Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvaturismi  (Luettu 59226 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 928
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #135 : 01.06.2014 klo 13:20:20 »
Yritin viritellä tästä keskustelua kahvilatapaamisissa, mutta luulen että aihe kiinnostaisi täälläkin. Itse asiassa Kultakuumeen Matkailuala etsii uusia keinoja sarjakuvasta sivuaa montaakin Kvaakissa väännettyä ketjua (Comic Atlas/TOF nyt ainakin).

Elikäs tulevaisuudessa nimen omaan Suomi saattaa olla sarjisturismin ykkösmaa. Mutkia on kuitenkin vielä matkassa, kuten ohjelmassakin todettiin, stooreilla pitäisi olla kotimaista lukijapohjaa (yllätys yllätys) ja se sarjakuvamuseohanke pitäisi saada jollain kurin vakaalle pohjalle ja edistymään.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 352
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #136 : 02.06.2014 klo 09:41:56 »
Hyvä sarjakuvamuseo Helsingin keskeisellä paikalla olis yksi hyvä juttu. Sitten olen ajatellut, että joitain sarjakuvamaalauksia vois siellä täällä, Brysselin malliin, olla. Timo Mäkelän Kalliokadun Bluesista kuva jossain päin Kallion kaupunginosaa, Mämmilää Merihaassa, Joonas jossain keskustassa.
Saahan sitä haaveilla.  ::)

Timo

tertsi

  • Vieras
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #137 : 14.08.2015 klo 06:10:44 »
Belgialaisesta linnasta, jota Franquin käytti Sieninevan linnan esikuvana, on mahdollista vuokrata huone yöpymistä varten.


tertsi

  • Vieras
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #138 : 31.07.2016 klo 08:04:46 »
Dargaudin sivuilta löytyi kätevä sarjakuvakauppalistaus ( kaupat joissa myydään mm. Dargaudin julkaisuja)

Zoomaa lähemmäs, niin kauppoja näkyy kartalla  enemmän.


« Viimeksi muokattu: 31.07.2016 klo 08:08:21 kirjoittanut Tertsi »

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 093
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #139 : 19.05.2019 klo 04:54:15 »
Ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen olen Santiagossa.

Lehtikioskit

Vuonna 2013 huomioin tavanomaisten lehtien korvautuneen paksummilla pehmytkansikokoelmilla kahden vuoden takaiseen (2010) verrattuna. Tämä oli mielestäni varsin raju muutos lyhyessä ajassa.

Koska yksi varsin hyvä lehtikioski oli heti synnytyssairaalan kulmalla, muistan vieläkin kuinka siellä myytiin Kubertin Tarzania sellaisina Dark Horse -kokoelmia vastaavina julkaisuina, mitä yksi saatiin suomeksikin.

Juuri Santiagon pienet lehtikioskit olivat aikanaan suuri ilon ja huvituksen lähde, ja pitkästä aikaa katuja talsiessa oikein hymyilytti, ettei koskaan osannut sanoa, mitä seuraavasta löytyy.

Silmään osuu yhdessä Batman, toisessa tuhti Ihmeneloset ja kolmannessa Penthouse Comix.

Viimeinen oli aika yllättävä, etenkin koska pikainen googlaus kertoo espanjalaisen version päättyneen jo 2011.

Sarjakuvista Chilen oma siivekäs, Condorito, on itseoikeutetusti kukkona tunkiolla.

Jos sarjakuvaa löytyy kioskilta lainkaan, se on Condorito. Kun sarjakuvaa ja lehtiä ylipäänsä löytyy runsaammin, Condorito hallitsee lumierälukemin. Condoriton ansiosta myös sarjakuvalehti on edes jossain määrin voimissaan.

Sellainen tuntuma on, että pikku kioskeja on ehkä jokunen vähemmän kuin aiemmin, mutta hyvin ne ovat kaikkinensa pintansa pitäneet. Kuitenkin harva enää pitää lehtiä valikoimassa lainkaan. Johtuuko asia jostain katukuvaa suitsivasta säädöksestä, vai onko kyse vain yksinkertaisesti sitä, että lehdet vaativat hirmuisesti tilaa ja näytteille asettaminen sekä poistaminen on suuri työ yhdelle.

Tällä kertaa ainoa kioski, jossa oli reilummin sarjakuvaa esillä oli niinkin vanhaa lehteä (ei siis kokoelmaa) kuin Flashpoint ja Wolverine: Origin II. Kannet olivat auringon haalentamat, joten ne todellakin ovat olleet pitkään näytillä, vaikka kyse oli varjoisesta kohdasta.

Sarjakuvakaupat

Suomalaisena olin liikkeellä aivan liian varhain lauantai-aamuna, viereinen monikerroksinen ostoskeskuskaan ei aukaise ennen yhtätoista, joten sain pääsääntöisesti katsella sarjakuvakauppojen ikkunoita puoli kymmeneltä.

