Hankittu ja luettu. Ja pettymys oli aika suuri. Ohut kalliinpuoleinen (5,95 e) lärpäke. Hintaa nostavat tietysti keräilykortit, jotka eivät satu kiinnostamaan juuri minua.
Simonsonin kertomus oli ihan vetävä ja täysin ymmärrettävä, vaikka ei tunne WoW-maailmaa ja alkoi vauhdikkaasti suoraan tapahtumien keskeltä, mutta olisipa hän myös taiteillut tämän. Taide nimittäin tökkii. Ludo Lullabin piirros on kyllä selkeää ja huolellista, mutta jotenkin (ehkä tietoisen?) lapsellista ja siitä puuttuvat yleiskuvat. Kaikki on samaa tylsää henkilöiden lähikuvapuuroa ja poseerausta niin kuin jossain Witchbladessa. Yksinkertaisesti Warcraft-maailma yksityiskohtineen ei välity lukijalle kuvista niin kuin tekstistä. Myös ruudut pomppivat levottomasti, mutta joku voi tietysti nähdä sen dynaamisena.
Valitettavasti lehtipisteissä ei ole ollut moneen kuukauteen yhtäkään sarjakuvaa, joka viehättäisi minun makuani. Lähimmäksi pääsee Rautamies, mutta se on niin hintava ja samaa kaavaa toistava, että on jäänyt ainakin toistaiseksi ostamatta. Olisipa hyllyillä DC-spessu.