Olin perjantaina ja lauantaina mutta jätin tämän päivän väliin.
Valikoin itseäni kiinnostavat sarjakuvaohjelmat joka tarkoittaa että sovulla skippaan Juban ja kamalan luonnon. Menköön ne joita kiinnostaa.
Mimesis ry otti hyvän aiheen mutta heidän keskustelustaan kuivin jaloin selvisi vain Siiri Viljakka. Muiden näkemykset ja haahuilu antoi alueellisen kuvan tutkijapuolesta, mutta jahka ymmärsin että oli opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama tajusin olevani ankara portinvartijaroolin ottanut setämies. Ehkä se oli se miten lähtökohtaisesti kysymykset ontuivat ja asennemaailmassaan soisi 1970-luvun joskus päättyvän.
Mutta olivat opiskelijoita.
Kirjamessujen järjestävä taho päätti puhua lopuksi Viljakan päälle, antamatta lopettaa lausetta " kun seuraava esitys alkaa just"
Ja olihan se noin viisi minuuttia myöhemmin.
Ei näin.
Tökeröä ja anteeksiantamatonta.
Seuraava esitys oli taiteilijoiden sarjakuvaelämänkerroista.
Eritoten kahdesta tulevasta sarjakuvaromaanista, Ouluun ilmestyvästä Vilho Lammista kertovasta ja ensi vuonna julkaistavasta joka puolestaan käsittelee Helene Scherfbeckiä.
Molemmat menivät hankintalistalle.
Haparointi uupui ja tämä oli kiehtova tekijöitä ja sarjakuvantekiprosesseja avaava esitys.
Sen lisäksi tässä oli koko kirjamessujen ainoa jossa teemana ollut kuvataide näkyi. Sarjakuvista puhuessa voi taustalle nykytekniikalla heijastaa kuvia ja sivuja.
Muuten ohjelmasta bongailin tieto- ja kauhukirjailijoiden esitykset ja shoppailua tuli harrastettua.
Myyjille ikävästi varsinkin perjantaina näkyi sodan ja talouden epävarmuustekijät. Eli ostavia asiakkaita oli vähän. Osin myös koska nämä alkuperäiset kirjamessut ovat alkukuusta ja helsingin loppukuusta.
Osa myyjistä ei lähde lainkaan ja koska on niin kaukana pääkaupunkilaisista harvempi ylipäätään.
Sarjakuva-albumeita 42 ja kirjoja 24 kappaletta oli oma saalis. Kannattava siis itselle.
Perjantai-iltana ollut sarjisväen tapaaminen cosmicissa oli antoisa. Isot kiitokset hyvästä seurasta, ette voi sanoa samaa ikävä kyllä.