Hyvän piirtäjän kanssa tarinaa voisi aika helposti venyttää ilman, että se häiritsee, jos välillä luopuu siitä kolmen rivin sivusta. Sopivaan kohtaan kokosivun maisema tai vastaavaa.
Suuralbumeissahan tuota on välillä kokeiltu ja minusta toimii hienosti. Värialbumeissa tosin mennään välillä liian pitkälle. Kyllä kunnon katuojat ja marginaalit pitää olla, eikä ruutuja limittäin.
Ja tiivistämiskeino, jota en voi sietää: monen repliikin vuoropuhelu samassa ruudussa ( kuten vaikka MADin elokuvaparodioissa ). Toimii korkeintaan kaukokuvissa, joissa ei näy ilmeitä, joten ehkä preerialla ratsastaessa kävisi.
