Image Comics -sarjat (ml. vanhempi Wildstorm)

[Doctor Phantomizer]

Itse en ole koskaan lukenut SD:tä eteenpäin alkujutuista samasta syystä kuin Hellboyita: Molemmissa päähahmot ovat yksinkertaisesti aivan hemmetin dorkan näköisiä. En pidä yhtään.

[Veli Loponen]

Itse olen Loposen arvion kanssa eri mieltä: Savage Dragon on olennaisia Image-sarjoja.

Öh? Kirjoitin:

Ja kyllä Savage Dragon mielestäni kuuluu niihin olennaisiin Image-sarjoihin.

[Lönkka]

Vaikka Savage Dragon ei välttämättä ole maailman parhaita sarjakuvia, on se ehdottomasti olennainen Image-sarja siinä mielessä, että yksi alkuperäisistä kustantamon perustajista on kirjoittanut ja piirtänyt sarjan kaikki, liki 200 numeroa. Mies jopa jätti yhtiön johtotehtävät voidakseen keskittyä oman sarjakuvansa tekemiseen. Hän tekee sarjaa täydellä sydämellä.

Eli sarjakuvia ei tarvitsekaan arvoida sillä perusteella että onko hyvä käsikirjoitus/piirros/kokonaisuus?
Muutkin meriitit siis riittävät?

Eli jos pukkaa ulos riittävästi pas..bullaa niin on tehnyt jotain olennaista?

[Tina DeMona]

Kaikella on kriteerinsä. Maailma ei ole mustavalkoinen.

[JV]

Eli sarjakuvia ei tarvitsekaan arvoida sillä perusteella että onko hyvä käsikirjoitus/piirros/kokonaisuus?
Muutkin meriitit siis riittävät?

Eli jos pukkaa ulos riittävästi pas..bullaa niin on tehnyt jotain olennaista?

On eri asia, onko Savage Dragon "hyvä" joidenkin sovittujen objektiivisten määreiden perusteella, tai onko se subjektiivisesti jonkun mielestä "hyvää". Minä lähinnä esitin mielipiteeni siitä, että Savage Dragon hakee vertaistaan amerikkalaisen sarjakuvan historiassa, Cerebuksen lisäksi tuskin kukaan muu on tehnyt yhtä pitkää työrupeamaa yhden sarjan parissa.

Siinä missä suurin osa Imagen perustajista hutaisi nopeasti imitaatiot suosionsa pohjana olleista Marvel-hahmoista, Larsen otti lapsuutensa sankarihahmon ja ryhtyi kertomaan tämän tarinaa, vieläpä ns. reaaliajassa, eli hahmot vanhenevat tarinan myötä.

Kun muut Image-perustajat lähtivät rakentamaan mediaimperiumeitaan ja jättivät sarjansa studiotyöläisille, on Larsen vaikuttanut olevan tyytyväinen tekemään sitä mitä varten Image-kustantamo pystytettiin, eli omien sarjakuvien tekemiseen omilla ehdoilla. Vaikka Savage Dragon ei olisi kaikkien mieleen tai kaikilla mittareilla mestarillista, on se kunnioitettava suoritus yhtä kaikki.

[Lönkka]

Eri linjoilla siis ollaan siitä kirjoitetaanko tänne siitä että mitä sarjakuvia kannattaa ostaa koska niiden laatu on olennainen.

Uskoisin että enin osa lukijoista kaipaa täältäkin suosituksia siihen kannattaako joku sarja ostaa. Silloin laatu eikä muut meriitit painavat vaakakupissa ihan eri tavalla kuin se että kuinka ainutlaatuinen työrupeama sen tekijällä on ollut.


Minulla ei ole Savage Dragonista mielipdettä suuntaan tai toiseen eli eläimiä ei ole ojassa.

[Curtvile]

Jos minulta kysytään laatua ja olennaista Image-sarjaa niin aika pitkälti menee Savage Dragon, Chew, Invincible ja Walking Dead linjoilla.
Ei että olisivat missään määrin ainutta laatua mitä lafka on pukannut ulos , mutta ovat myös saatavilla olevia ja laadukkaita.
kaikkia ei voi laadullakaan miellyttää eikä ole tarkoituskaan.

[JV]

Eri linjoilla siis ollaan siitä kirjoitetaanko tänne siitä että mitä sarjakuvia kannattaa ostaa koska niiden laatu on olennainen.

Jos omia suosikkeja heitetään, niin jo aiemmin keskustelusssa olleet Sleeper, Planetary, Authority sekä Global Frequency ovat loistavia. Uudemmista sarjoista Morning Glories, Blue Estate sekä Who is Jake Ellis ovat tehneet vaikutuksen.

Hickmanin Nightly News, Lunan veljesten Sword ja David Mackin Kabuki ovat tutustumisen arvoisia myös. kuten myös western-antologia Outlaw Territory.

[Tina DeMona]

Kyllä minusta Spawn aina tiettyyn pisteeseen asti on ihan mahtavaa sarjakuvaa. Muistaakseni niillä tienoin, kun Angel Medina alkoi heilua kuvittajapuolella, tai ehkä jo vähän aikaisemmin, alkoi kirjoituksen taso laskea järkyttävästi ja koko homma lässähtää muutenkin. Mutta siis ekat muutama vuosi on ehdottomasti parasta, varhaista Imagea mielestäni.

