Tässä mennään suuren mittakaavan kansainväliseen taiderikollisuuteen.
Tämä linkkaamani artikkeli on liian sekava, että siitä mitään ymmärtäisi, mutta oheen liitetty lyhytdokumentti
Alberto Breccian originaalien varkaudesta (video ja artikkeli espanjaksi) on yhtä kiehtovaa kuin tavallaan murheellista katsottavaa.
Äänessä ovat tytär Patrician lisäksi useat Interpolin ja eri maiden vastaavien, kansallisen kulttuuriperinnön palauttamiseen erikoistuneiden osastojen edustajat.
Tausta on sellainen, että kun Breccia kuoli vuonna 1993, hänen lapsensa tahtoivat turvata originaalityöt isänsä toiselta vaimolta. Onnettomuudekseen he valitsivat eräänlaisen pankkiholvia vastaavan taiteeseen erikoistuneen yrityksen, jonka konkurssin jälkeen vuonna 2005 paljastui, että koko Breccian tuotanto oli varastettu.
Hieman tiivistäen pieni osa sivuista on palautettu, koska mm. Italiassa tuomari on katsonut varastetun taiteen (kyseessä on Mort Cinder -sarjakuva) olevan osa Argentiinan kansallista kulttuuriperintöä.
Sen sijaan mm. videolla äänessä oleva Brecciaa fanittava italialaispoliisi on turhautunut kansainväliseen oikeuskäytäntöön kuuluvaan käsitteeseen "hyvässä uskossa". Tämän on tarkoitus turvata viattomia ostajia, mutta kuten Interpolin edustaja toteaa, taiderikollisuuteen kuuluu varatettujen taideteosten myyminen monen eri välikäden kautta. Epäsuorasti viranomaistahot useammallakin suulla antavat ymmärtää, etteivät rikkaat taiteen keräilijät ole mitään viatonta sakkia.
Videolla on mm. listoja varastetuista sivuista, jotka ovat hajaantuneet Espanjaan, Italiaan, Ranskaan, Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Täytyisi kuitenkin tuntea Breccian töitä melkoisen syvällisesti yhdistääkseen osaa listan tietoja niin, että ymmärtää kuinka työt sijoittuvat Breccian uralle.
Aihe: Sarjakuvavarkaudet (Luettu 435 kertaa)