Naisen kanssa

[Ossi Hiekkala]

Katsotaan, josko ehtisin skannaamaan meitin kirjaston kappaleesta pari näytepalaa tänne.

Muista laittaa riittävällä resoluutiolla!

[Lurker]

Rauhoittukaas nyt. Selasin kirjakaupassa ko. teosta, ja totta tosiaan, ne suurennetut kuvat ovat rosoreunaisia. Ihan tarkoituksella, uskoisin, sillä on tämä niin roylichtensteinia, niin roylichtensteinia.

[Timo Ronkainen]

Lichtenstein ei tainnut keretä pikselien kanssa puljaamaan kun meni kuolemaan jo reilut 10 vuotta sitten. Sillon eivät pikselit olleet vielä niin isona vitsauksena. Sarjakuvarastereistaanhan kuuluisa hän oli.
Mutta toki se kuvanäyte pitäisi nähdä.

Timo

[Lurker]

Lichtenstein ei tainnut keretä pikselien kanssa puljaamaan kun meni kuolemaan jo reilut 10 vuotta sitten.

Eikös ne olleet öljymaalauksia? En ole kylläkään livenä koskaan nähnyt.

[Ossi Hiekkala]

Lichtenstein ei tainnut keretä pikselien kanssa puljaamaan kun meni kuolemaan jo reilut 10 vuotta sitten. Sillon eivät pikselit olleet vielä niin isona vitsauksena. Sarjakuvarastereistaanhan kuuluisa hän oli.
Mutta toki se kuvanäyte pitäisi nähdä.

Siihenhän minä viittasin, että suurennetuissa rastereista on tullut Lichtensteinin jälkeen ihan hyväksytty graafinen ilmaisukeino, etenkin jos se on tehty hyvin ja tarkoituksella mutta suuresti epäilen, että Naisen kanssa -albumin pikselisuurennokset eivät välttämättä kuulu samaan kategoriaan.

[petteri tikkanen]

Ihan kamalan näköistä se jälki niissä uuden kirjan isoissa sivuissa on. Sitä ei oikein voi perustella millään taittajan taiteellisella ratkaisulla. Silmiin sattui.

Viime vuonna ilmestyneessä albumissa oli jo havaittavissa, että resoluutio ei noissa sivuissa riittänyt suuremmassa koossa julkaisemiseen.

Sivut ja yksittäiset ruudut on pidettävä siinä koossa missä kuvittaja on ne tehnyt, jos niissä ei ole riittävästi informaatiota.

Nemon julkaisemat kirjat olivat onnistuneita kokonaisuuksia. Ainoan pienen kosmeettisen virheen huomasin niistä... professorin pään ympärillä olevissa värihuiskauksissa oli joillakin sivuilla karkeampi resoluutio kuin toisissa. Mutta sarjakuvasivut oli oikein hyvännäköisiä.

Naisen kanssa on sarjakuvana omaa luokkaansa. Rosse on kuningas. Siksi harmittaa tällainen epätasainen kirja. Ei tee oikeutta lähtökohdalle.

[Timo Ronkainen]

Eikös ne olleet öljymaalauksia? En ole kylläkään livenä koskaan nähnyt.

Juu, mutta rasteri aikaansaatu puoliteknisin keinoin, muistaakseni kankaanpainantamenetelmin (seula jne), kun se ei ensikokeilujen jälkeen käsin töpöttämällä onnistunut.
Nykyään on tokivain jo nähty tyyppejä jotka maalaavat pikseleitä (isoja siveltimen levyisiä "pikseleitä" joista koostuu kauempaa katsottuna kuva), vrt pointillismi. Ehkä "pikselismi" olis uusi suuntaus? 

Timo

[Lurker]

Pikselismi! Uusi taidesuuntaus on keksitty. Heh.

Joo, totta kai se on huijinkia, jos kuluttajalle myydään huonoa laatua. Painotekniset jutut näyttävät jäävän usein katveeseen, koska toimitustyö ei suoranaisesti sitä valvo. Vaikka pitäisi.

Tässä vielä koko lehdistötiedote, kun semmoinenkin näyttää netistä löytyvän.

LEHDISTÖTIEDOTE                       18.9.2009

WSOY

Naisen kanssa ilmestyy Espanjassa

Teppo Sillantauksen ja Mikael Gyllingin sarjakuva Naisen kanssa ilmestyy tänä
syksynä espanjaksi nimellä Estar con una mujer. Albumin kustantaa Alpha Decay.
Sillantauksen ja Gyllingin parisuhdemyönteisestä pohdinnasta voi nauttia myös
animaationa Animatricks Festivaaliklubilla lauantaina 19.9 klo 21.00
Dubrovnikissa (Eerikikatu 11, Helsinki).

Vastikään on julkaistu uutuusteos Naisen kanssa - Greatest Hits (WSOY), joka
kokoaa yhteen parhaat opetukset vuosien varrelta. Mukana ovat parisuhteen
ydinkohdat, kuten yhdessä nukkumisen tärkeys, miehen kuvitelmat omasta
miehekkyydestään, yksityisalueet yhteisessä kodissa ja suhteet kumppanin
vanhempiin. Tekijät vastaavat siitä, että joka sana on totta ja ranskalaisen
taiteilijan Stéphane Rossen kuvitukset havainnollistavat opetukset.

Naisen kanssa on aiemmin ilmestynyt myös ranskaksi nimellä La Femme Lecons de
choses (Vent des Savannes, 2008). Sillantauksen ja Gyllingin sarjakuvia on
julkaistu eri lehdissä vuodesta 1995.