[Lönkka]

Jos omia suosikkeja heitetään, niin jo aiemmin keskustelusssa olleet Sleeper, Planetary, Authority sekä Global Frequency ovat loistavia. Uudemmista sarjoista Morning Glories, Blue Estate sekä Who is Jake Ellis ovat tehneet vaikutuksen.

Morning Glories ei innostanut, mutta muut allekirjoitan; eri hyvää settiä!

Lunan veljesten Sword ja David Mackin Kabuki

Lunan veljesten Ultra tuntui aikoinaan ihan nastalta (ehkä ei kuitenkaan olisi sitä enää) ja Girls oli ihan kelpo, mutta meni hieman venyttämisen puolelle. Sword jäi minulla ekaan numeroon, ehkä petrasi myöhemmin?

Kabukin pari vikaa tarinakokonaisuutta on mennyt aika pitkälti ns. wankery osastolle, mutta sarjan keskivaiheilla oli kyllä hieno. Sarjan alkaessa ilmestyä aikoinaan minulla meni tovi ennen kuin innostuin sitä kunnolla -pitäisi varmaan lukea uudelleen kokonaisuudessaan.

[Doctor Phantomizer]

Minusta etenkin tässä yhteydessä myös laatu ratkaisee onko jokin olennainen lukemisen kannalta. Myös helppolukuisuus ratkaisee. Okei, tämä voi kuulostaa oudolta, mutta tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että sarjaa on helppo lukea, ettei siinä ole häiritsevää kuvitusta tai löysää tekstiä. Ja itse tarina on suht helppo ymmärtää ilman että tarvii tietää jotain ylimääräistä tai jokin tekstissä tai kuvituksessa ei tee siitä sekavaa. Nämä ovat myös minun laatukriteereitäni, sillä en yksinkertaisesti pysty lukemaan sen tyypistä tarinaa. Esimerkki helppolukuisesta sarjasta on Planetary. Sitä lukee aika pirun keveästi, vaikka minusta tarinat eivät ole kunnon tarinoita. (Jokaisessa lehdessä on täysin sama kuvio. Päähenkilöt menevät paikalle ja ihmettelevät jotakin kummallista ilmiötä. Sitten mahdollinen ongelma ratkeaa itsestään, ja päähenkilöt palaavat takaisin tukikohtaan. Itse sankareilta ei vaadita mitään, eikä tarinoissa tapahdu mitään.). Kuivitus on kuitenkin hyvää, teksti selkeää eikä muutenkaan lukemisessa ole mitään ongelmaa. Mutta minusta Nextwawe hoitaa kaiken saman paljon paremmin. Ja se on vielä paljon hauskempi. Ja sekin on Warren Ellisin. Ja ennen kaikkea: Siinä on tarina. Jokaisessa lehdessä on jokin tarina. Ja vaikka mitään hirveän ihmeellistä isompaa tarinaa ei ole, niin tuntuu silti että sarja accomplish something. Toisin kuin Planetary.

[Curtvile]

Nähtävästi ollaan saatu ihan eri Planetaryt.
Mutta makuja on monia.

[Doctor Phantomizer]

Nähtävästi ollaan saatu ihan eri Planetaryt.
Mutta makuja on monia.

No siis en minä nyt sano että Planetary olisi välttämättä huono, mutta minä en vain oikein ymmärrä sen funktiota.

[Jarkko Sikiö]

Mahdatko nyt saada unen päästä kiinni, kun mietit mikä se on se sarjakuvalehden funktio...

Planetary on parhautta, sen tietää likipitäen jokainen supersankareista kiinnostunut Kvaakin lukija. Warren Ellis on päivästä (siis Warrenin, ei lukijan päivästä) riippuen parhautta tai huonoutta, olikos se herra Tähtivaeltaja, joka tämänsuuntaisesti asian tiivisti.

[Tina DeMona]

Paitsi minä.

Olen hyvin harvoin samaa mieltä Riddlen kanssa, koska makumme tuntuu poikkeavan melkein kaikessa, mutta minun täytyy kyllä sanoa, että minullekaan Planetary ei kyllä kolissut. Vaikka olen tykännyt ja fanitan 99% kaikesta Warren Ellisin kirjoittamasta. En tosin ole lukenut kuin sen opuksen, mikä suomeksi julkaistiin (vissiin ekat 4 numeroa), joten ehkä siinä pulma. Mutta sanalla sanoen se vaikutti hyvin normaalilta, tavanomaiselta yhden numeron mysteerisarjalta. Edes hahmot eivät minusta tuntuneet mitenkään kovin kummallisilta.

Voiko joku valaista minulle, missä olen mennyt vikaan, vai jätinkö vain lukemisen kesken liian aikaisin? Se oli sarja, jonka kaltaista kuitenkaan hyvin, hyvin harvoin suomessa julkaistaan, ja olisin todella tahtonut kokea jotain uutta ja mullistavaa.