eipä tämä mua kiinnosta mutta heitänpä kuitenkin tyhjän kommentin, juttua oli myös manga-threadissä.
Ymmärrän toki, että aihe on tunteisiin vetoava, mutta ei viestini silti mikään tyhjä kommentti ollut. Mielestäni positiivisen mielipiteen tuominen ei ole sen tyhjempi kommentti kuin negatiivisenkaan. Oikeasti haluaisin lukea Corto Maltesea, mutta vielä en ole pystynyt. Niissä vain on jokin, mikä ei oikein kolahda mulle. Toisen tekijän tulkinnan kautta voisin siis päästä sisälle maailmaan ja sitä kautta oppia lukemaan myös Prattin teoksia. Ja saattaisin jopa tykätä niistä. Näin on minulla käynyt monen sarjakuvan ja tekijän suhteen.
Tietenkin tässä vaikuttaa se, että en ole lukenut Corto Maltesea enkä siis tiedä miten tekijäkeskeisiä tarinat ovat, mutta en siltikään pitäisi sitä sen kummempana kuin jos Asterixin tekijäksi tulisi joku muu. Uudet tarinat (olivat ne sitten alkuperäisen tekijän tai ihan muun) eivät vie pois niitä vanhoja.
Huonona esimerkkinä Asimovin Säätiö-trilogia. Se on loistava sci-fi-kokonaisuus. Sen sijaan Asimovin omat jatko-osat jäävät jo jälkeen trilogiasta, vaikka ihan kivoja nekin ovat. Muiden kirjoittajien Säätiö-kirjoihin en sitten ole koskenutkaan, mutta se ei tarkoita, että oli virhe tehdä ne.
Jos Hugo Pratt oikeasti on sellainen pyhimys kuin väität, niin kyllä hänen työnsä kestää sen, että joku toinen yrittää tehdä samaa.