Santiagon keskustassa nämä ovat keskittyneet yhteen ostoskeskukseen, jossa ovat anime- ja muu populaarikulttuurikrääsä sekä tatuointiliikkeet.

Sarjakuvakaupoista yksikään ei ollut lopettanut, mikä oli hieno juttu. Ilmeisesti ne eivät juuri kilpaile keskenään, koska yhdessä on kaikki uudet julkaisut ja vieressä pelkät klassikot.

Supersankareiden kansissa oli eurohintoja, joten ne tulevat Espanjan suunnasta. Sanoisin, että manga on näyteikkunoissa ehkä 2/5 kokonaispinta-alasta. DC hallitsee edelleen Marveliin nähden, etenkin klassikkojulkaisuihin erikoistuneissa liikkeissä.

Sarjakuvakaupoista tärkein ja parhaiten muistamani oli ainoana auki. Kun siellä 2010 ensimmäisen kerran kävin, kaupassa myytiin kokoelmien lisäksi vielä lehtiä, undergroundia ja painotus oli ehkä karkeasti kolmannes euroa, kolmannes mangaa ja kolmannes supersankareita.

Tänään kaupan voi karkeasti summata siten, että neljännes oli Marvelia, neljännes DC-sarjoja, ja loppu jakautui varsin tasaisesti mangan, eurosarjojen sekä muun jenkkimateriaalin (Imagea, Dark Horsea ja satunnaisesti silmään osui joku Avatar ja Valiant).

Koko kaupassa ei ollut ainoatakaan lehteä, eikä ainoatakaan julkaisua jota ei olisi muovitettu. Silmäilemään sinne ei siis mennä, vaan ostajan täytyy tietää etukäteen mitä menee ostamaan. Ehkä sinne eksytään myös lahjaostoksille.

Ihan pieni kulma oli lastensarjoille, jonne samaan oli laskettu mm. Mafalda. Olisin ostanut jotain lapsille luettavaksi, mutta kun en tuntenut kolmea lastensarjaa mitkä näyttivät kivoilta, minun oli lähdettävä tyhjin käsin. En paikan päällä jaksanut kaivaa puhelimesta kuvanäytteitä.

Kaikkinensa julkaisut olivat varsin tuoreita, joten myytävä selvästi kiertää, eikä jää käsiin. Kauppa oli entiseen nähden muutoinkin huolitellumpi, mutta satunnaisen kiertäjän kannalta myös hajuttomampi ja mauttomampi.

Hintataso oli mielestäni laskenut, mutta edelleen parin kenkiä saa halvemmalla kuin kokoelman perussuperia.

En kiinnittänyt huomiota millä kielellä sarjakuvaa oli tarjolla, eurosarjat nyt tietysti ovat espanjaa, mutta kuvittelin näkeväni supersankarikokoelmien olevan englanniksi. Klassikkomateriaali, kuten Alan Mooren tuotokset olivat espanjaksi toisessa kaupassa.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 928
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #140 : 26.05.2019 klo 16:02:46 »
Et sattunut törmäämään Galvarinoon? Olen tästä pariinkin kertaan Angoulèmessa jutellut chileläisten kanssa ja saanut sen vaikutelman että kyseessä on jonkinlainen menestystarina. (Chilen pieni pöytä/osasto on ollut melko lähellä pohjoismaista osastoa.) En tosin ole saanut heiltä hankittua kuin tuon ykkösnumeron.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 093
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #141 : 26.05.2019 klo 20:50:48 »
Et sattunut törmäämään Galvarinoon?

Kiitos vinkistä!

Tuosta sarjakuvakaupasta oli kotimainen sarjakuva kadonnut lehtien myötä.

Toistaiseksi on ollut ajatukset ja tekeminen aivan toisaalla, toivon mukaan ehdin tekemään isomman kirjakauppakierroksen ja etsiä jostain sivummalta sellaisen sarjakuvakaupan, jossa olisi laajempi valikoima.

Turha sitä on syyllistää, että pieni sarjakuvakauppa aivan ydinkeskustassa pyrkii kattamaan vuokran nopeasti kiertävällä perussarjalla.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 352
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #142 : 26.05.2019 klo 21:36:45 »
Jos Galvarinoa löytyy, niin ehkäpä joku katsaus siihen Kvaakin kolumni-osiossa saattaisi olla mahdollinen?

Timo

Toni

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 726
  • Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #143 : 31.05.2019 klo 14:47:24 »
Satuin tuossa viikko-pari sitten vierailemaan taas Lissabonissa, jossa aina viihtyy takuuvarmasti.

Tällä kertaa en ihmeemmin kierrellyt sarjakuvakauppoja, joita kaupungista löytyy useampiakin - ei tosin yhtä monta tai yhtä isoja kuin Barcelonasta tai Madridista.