MIKAEL GYLLING
Arkkitehti Mikael Gylling (s. 1962) pitää omaa Molino Oy -suunnittelutoimistoaan
Helsingissä. Gylling on voittanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä
arkkitehtuurikilpailuja. Gylling on toiminut opettajana myös Helsingin
teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla.

STÉPHANE ROSE

Kuvittaja Stéphane Rosse (s. 1962) on Ranskassa syntynyt mutta Suomessa vuodesta
1994 asunut kuvittaja, joka on Ranskassa asuessaan tehnyt kuvituksia lukusiin
ranskalaisiin lehtiin ja Suomessa mm. Helsingin Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen.

TEPPO SILLANTAUS

Toimittaja, FM Teppo Sillantaus (s. 1962) työskentelee Helsingin Sanomien
Kuukausiliitteen toimitussihteerinä. Sillantaus on toiminut Helsingin Sanomissa
teatterikriitikona 1988-93 ja työskennellyt lehden eri osastoilla vuodesta 1994.

www.animatricks.net
www.alphadecay.org

LISÄTIETOJA
Tuotepäällikkö Emma Alftan, emma.alftan (at) wsoy.fi tai 050 528 6881
Foreign Rights Manager Meena Kaunisto, meena.kaunisto (at) wsoy.fi tai 040 825 5536

ARVOSTELUKAPPALEET
Tiedottaja Kirsi Aho, kirsi.aho (at) wsoy.fi tai 040 569 0777

[Rosse]

Dear friends,

Having found your topics on the net I’d like to answer some of your questions –and critics.

Speaking of our last “opus”, the pixelisation stroke me too –as the most of you. It is to say that I had very few insights on that book. This was a deliberated choice from my part.

I’ve always been involved 120% on my books, taking sometimes real brawls with my publishers-printers and designers. I'm not the most popular person of the universe, to say the least: I think I have a duty towards my readers. For this book I thought I would let it go – well we had a real fight about the cover, but I suppose it’s due only to my congenital defiant spirit…

It has to be reminded that “Naisen Kanssa” was made for the daily press. The deadlines are tight, the paper is crappy. Therefore my artistic choices were always to keep the “resolution” as low as possible to meet the ends and means. This has led me to some artistic solutions of my owns. Comics is mostly from my pov about resolving “problems”.

We made a book last year “Nykyaikainen parisuhde värikuvina”. One of my best memories, great collaboration –perhaps the ultimate book for me where I could try the most advanced ideas in my field of design.

This book is different, I had no idea what it will look like. Plus, the designer took some liberties to rearrange my panels. And I think this is a fierce move. Wait, I can be critic too. But working myself mostly from outside sources I dig the interpretation of an interpretation.

But the pixelisation is a problem per se. I mean with that –is it bad graphics? Why can we tolerate bad res images on the net and not on books? Is it that the illusion of free access make us so critical –mind a juicy monthly fee from our telecom companies?

Anyway, “Naisen Kanssa” belongs for me now to the past. Mixed feelings about a serial that I made over 13 years. I remember meeting once in France a comics artist –Poïvet- a true genius, acclaimed by Alex Toth -yes sir!  He made a daily strip for 15 years in a French newspaper “Juliette de mon Coeur” –kind of the “Bold and the Beautiful” before everybody had a TV. I said to him: “You’re a true master in every way” He answered: “Don’t even talk to me about it, I hated every second of it”. Kindly yours- hope you enjoyed the ride and see you in our next adventures. S.Rosse

[Hui_hai]

Dear friends,

Speaking of our last “opus”, the pixelisation stroke me too –as the most of you.

Tässä malliksi yksityiskohta pikselöitymisestä. Pahimmillaan ilmiö on otsikkosivuilla. Varsinainen sarjakuva ei näytä yhtä pahalta.

[J.Salo]

Kirjastosetä-täti; tuosta kuvasta ei ole paljoa hyötyä ellei mukana ole esim. euron kolikkoa antamassa mittasuhteita. Skanneri kun tuppaa zuumaamaan.

[tertsi]

Jotain voi tietysti päätellä viivan paksuudesta, jos sarjakuva on ennestään tuttu.

Jos tekijöillä homma on hanskassa, niin ihan sama kuinka paljon tsuumaa, pikseleitä ei näy.

[Jiksi]

Naisen kanssa: Greatest Hits on arvioitu etusivulla.

Mikäli sarja olisi päättynyt 90-luvulla, se olisi nyt jo juhlittu klassikko. Sarja kuitenkin jatkui ja vitsi kului. Nyt sarja on liian tuore nostettavaksi klassikkojen asemaan, mutta liian vanha enää innostaakseen.

Uudet lukijat, mikäli sellaisia enää onkaan, löytänevät silti sarjan hauskuuden. Eri mieltä sitten voi aina olla, ovatko tässä sarjan parhaat palat, mielestäni ensimmäiset sarjat koonnut Naisen kanssa -kokoelma oli todellinen Greatest Hits.

[stork]

Naisen kanssa-animaatioiden toinen kierros:
http://nyt.fi/aihe/naisenkanssa/

Sillantauksen haastattelu, jossa pohdintaa mm. mahdollisesta mobiilipelistä.

Noita albumeita tulee kirppareilta hommattua, etupäässä kuvituksen takia. Tuskinpa näitä tulis luettua jos kuvitus olis jonkun muun tekemää/tyylistä, mut tällaisena tää kama uppoaa kuin veitsi silmään.

[J Lehto]

Naiskanssailijoiden Kulta-Katriina mainos
on mojova.