi sarjoja lukenut.

Dan Panosian jäi mieleen kauheimpana Image-tyyliä jäljittelevänä kuvittajana 90-luvulla. Vilkaisin Wikipediaan, että mitä muuta mies on tehnyt ennen kuusiosaista minisarjaa Slots (2017–2018). Sieltä löytyi (tosin ilman kunnon lähdeviitteitä) mielenkiintoinen ura, joka ulottuu sarjakuvan ulkopuolelle.

Kaveri on aloittanut myös uransa teininä. Olisi varmaan ollut vaikeampi vihata tyypin jälkeä, jos olisin tiennyt hänet itseäni nuoremmaksi.

Olin hieman yllättynyt näytesivujen perusteella, että Panosian on kehittänyt vahvan nykytyylin, joka ei lainkaan muistuta vanhaa jälkeä. Tulee mieleen useampikin saman suunnan edustaja, mutta nimet karkaavat nyt aktiivisesti mielestä.

Slots kertoo Las Vegasiin palaavasta ex-nyrkkeilijästä, nykyisestä rentusta. Taakse on jäänyt naisten lisäksi oma poika, joka harrastaa kamppailu-urheilua hänkin.

Panosian vastaa itse käsikirjoituksesta ja kuvituksesta, molemmat varsin hyvin tasapainossa. Tällainen juttu olisi hyvin syntynyt vähemmistäkin aineksista. Nyt on ikään kuin valmistettu aamupalaksi koko munakenno, vaikka kaksi riittäisi.

Hieman täytyy siis pinnistää, että pysyy tapahtumien tasalla.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #174 : 16.07.2018 klo 17:41:31 »
Frank J. Barbieren ja Víctor Santosin kymmenosainen Violent Love (2016–2017) on varma valinta rikossarjojen ystäville.

Tässä on runsaasti Darwyn Cookea ja David Laphamin Stray Bulletsia. Ihan pieni ripaus Frank Millerin Sin Cityä meni mukaan, mikä tuntui muiden vaikutteiden seassa vähän hassulta.

Ei mikään maailman täydellisin sarja, mutta kaikkinaisuudessaan ihan viihdyttävä, mietitty paketti.

Barbiere on nimenä jäänyt mieleen, mutta ei niin suuresti että se olisi yhdistynyt minnekään. ComicBook DB antaa aika geneerisiä osumia.

Espanjalainen Santos on tehnyt Wikipedian mukaan jo melkoisen uran, vaikka koskaan en ole hänen kuvittamiinsa sarjoihin tätä ennen törmännyt.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #175 : 16.07.2018 klo 20:22:28 »
Violent Love saanee muuten jatkoa.
Tuli annettua eräille maailman ehdottomasti parhaista ihmisistä (ei neuvoteltavissa oleva asia ja olen valmis tappelemaan fyysisesti aiheesta äärimmäisyyksiin asti) Häälahjaksi viime Joulukuussa. (ja molemmat ovat olleet naimisissa ennenkin, eivät vaan opi)
Jiksi on ihan liian vaatimaton ja vaikka noihin tekijöihin ja teoksiin vertautuneekin nousee vähintään niiden veroikseksi.
Se julmuus ei ole hassua vaan loogista. Jiksi sevästi tuntee liian vähän ihmisiä jotka ovat pahoinpidelleet tai surmanneet ihmisiä.

"No good love is safe"

on loistava slogan toimii sekä lehtinä että tradena jonka pariskunnalle nakkasin, luonnollisestikin pehmeäkantisenä, muu olisi loukkaavaa ja vammaista, sillä ei-kehari tavalla.

Ja jos olet Violent Loven ystävä samaa romantiikkaa löytyy Imagen Loose Endsista joka on hyvää arthouse noir sarjakuvaa.
Vaikkei Imagen olekaan Dynamiten Grand Passion on messevää rikosta ja seksiä sekä ihmissuhteita.
Ensirakkaus on kaunis asia myös rikollis-poliisilinjan ja jyrkkien periaatteiden yli.

Sarjakuviin tarvitaan lisää seksiä ja kuolemaa.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #176 : 18.07.2018 klo 01:32:20 »
Ja jos olet Violent Loven ystävä samaa romantiikkaa löytyy Imagen Loose Endsista joka on hyvää arthouse noir sarjakuvaa.

