Hiltusen upea sarjakuvaversio Ksenofonin kirjoittamasta Anabasista sijoittuu antiikin historiassa mielenkiintoiseen mutta vähemmän tunnettuun vaiheeseen. Tapahtumien taustalla on lähes 30 vuotta kestänyt ”kreikkalaisten maailmansota” eli Peloponnesolaissota (431-404 eKr), jossa Spartan johtama Peloponnesoksen liitto kukisti hegemoniaa tavoitelleen Ateenan.
Sotaan vaikutti ratkaisevasti Persia, jonka taloudellisen tuen avulla Sparta rakennutti itselleen laivaston. Spartalainen jalkaväki oli tunnetusti voittamaton maasodankäynnissä, mutta merellä ylivalta oli Ateenalla. Persian motiivina sotaan sekaantumisessa oli kostaa Persialaissodissa (490-449) sen Ateenalle kärsimät tappiot sekä pitää kreikkalaiset kaupunkivaltiot (polikset) heikkoina. Koska kaikki kreikkalaisvaltiot heikkenivät Peloponnesolaissodassa, Persia olikin sodan ainoa todellinen voittaja. Spartasta ei ollut suurvallaksi, koska sen voimavarat olivat heikot: kansalaisoikeudet omaavia spartiaattisotilaita oli vain muutamia tuhansia.
Peloponnesolaissota päättyi kun Ateena piiritettiin ja kaupunki antautui vuonna 404 eKr. Menetetty suurvalta-asema johti Ateenassa katkeriin sisäisiin puhdistuksiin, joiden seurauksena mm. kaupungin johtava älykkö Sokrates, Ksenofonin opettaja, tuomittiin kuolemaan.
Peloponnesolaissodan jälkeen Spartaa alkoi kaduttaa se, että se oli luovuttanut Vähän Aasian (nyk. Turkin alueella) kreikkalaiskaupungit Persian vallan alaisuuteen. Tästä alkaakin Ksenofonin tarina. Kun Persia oli vallanperimyskiistojen heikentämänä, paikalle lähettiin spartalaisten johtama 10 000 kreikkalaisen palkkasoturin joukko, päämääränään kreikkalaisalueiden vapauttaminen. Jatko selviääkin Hiltusen Anabasis-versiosta. Huomionarvoista on ateenalaisen Ksenofonin ihaileva asenne spartalaisia kohtaan. Tämä ”maanpetturuus” johtikin myöhemmin mm. hänen karkotukseensa Ateenasta.
Todettakoon vielä, että Persian valtataistelun voittanut Artakserkses halusi kostaa Spartalle tämän sekaantumisen Persian sisäisiin asioihin. Artakserkses onnistui yllyttämään Ateenan ja monet muut kreikkalaisvaltiot sotaan Spartaa vastaan. Artakserkses luovutti mm. laivastonsa ateenalaisten käyttöön.
Lopuksi: Persian armeija ei onnistunut käytännössä kertaakaan voittaman omilla joukoillaan maataistelussa kreikkalaista jalkaväkeä (hopliittifalangia) 400-300-luvuilla eKr. Voitot saatiin lähinnä siten, että Persia usutti eripuraisuudestaan tunnetut kreikkalaiset toisiaan vastaan.
