Mikä oli vuoden 2020 saldo?

[Reima Mäkinen]

Innostuneena vanhojen juttujen lueskelusta ja tästä vuoden 2003 saldosta, ajattelin avata tämmöisen ketjun. Harmi että näitä ei ole tehty joka vuosi!

Vaikka vuodenvaihteesta onkin jo aikaa, ainakin minä elän sen verran hidastetussa todellisuudessa, että vielä saattaisi muistaa mitä viime vuonna tapahtui.

Eli: Sarjakuvapoliisien meno ja meininki hidastui ja lähes tyrehtyi vallitsevista olosuhteista johtuen. Saatiin sentään kuitenkin kourallinen videoita ulos.
Omat piirtelyt olivat alkuvuodesta suht hyvässä vauhdissa ja keväällä sain toisen Magneettimies lehden tehtyä. Mantsuria-albumini myi syksyllä loppuun ja kesällä aloin piirtää sen korjausversioon uutta matskua sekä kääntää sitä ruotsiksi.

Keväällä päivitin työtietokoneen ja sain vihdoin kauan havittelemani piirtonäytön. Softaakin tuli poikkeuksellisesti hankittua jonkin verran. Tubessa tuli raportoitua harrastukesta ja kanavan tilaajamääräkin nousi usean vuoden yrittämisen jälkeen yli sadan! Vähmmän tuli kuitenkin tehtyä videoita kuin edellisenä vuonna.

Sarjisten keräilyssä esiintyi ns. kausivaihtelua, sillä kovin montaa kertaa en divareihin asti päässyt. Muun muassa Ruutuja ja Mustanaamioita tuli kuitenkin hankittua ja aloitettua myös Conanien keräily. Albumipuolella ainakin jonkin verran Kirbyä sekä kotimaista. Niin juu ja Barksia tuli luettua. Ylipäätään aloitin lukuisten lukemattomien sarjisteni lukemisen ja niiden tiimoilta on ollut varsin rattoisaa.

Kuitenkin aika hyvä vuosi kun sitä näin taakse päin katsoo. No, festarit jäivät (Oulun huhtikuisia virtuaalifestareita lukuun ottamatta) luonnollisesti puuttumaan suoritteista ja sitä kautta myös jonkun verran hankintoja tekemättä.

[Darth Mika]

No meikäläisellä vuosi 2020 oli aika hiljainen. Korona teki musta aika lailla mökkihöperön. En käynyt oikein missään, muuta kuin kaupassa ja kirjastossa. Kuulun riskiryhmään 1 ja jos korona iskee, niin se saattaa olla 50:50 että se tappaa. Tarkkana on pitänyt olla.

Kävinkö kerran tai pari divarissa ja sieltä mukaani tarttui muutama Mustanaamio (Thorgal-numerot), muutama Ruutu-lehti ja Semicin sarjakirjoja ja taisin jokusen Agentti X9-lehdenkin ostaa. Aika surkeaa oli divarikauppa mulla vuonna 2020. No Sampsa Kuukasjärvi myi mulle viimeisen Zoom-lehden joka minulta puuttui ja sain sen viimeinkin kerättyä. Ostin myös Punaparta 3, vikan Blueberry integraalin, tuliko se viimeisin Asterix myös viime vuonna ostettua. Festivaalitkin meni virtuaaliseksi, joten ei tullut sieltäkään täydennystä sarjakuvakokoelmaani. Kirjamessuille en olisi uskaltanut lähteä, kun siellä olisi ollut liikaa ihmisiä…no sehän myös peruttiin, joten en menettänyt mitään.  Kirjastoa käytin kyllä ahkerasti, kun se oli auki. Aloitin lukemaan kaikki Piko&Fantasiot alusta alkaen kronologisesti. Myös muita sarjakuvia aloitin uudelleen kuten Yoko Tsunot, Ankardot jne. Eihän näitä tarinoita muista enää ollenkaan...ainoa hyvä puoli kun muisti pätkii.

Lähinnä harrastukseni ja ostoni sijoittui Raspberry pi –pelitietokoneiden rakenteluun. Siihen tuli kaikkea kivaa ostettua ja rakenneltua. Jouluna sain lahjaksi kunnollisen juotosaseman, jossa on myös lämpöpuhallin…tuolla saa kolvattua sitten vaikka kuinka pientä juotosta. Kirjastossa 3D-printterillä tein koteloita retropelikoneisiini. Sekin hauskuus loppui, kun kirjastot meni korona-tilaan.