Tartuin suosituksesta. Olisi kyllä pitänyt lukea vasta myöhäisillasta, häiriöittä ja yhteen putkeen. Kärsii kovasti siitä, että luetaan tahtiin puoli numeroa ja muistipeli, muutama sivu ja hampaiden pesu, kaksi sivua ja iltakylpy, puoli numeroa ja iltasatu.

Selkeästi rankempi ja enempi tätä päivää kuvaava sarja. Ihan OK pätkä, jossa sellainen viinaa, väkivaltaa ja muita paheita sekoittava hilluminen taisivat olla yhtä tärkeässä osassa kuin itse tarina.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #177 : 22.07.2018 klo 23:43:56 »
1.) The Realm (2017) on genresekoitus, jossa örkit ja muu maaginen on saapunut omaan maailmaamme runsaat 10 vuotta sitten. Tästä on kuitenkin Will Smith kaukana. Tyylilaji on sellaista maailmanlopun dystopiaa. Tiedän, ei ole ihan ensimmäinen kerta.

Tämän vahvuus on kuitenkin hirmuisen luonteva kerronta, sujuvat vuorosanat ja sen suurempia selittelemätön taustamaailman toimivuus. Tästä ei löydä mitään vikaa, ellei sitten väkisin tahdo tarttua sellaiseen kasarityyliseen fantasiakuvastoon ja lainoihin supersankarigenren puolelta.

Jeremy Haun kuvittaa ja kirjoittaa, jälkimmäisin osin apuna myös Seth M. Peck. Tässä se taika sitten varmaan olikin, eli kuvittajan ja kirjoittajan yhteistyö toimii kun on sama mies. Kuinka tuo työnjako kirjoituspuolella toimii, niin ainakin tulosten perusteella hyvin.

Tämä nousi heittämällä lukulistan kärkeen, seuraan varmaan sitä mukaa kuin ilmestyy, sen suuremmin kokoelmia odottelematta.

2.) The Violent (2015–2016) on puolestaan syvällä realismin päädyssä. Viisiosaisen rikostarinan päähenkilö on juuri se mies, joka tekee aina kaikki väärät valinnat. Kun on juuri vapautunut vankilasta ja tytär on kolme vuotta pitäisi valita oikein.

Ed Brisson oikein heruttaa tarinastaan kaikki oikeat ulottuvuudet tarinan päähenkilön upotessa yhä syvemmälle ja syvemmälle. Brissonin tyly sanoma on lopussa selvä.

Adam Gorham ei kenties toisessa yhteydessä ilahduttaisi samassa määrin, mutta tässä kuvittajana just paikallaan.

Tällaista arkista tarinaa köyhyydestä ja epätoivoisesta ponnistelusta tavallisen elämän vaikeuksista ei paljoa varmaan edes julkaista.

3.) The Hard Place (2015), niin ikään viisiosainen minisarja, on myös pätevä rikostarina. Hieman on uskottavuus koetuksella, että juuri vankilasta vapautunut ratinkääntäjä päätyy pankissa jonottaessaan pakoauton kuskiksi ja panttivangiksi päätyy... selittämättä paras. Todetaan, että sattumia Doug Wagnerin tarinaan mahtuu enemmän kuin riittämiin.

Kuvittaja, Nic Rummel, edustaa pitkälle tyyliteltyä graffitihenkistä tyyliä, joka ei ole makuuni. Kun painopiste on kuitenkin tarinan puolella niin sekin menee.

4.) Three (2013) vie lukijan antiikin Kreikkaan. Tällä kertaa Sparta ei ole kuin Millerin sarjoissa, vaan helootit (spartalaisten orjat) ovat jo nousemassa kapinaan.

Ilmeisesti nykykäsitys on, että Sparta on esitetty historian saatossa idealisoituna. Kieron Gillen on tukeutunut historioitsijan apuun, joten tässä varmaan taustat ovat kohdallaan. Ei ole tosiaan idealismia tässä tarinassa.

Ryan Kelly kuvittaa ja Jordie Bellaire värittää, mutta tarina tässä on tärkein.

Kuvittelen, että tästä sarjasta nauttivat yhtä lailla ne, jotka vihasivat Millerin 300:a kuin ne jotka siitä pitivät kuin hullu puurosta.

Kokoelmana minä tämän luin, mutta tarkistetaan... että tämäkin oli alkujaan viisiosainen minisarja.

EDIT: Korjattu Adamin nimi.
« Viimeksi muokattu: 25.07.2018 klo 19:48:00 kirjoittanut Jiksi »

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #178 : 25.07.2018 klo 19:22:12 »
Ennen sarjakuvia Zack Kaplan on kirjoittanut lyhytelokuvia. Sarja Eclipse (2016) on hänen ensimmäinen sarjakuvakäsikirjoituksensa.

