Ukkostuulihan on ihan uutta sarjakuvaa.
Eli siis nykypäivän lapsi
No joo, nythän on vissiin niin, että Ken Parker on tiensä lopussa. Suomen sarjakuvatarjonta on kyllä tällä saralla niin niukkaa (Tex, Aku ja mangat, onko niitä juuri muita? no, korkkarit, entäs sitten?), että kuvittelisi tuossa olevan tilaa jollekin uudelle (tai vanhalle) avaukselle.
Kuten olen jossain ketjussa todennut, niin esmes Norjassa julkaistaan Kapteeni Mikiä, siis niitä 50-luvun lapsia; ja siitä päätellen että ei ole jäänyt yhteen numeroon niin kaupaksikin on käynyt.
Tuolla Italian Bonelli-kataloogissa on aivan mielettömästi vanhaa länkkärisarjista, jota Suomessa ei ole julkaistu; minä ottaisin ne kaikki heti kiljuen vastaan; paljon mieluummin kuin yhä uusia uusintoja Texistä.
Tämä on tietysti minun näkökulmani; kun kaikki Texit, niin liuskat kuin normit ja lähes kaikki muutkin on jo hyllyssä (tuo Tex-novelli, joka oli joskus tilaajalahjana, puuttuu!), niin en minä niin kovin innoissani näistä uusintajulkaisuista ole; toki pakkohankintoja. Kronikat on tähän mennessä olleet mukavia lukukappaleita, kun ne alkupään Texpokkarit ovat sen verran hauraita. Ainoa uusintajulkaisusarja, jolla minusta oikeasti on niin paljon lisäarvoa että siihen ilomielin satsaan, on tuo Tex kirjasto. Ensimmäistä kertaa Suomessa seikkailut alkuperäisessä järjestyksessä ja väreissä! Ja tuo noitten väritys on just minun mieleeni; en niin kauheasti ole tykännyt esim noista normeissa julkaistujen (Italian Color-Tex -sarjan) opusten värityksestä. Minun näkökulmastani optimaalinen tilanne olisi se, että kirjaston imestymistiheyttä nostettaisiin (no, 12 per vuosi); ja jos kustantaja katsoo, että kaikki ei mene kaupan niin laitetaan kronikat ja klassikkomaxit ja raamatut jäihin.
Tämä siis minun näkökulmani, minun jolla nämä kaikki Texit jo on. Ymmärrän kyllä niitä Tex-lukijoita/keräilijöitä, joilla tilanne on toinen, ja joille kronikat/klassikkomaxit/raamatut tuovat uutta luettavaa ulottuville.