Tulihan se Disney plus-kanavakin vihdoin Suomeen ja tein Star Warsista todella aikaa vievän kronologisen listan, jossa seurataan Star Wars leffoja, sarjoja ja animaatioita niiden kaanonin mukaan. Aloin siis katsomaan noita animaatioita tuolta Disney plussasta tuon listan mukaan…en ole vielä edes puolivälissä. Marvel-leffat tietysti katsottiin uudelleen ja omasta leffahyllystä ne puuttuvat Marvel-leffat, mitä ei Disney plussassa ollut. Tänä vuonnahan tulee uutta matskua Marveliin ja Star Warsiin Disneyltä, joten katottavaa löytyy. Sitten olen katsellut myös vanhoja käsinpiirrettyjä koko illan Disney-piirrettyjä. Niihin tietokoneanimaatioihin en ole koskenut vielä...ne ei vaan oikein innosta...ehkä joskus. Kesällä 2020 pitkäikäinen haaveeni täyttyi...ostin huuto.netistä 25 eurolla 16 mm filmiprojektorin. Siitä puuttui vetohihna. Luulin osaavani korjata sen mutta se vetohihnan takaisin laitto ei olekaan pikku juttu. Koko kone pitää laittaa alkutekijöihin...tämä projekti on vielä vaiheessa. Ehkä tulevaisuudessa kokoelmissani olisi 16 mm piirrettyjä ja jos ylimääräistä rahaa tulee niin vuoden 1977 versio Star Warsista (kyse siis A New Hopesta, vaikka vuonna 1977 ei tätä lisäotsikkoa vielä ollut kukaan keksinyt tai siis Lucas ei ollut)...sen hinta on jotain 5000 euron luokkaa, jos semmoisen vain löytää. Ne on niitä jenkkien vankiloille, kouluille ja kirjastoille tehtyjä leffa-versioita. Ihan oikea originaali filmi 1977 versio Star Warsista, mutta 35 mm sijasta 16 mm:nä.

Leffassa kävin kerran eli heinäkuussa kavereiden kanssa piti mennä katsomaan Imperiumin vastaisku IMAX-salissa. Sitten en olekaan käynyt kertaakaan leffassa…no eipä ne ole olleet aukikaan paljoo ja mitään kiinnostavaa ei ole tullut…koronan takia. Eipä kyllä kaupan blueray-hyllyssäkään ole ollut ostettavaa.

Kaiken kaikkiaan todella surkea vuosi oli. En tiedä mitä tämä vuosi 2021 tuo tullessaan. Koronan brittimuunnoksen takia olen edelleen käymättä missään. Toivottavasti saan korona –rokotteen ihan lähiaikoina. Tällä hetkellä ajan voi varata aikaisintaan vuoden 1966 syntyneet 1. riskiryhmään kuuluvat. Sen jälkeen voi jo vähän pistää nokkaansa ihmisten ilmoille ja näyttäytyä Stadin tuppukyläläisille.

[Arto]

Hurahdin sarjiksiin uudelleen oikeastaan Nuoren Willerin innoittamana. Sittemmin olen kantanut kirjastosta vaikka ja mitä ja yrittänyt antaa roposiani kotimaisille kauppiaille. Kivaa kyllä kun vanha harrastus lämpesi uudelleen.

[Lurker]

Hurahdin sarjiksiin uudelleen oikeastaan Nuoren Willerin innoittamana. Sittemmin olen kantanut kirjastosta vaikka ja mitä ja yrittänyt antaa roposiani kotimaisille kauppiaille. Kivaa kyllä kun vanha harrastus lämpesi uudelleen.

Vanha suola janottaa! Mukava kuulla, että olet löytänyt sarjakuvan lukemisen ilon jälleen. Itselläkin se on välillä hukassa, kunnes taas löytyy joku helmi.

[Jarkko Sikiö]

Hurahdin sarjiksiin uudelleen oikeastaan Nuoren Willerin innoittamana.

Hurahtaminen on parasta, kun se tapahtuu toiste. Tervetuloa!

Omalla kohdallani sarjakuvan kulutustottumuksissa on tapahtunut täysikäännös entiseen nähden. Viihdesarjakuvaan olen viime aikoina tuskin lukenutkaan, mutta alternative ja nettisarjat muodostavat leijonanosan lukemastani.

Vuosi sitten minulta loppui kaikki harrastaminen puoleksi vuodeksi. Kvaakin järjestelmäuudistus oli iso piristysruiske, ja harrastamisesta suuri osa on nyt sarjakuvista kirjoittamista.

[haplo]

Omalla kohdalla ei voi aivan sanoa, että olisin väsähtänyt sarjakuviin viime vuonna, mutta jonkinlaista kohdentamisen tarvetta koin tarvitsevani etenkin mangan keräilyssä. Toisin sanoen laitoin hyllystä tavaraa pois ja pyrin ostoissani keskittymään enemmän sellaiseen sarjakuvaan, joka tuottaa iloa. Näin siis alkuvuonna tuumailin.

Huvin vuoksi pidin vuoden jälkimmäisen puolikkaan ajan kirjaa ostamistani sarjakuvista ja yhteismäärä oli 48 kappaletta sarjakuvaa. Varmaan ensimmäinen puolikas meni suht samoissa luvuissa. Yllätyin, kuinka tuosta suurin osa oli käytettyjä sarjakuvia tai englanninkielisiä, ellei tietysti molempia yhtaikaa. Tänä vuonna yritän skarpata suomenkielisten uutuuksien ostajana. Eipä sitä oikein ole muuta keinoa pitää täkäläistä kustannustoimintaa elossa.