Eclipsen maailmassa ihmiskunta on pakotettu maan alle päivän ajaksi, koska aurinko on niin voimakas että se räjäyttää ihmiset saman tien vähän niin kuin vampyyrit kauhutarinoissa.

Termodynamiikkaa ei Kaplan huomioi, vaan kirkkaimmallakin auringonpaisteella mikä tahansa rätti pelastaa.

Giovanni Timpano kuvittaa riittävän hyvin. Tuho ja rappio tulevat vakuuttavasti sivuilta ulos. Chris Northrop värittää oivaltavaen heijastukset ja muut keskeiset jutut, mutta valitsee välillä ihan hassuja värejä.

Tämän voisi summata siten, että Kaplanilla on runsaasti hyviä ja tuoreita ideoita, jotka tulevat esiin usein toiminnan muodossa. Kuitenkin perusrunko on varsin yhdentekevä tarina sarjamurhaajasta. Odotan taustalta vielä löytyvän jotain jännää scifi-juttua niin, että seuraan sarjaa toiveikkaana toistaiseksi. Tästä ei kuitenkaan saa notkahtaa, koska mennään vähän niillä rajoilla.

Kaplanin sarjoista parempi on Port of Earth (2017), jossa avaruusolennot ovat avanneet huoltoaseman Maahan. Haastattelu televisiostudiossa on mielestäni kömpelö tapa avata taustamaailmaa, mutta vuorottelu toimittajan tentattauksen ja toiminnan välillä toimii.

Samoin toimii Andrea Muttin kuvitus. Tässä italialainen on ensi alkuun ihan silminnähden motivoitunut. Ihan viimeisimmässä lukemassani numerossa havaitsin pientä lepsuilua, eikä kaikkien mieleen Mutti varmasti ole. Vladimir Popov vetää tasaisen harmaata, latteaa väripalettia sivut täyteen. Kumma kyllä, se sopii Muttin kuvitukseen ihan täysin. Kokonaisvaikutelmasta tulee mieleen vanhat mustavalkokauden dokumentit.

Jos Kaplanilla on paljon hyviä pikku ideoita Eclipsessä, niin Port of Earth kokoaa ne hyvät high concept -ideat samaan sarjaan. Avaruussatama on mullistanut koko globaalin talousjärjestelmän ja huojuttaa yhteiskuntarauhaa maailmanlaajuisesti. Galaktisessa mittakaavassa se on silti vain huoltoasema, pelkkä tankkauspiste.

Sarjoista molemmat ovat Top Cow -tuotantoa, eli se Silvestrin kulma Imagea. Tämä on aavistuksen hiomatonta, aavistuksen keskivertosarjaa kömpelömpää ja sellaista mistä tulee jotenkin halpatuotannon leima lävitse. Jos tämän sietää, molemmat ovat just sellaista genresarjaa, mitä tekee aina toisinaan mieli lukea.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 083
Vs: Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)
« Vastaus #179 : 25.07.2018 klo 23:44:31 »
Greg Ruckan ja Michael Larkin Lazarus (2013) jäi alkumetreille. Tämä vaikuttaa laatusarjalta, mutta aivan liian totiselta.

Totesin, että jääköön hyllylle siihen, kunnes huvittaa lukea kerralla pitempi pätkä. Sarja on näköjään vielä kesken ja siitä on tehty spin-off Lazarus: X+66 (2017).

Katsastin myös viisi numeroa Postal-sarjaa (2015). Tässä on perusidea sopivan vinksahtanut. Amerikkalainen pikkukaupunki on "viimeisen tilaisuuden" saavien rikollisten asuttama. Tämä ei ole kaupungin synkin salaisuus.

Tarinan päähenkilöllä on aspergerin oireyhtymä, ja hän on kaupungin pormestarin poika.

Tässä on sellainen mukava tuntuma, ettei osaa yhtään odottaa mihin suuntaan mennään. Tätä varmaan luen myöhemmin lisää, mutta en varmaan kovin pitkissä pätkissä.

Matt Hawkins ja Bryan Hill kirjoittavat, Isaac Goodhart kuvittaa. Visuaalisesti tämä ei ole yhtä vetävä kuin käsikirjoituksen osalta.
« Viimeksi muokattu: 26.07.2018 klo 00:59:28 kirjoittanut Jiksi »