The Strange Talent of Luther Strode (2011-2012) on ihana voimafantasia, jossa veri ja suolet roiskuvat seinille.
Justin Jordanin käsikirjoitus lähtee heti lentoon ja Tradd Moore kuvittaa aivan taivaallisen täydellisesti.
Nörtistä tulee lihamylly ja myllytys nousee hurjiin lukemiin. Toivottavasti tähän ei koeteta sovittaa liikaa juonta, eikä etenkään järkeä, tämä on just tässä.
Vaikutteet on mukamas listattu päähenkilön huoneen seinille ripustetuissa julisteissa (Teräsmies, Dragonball Z, Akira jne.), mutta kyllä tässä on kopioitu sitä pöhkömpää tappelumangaosastoa.
Otan jatko-osan, The Legend of Luther Strode (2012-2013), lukulampun alle NYT...
...ja NYT olen tulevaisuudessa, jossa voin kertoa ihastuksen kantaneen palttiarallaa puoleen väliin ja sitten se vähitellen alkaa karista.
Ei sarja kuitenkaan täysin menetä hohtoaan, minuun vain ei tuo Venom-tyylinen Viiltäjä-Jack iskenyt.
Oli tässä vielä tietysti sitä, että kun ensimmäisessä sarjassa on yksi supervoimainen vihollinen, on jatko-osassa kaksi ja aivan varmasti kolmannessa – jonka julkaisu on vielä kesken – on niitä sitten jo täysi tusina.
Luenko muuten jatko-osan? Totta kai luen!
Sivut muuten kuluvat lentämällä, on tämä niin sujuvaa ja järkijättöistä luettavaa. Tuskin tähän enää jälkeenpäin tulee koskaan tartuttua, mutta ei edes kaduta.
EDIT: Hyppy tulevaisuuteen ja kommentit jatko-osasta.