Kryptotaide (NFT)

[Jarkko Sikiö]

Kun yksi keksii niin vahingollisen teknologian kuin NFT (Non-fungible token) niin heti toinen keksii käyttää sitä vielä enemmän vahinkoa tuottavalla tavalla.

Twitterissä tänään näin ensimmäisen sarjakuvataiteilijan (Charlot Kristensen), joka jo poisti työnsä ja julkaisi ne uudelleen vesileimalla suojautuakseen tältä käytännöltä.

Teknologiaa selitetään useilla sivuilla (EDIT: Twitterissä minulle huomautettiin, että sisältö on estetty Euroopassa) vertaamalla teknologiaa taiteilijan numeroituihin vedoksiin.

[Reima Mäkinen]

En nyt vielä jaksa perehtyä, mutta tähänkin asti tekjät ovat luopuneet suosiolla oikeuksistaan julkaistessaan töitään Facebookissa, Instagramissa yms. Myös tekijänoikeudet suojaavat tekijää, oli kyseessä mikä tahansa piratismin muoto.

Kun yksi keksii niin vahingollisen teknologian kuin NFT (Non-fungible token) niin heti toinen keksii käyttää sitä vielä enemmän vahinkoa tuottavalla tavalla.

Tuo linkattu ärsyttävällä tyylillä kirjoitettu blogipostaus ei kyllä kauheesti selventänyt mistä on kyse. Miten niin joku voisi kaapata jonkun Twitter tilin tai myydä sen?

[Jarkko Sikiö]

Kirjoitin asiasta lyhyen analyysin arvioiden villitystä hieman myös samasta näkökulmasta kuin Reima viestissään.

Viimeisimpien uutisten mukaan ennätyshinnan Beeplen teoksesta maksoi NFT-rahaston perustaja, minkä voi hyvin tulkita markkinoinnin ja manipuloinnin yhdistelmäksi. Suosittelen suhtautumaan asiaan epäluuloisesti.

[Reima Mäkinen]

Jahas, nyt siellä on artikkelikin aiheesta. Pakenee minun logiikkaani tämä tapa "varastaa". Miten se poikkeaa siitä että joku liimaa sun työhön copyright-merkin? Amerikkalaiset ymmärrettävästi ovat otettuja tästä kun siellä käytäntö muutenkin on aika sekavaa sen (C):n syntymisen kanssa ja firmat ostaa ja myy sarjiksia (oikeuksia) sekä rekisteröi hahmoja tavaramerkeiksi sun muiksi. 

Tai yksinkertaisemmin jos joku nyt kryptomerkitsisi mun työn, niin miten se kiistatilanteessa selittäisi sen, että minulta löytyy se alkuperäinen jossa tätä kryptomerkintää ei ole? Mistä minä olisin sen voinut hankkia ellen olisi tekijä? Ja mitä tekee elokuva- ja musiikkiteollisuus?

Siitä olen artikkelin kanssa samaa mieltä että lohkoketjutekniikka on mennyt älyttömyyksiin. Ei riitä että se sotkee vedonlyöjien pasmoja, kun se nykyään vaikuttaa jo ärsyttävästi hyödyllisten laitteiden, näytönohjainten ja piirien markkinoihin, sekä pilaa luontoa (energinatuotanto) oikein urakalla.

Viimeisimpien uutisten mukaan ennätyshinnan Beeblen teoksesta maksoi NFT-rahaston perustaja, minkä voi hyvin tulkita markkinoinnin ja manipuloinnin yhdistelmäksi. Suosittelen suhtautumaan asiaan epäluuloisesti.

Tulee mieleen Elon Muskin temput Bitcoinin arvon manipuloinnissa.

[Lurker]

Hmm... se on alkanut.

Comic Creators React To DC Comics And Their NFT Plans

[Jarkko Sikiö]

Tai yksinkertaisemmin jos joku nyt kryptomerkitsisi mun työn, niin miten se kiistatilanteessa selittäisi sen, että minulta löytyy se alkuperäinen jossa tätä kryptomerkintää ei ole?

Uutisointi on keskittyy teknologiaan ja mahdollisiin voittoihin spekulatiivisilla taidemarkkinoilla. Itse koetin ottaa mukaan myös inhimillisen hinnan minkä tällainen kiistatilanne sinulta tekijänä veloittaa.

Itse pystyn kuvittelemaan monenlaista harmia, mutta mitä näitä maalailemaan kun todellisuus ehtii kuitenkin sutia sen päälle jotain kamalampaa.

[Reima Mäkinen]

Uutisointi on keskittyy teknologiaan ja mahdollisiin voittoihin spekulatiivisilla taidemarkkinoilla.

Eikä kukaan kai siinä kommentoinnin kiireessään tajua miten mahdoton koko lohkoketjukeksintö on. Varmistaminen vaatii yksinkertaisesti liikaa laskentaa. Jos se ei sovi rahameininkeihin niin tuskin se sopii tähänkään.

Aiemmin olen suhtautunut hieman yliolkaisesti myös CC- merkintöihin. Mutta onhan tuo Creative Commons sentään paljon tolkullisempaa kuin tämä koohotus. Täytyykin lukea mitä CC-aiheesta keskusteltiin aiemmin Kvaakissa. Sori, linkki viekin sisällöntuotannon puolelle, minne kaikilla ei ole pääsyä.

[Jarkko Sikiö]

En tahdo uudelleentwiitata näitä typeryyksiä, koska en tahdo niille näkyvyyttä sillä alustalla, missä näiden on tarkoitettu leviävän.