Kovasti tässä jo kaipaisi tekemään ostoja divareihin ja sarjisputiikkeihin, mutta ei mulla juurikaan ole keskustaan oikeaa asiaa eikä viitsi huvin vuoksi sinne kuljeksia nykyisin. Pari tilausta noudin Fantasiapeleista, mutta esimerkiksi Turun Sarjakuvakauppa ei Oulussa voi pitää oviaan auki kun koko tila, jossa liike sijaitsee, on ollut jo kuukausia kiinni. Vaikka viitsisikin tehdä hupireissun keskustaan, ei siellä oikein pääse sarjisuutuuksia livenä missään näkemään.

Iloa tuottaa lasten kiinnostus lukemista ja myös sarjakuvia kohtaan.

[Marika Oksa]

Vuoden 2020 suuri sarjakuvajuttu omalla kohdallani oli tietysti se, että hieman ex tempore -ideana liityin Kvaakin sisällöntuotantoon. Mukavaa on ollut, Kvaakiin kirjoittelu on tuonut kivaa vaihtelua kirjabloggaamiseen. Sarjakuvien lukemisen määrään Kvaak-toiminta ei oikeastaan ole vaikuttanut, mutta olen mielestäni lukenut (tai ainakin yrittänyt...) sarjakuvia monipuolisemmin kuin aiemmin. Ja jonkin verran olen kirjaston kautta edes pikaisesti (=selailua, sieltä täältä lukemista) tutustunut semmoisiin, joista foorumilla jutellaan mutta itsellä eivät ole tulleet vastaan.

Turun Sarjakuvakaupan Oulun myymälän kiinniolo harmitti minuakin, vaikka syy sinänsä on ymmärrettävä. Onneksi sentään posti kullkee, ja tilailin sarjakuvia netin kautta, mm. tuolta Turun Sarjakuvakaupasta. Ne eivät kaikki ole vielä päätyneet lukuun asti, mutta jos kauhuskenaario toteutuu ja kirjastot menevät kiinni, minulla ei lukemiset lopu ihan hetkeen. Kotimaista sarjakuvaa en juurikaan ostellut, mutta uudet, englanninkieliset sarjakuvaromaanit ovat minun suuri heikkous. Lisäksi innostuin loppuvuodesta Blueberry-integraaleista, joita olen lukenut aiemmin kirjaston kautta. Muutaman alkupään integraalin tilasin, ja ehkä kerään koko sarjan. Tein loppuvuodesta myös tunnukset comiXologyyn, mutta en ole vielä tilannut sieltä mitään. Tarjouksia tulee kyllä tiuhaan tahtiin sähköpostiin, ja ehkä tänä vuonna on tämän aarrearkun avaamisen vuoro.

Tähditän kaikki lukemani kirjat Goodreadsiin (johon olen aivan koukussa, saa pyytää kaveriksi: https://www.goodreads.com/user/show/26765822-marika-oksa) asteikolla 1-5 tähteä. Viime vuonna 5 tähteä irtosi seuraaville sarjakuville, ja näitä suosittelen tietysti ihan kaikille :
* Michel Rabagliati: Paul Joins the Scouts
* Mariko Tamaki, Jillian Tamaki: Skim
* Hugo Pratt: Suolaisen meren balladi
* Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu - Kovaa menoa kiskoilla
* Charlier - Hubinon: Punaparta - Aavelaiva

Näistä Tatu ja Patu on sellainen, johon en kenties olisi tarttunut ellen Kvaakin kautta olisi innostunut tutustumaan lapsille suunnattuun sarjakuvaan. No, tämä Tatu ja Patu kyllä tarjoaa paljon aikuisellekin eli lastenkirja on sille minusta liian ahdas karsina. Vieläkin harmittaa, ettei se saanut Lanu-Finlandiaa.

Vuosi 2020 oli koronan vuoksi kummallinen vuosi, ja lukuharrastukseen se taisi minulla heijastua niin, että kartoin vakavia ja synkeiltä tuntuvia aiheita kirjoissa. Omassa elämässä vuosi meni sinänsä koronan suhteen ok eli siirryin keväällä sujuvasti etätöihin ja kotona onkin sitten hengailtu harvinaisen paljon. Etätöissä olen saanut yliannostuksen Microsoftin Teamsiä, ja siinä lienee syy siihen, etten aivan hirmuisesti ole jaksanut innostua virtuaalisiksi muuttuneista sarjakuvatapahtumista tai muistakaan kirjariennoista. Kunhan tämä vaihe elämässä joskus päättyy, kierrän varmaankin kaikki mahdolliset kirja-, sarjakuva- ja kulttuuritapahtumat, istun viikonloput elokuvissa ja kahviloissa ja syön ulkona viikon jokaisena päivänä. Ja jos aikaa ja rahaa jää, matkustelen. Hillitöntä kulutusjuhlaa siis luvassa . Kirjavuotena vuosi 2020 jäi kaikesta huolimatta hyvänä vuotena muistiin.