Väinämöisen paluu ei koskaan oikein sytyttänyt minua, ei myöskään Praedor. Kalkkarosta tykkään. Anabasikset ovat ehkä parasta Hiltus-työtä tähän mennessä.
Back-kataloogista suosikeiksini nousevat...hmmm...no, Laulu yön lapsista nyt ainakin, se trollpunk-albumi ja ne pieteetillä tehdyt 90-luvun puolivälin inkkarialbumit, vaikka niissä piiros olikin paikoitellen vielä aika kankeaa.