DC varmaan on todennut, että nyt ei ole enää mitään menetettävää, ja jospa voisi Warnerin tytöille ja pojille jollain keinoin oikeuttaa olemassa olonsa.

[Reima Mäkinen]

Uudessa Skrolli-lehdessä oli hyvä artikkeli NFT-meiningin perusteista. Kirjoittaja Janne Sirén suhtautui hänkin jälkikaneetissaan asiaan melko kriittisesti - tyyliin: teknologian haitat ylittävät sen hyödyt. Koko idea siitä että helposti monistetavalta digitaiteelta näin poistettaan sen ainoa aito etu (se monistettavuus ja laadun säilyminen siinä) perinteiseen taiteeseen verrattuna on kieltämättä melko absurdi.

Itse lähdin kaverin pyynnöstä jokunen viikko sitten mukaan yhteen projektiin, jossa olisi tarkoitus generoida piirrosteni avulla jonkin sortin teoksia, lyödä niihin poletit sekä mahdollisesti laittaa myyntiin. Saapa nähdä tuleeko siitä mitään?

[Jarkko Sikiö]

En tunne päivän päälle tilannetta, mutta NFT taisi osoittautua kuplaksi.

Sen kelkkaan tässä vaiheessa hyppääminen johtanee lähinnä mainehaittaan.

[Reima Mäkinen]

Eihän se lohkoketjulaskenta tekniikkana mihinkään katoa, varsinkin kun aihe ponnahtelee pinnalle milloin missäkin. Nytkin El Salvador meni ja hyväksyi Bitcoinin viralliseksi valuutaksi, jotenkin USDollariin sidottuna tosin, mutta kumminkin.

Hyvä vaan jos kupla on puhjennut taiteen osalta jo näinkin nopeasti. Bitcoin ja Ethereum -louhinta varmaan kuitenkin jatkaa omana teollisuudenalanaan niin kauan kuin ahneutta maailmassa riittää.

Oma perstuntuma on että sekalainen seurakunta nörttejä jää puuhastelemaan aiheen pariin ja lopulta tekniikalle löytyy jotain asiallistakin tarvetta ja käyttöä. Se on kuitenkin niin oleellinen osa tätä verkottumisen ja pilvipalveluiden megatrendiä (joka siis ei osoita hiipumisen merkkejä - päin vastoin). Kuten kaveri totesi: NFT on mainio yhdistelmä luovuutta ja tekniikkaa.

Ansaintakeinona tokenien lyöminen taiteeseen on kyllä arveluttavaa (enkä sellaista tavoittelekaan) mutta niin on minun mielestäni joukkorahoitukset ja patreon-tyyppiset ratkaisutkin. Ennustaminen on tosi vaikeaa, esimerkiksi mikromaksaminen ja nettiraha oli kaikkien huulilla jo 1995 ja ennustekonsensuksen mukaan todellisuutta muutamassa vuodessa (kuten VR:kin), mutta eihän nuo ole vieläkään oikein toteutuneet.

[Jarkko Sikiö]

Kryptoteknologialle ja lohkoketjuille on paljon käyttökohteita ja mikäli ympäristöhaittojen eliminointi on mahdollista niin sitten haittapuoliin lähinnä lukeutuvat ihmisten suorittamat väärinkäytökset.

En pysty täysin muodostamaan yksiselitteistä kantaa virtuaalivaluuttoihin, mutta ilman Dogecoinia voisin sanoa kryptotaiteen olleen sen äärimmäinen ilmentymä, nyt se lienee enää vahingollisin.

Verottaja ja valtiovalta voivat suhtautua joukkorahoitukseen ja Patreoniin vaihtelevasti ajankohdasta ja maasta riippuen, mutta ei niihin liity NFT:n tavoin ympäristöä ja ihmisiä vahingoittavaa luonnetta tai moraalikysymyksiä.

Todennäköisesti tulevaisuus jälleen ratkaisee ongelmia ratkaisuihin ja nykytoteutusten pohjalta syntyy jotain uutta, mitä nyt ei voi kuvitellakaan. Toivon mukaa myös terveemmälle pohjalle – ja terveemmin.

[echramath]

En enää ymmärrä mitään nykymaailmasta mitään, siirryn luolaan ja alan muistelemaan 80-lukua, mutta NFT-apinat osoittautuivat koijaukseksi, joku otti rahat ja juoksi.

[Jarkko Sikiö]

David Lynch riensi osoittamaan, ettei höynäyksille ole tiedossa loppua.

Suurimpia hyötyjiä eivät suinkaan ole hiipuvat tähdet, vaan rahanpesijät. Sikäli kuin rahanpesu ei koskaan ole ollut mitään tähtitiedettä, niin nyt voi myytävän asian repäistä tyhjästä ilmasta, ja sitten ei tarvita edes kavereita, riittää kun samaa ilmaa myydään ja ostetaan itse itselle.

[Jarkko Sikiö]

Twitterin perusteella varkaiden lisäksi suuri ahdistuksen lähde ovat itse varastettua taidetta kauppaavat alustat. On ilmeisesti mahdollista automatisoida taiteen varastaminen ja sen näytille asettaminen, mutta sen sijaan varkauden raportointi täytyy taiteilijan tehdä jokaiselle työlle erikseen, käsityönä. Tämä jo yksistään kertoo, millaisella moraalisella pohjalla nämä alustat seisovat, mutta raportoidut väärinkäytökset eivät nekään kommenttien perusteella tunnu johtavan mihinkään.

Kaikella on hintansa, ja NFT:n korkein hinta maksetaan todennäköisesti mielenterveydessä, nuorten tekijöiden kokeman ahdistuksen muodossa. Sääli ihmistä.