Yhdessä liikkeessä oli silti pakko vierailla. BD Mania (Rua das Flores 71) on siitä kiva liike, että se sijaitsee lähellä keskustaa ja keskittyy englanninkieliseen materiaaliin. Tarjolla on myös laaja valikoima uusia lehtiä, ei siis pelkästään kokoelmia.

Aina tuolta löytyy myös joitain englanniksi käännettyjä euroalbumeja, joihin ei ole syystä tai toisesta tullut aiemmin törmättyä. Tällä kertaa mukaan tarttui Jean-Pierre Gibratin todella komeaa jälkeä oleva Flight of the Raven.
https://www.idwpublishing.com/product/flight-of-the-raven/

Hintatasohan tuolla on aika sama kuin Suomessakin.

Ja heti siinä liikkeen alapuolella on sitten erinomaisen viihtyisä ja korkealaatuinen kahvila Fabrica Coffee Shop, jossa voi sitten selailla löytöjään (jostain oudosta syystä kahvilan varasto näytti olevan täynnä Oatly-kauramaitoa...).

Portugaliksi käännettyä tuotantoa on helpoin tsekata vierailemalla vaikkapa Armazens do Chiado -kauppakeskuksessa sijaitsevassa Fnacissa, jonka alakerroksesta löytyy kirjojen, levyjen ja leffojen ohessa iso sarjakuvavalikoima.

Ja jos nyt jotain muuta voisi museoiden ja nähtävyyksien ohessa Lissabonista mainita, niin viihtyisältä LxFactory-alueelta (vähän kuin Hesan Teurastamo, mutta isompi) löytyy todella laadukas sushi-mesta, Sushi Factory (iltaisin on ainakin viikonlopun tietämillä tupaten täynnä, joten pöytävaraus on tuolloin ihan must).

Ja rock-baareista tietenkin Cave Rock Bar (R. da Rosa 154/156), joka sijaitsee hitusen sivuun Bairro Alton pahimpien nuorisojuottoloiden alueelta.

Mutta nyt alettiin eksyä jo aika kaus sarjakuvista, sorry.

Silti vielä yksi vinkkilinkki:
http://www.wehatetourismtours.com/
« Viimeksi muokattu: 31.05.2019 klo 14:50:00 kirjoittanut Toni »
https://tahtivaeltajablogi.com – Ilman on paha elää!

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 093
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #144 : 01.06.2019 klo 00:22:26 »
Tänään oli tarkoitus kiertää kaikkiaan neljä sarjakuvakauppaa. Kolme ovat mukavan tiiviinä ryppäänä, muutaman kadunkulman sisällä toisistaan.

Ensimmäinen oli kuitenkin toisessa suunnassa, ja kriittisestä kadunkulmasta puuttuneiden nimikylttien vuoksi kierros vaihtui kunnon reippailuun, kun lopulta en jaksanut tutustua kuin siihen ensimmäiseen (Espacio Shazam).

Tämä olikin sitten sellainen oikea, kunnon valikoiman sarjakuvakauppa. Lehtiä oli mahdollisesti peräti neljännes kokonaistiloista, jotka olivat lattiasta kattoon käytössä. Valiant ja Archie kiinnittivät huomion, muutoin lehdet olivat pääasiassa DC-materiaalia tai ainakin DC oli saanut näkyvimmän osan.

Eurooppalaisen sarjakuvan määrä oli päätä huimaava, minkä tietysti selittää että ne ovat järjestään Espanjasta (Norma Editorial) tuotuja.

Olin ainoa asiakas puolen päivän aikaan, joten kahdelta työntekijältä liikeni hetki aikaa turista.

Toinen paikalla olleista vaikutti ensi alkuun omistajalta, mutta myöhemmin tuli ilmi, että liike on osa laajempaa Shazam Comics -ketjua, todennäköisesti ketju on syönyt pienempänsä.

Kysyin, että mitä eniten myydään ja tämä naurahti, että "Batman, Batman ja Batman" sekä esitteli kovakantisten Batman-julkaisujen hyllyn, joka oli yksinään yhtä suuri kuin manga-hylly.

Utelin DC:n selvää ylivoimaa Chilessä, minkä he katsoivat johtuneen vain yksinkertaisesti siitä, että DC sai pitkän etumatkan Teräsmiehestä alkaen.

Lisäksi ensimmäinen Marvel julkaisu, Kostajat, saapui Meksikosta ja sen todettiin yhteen ääneen olleen puistattavan ala-arvoinen. Todenteolla Marvel sai jalansijaa vasta 90-luvulla.

Yleisemmin nämä totesivat, että (usein huonolaatuinen ja halpa) tuontisarjakuva on vaikuttanut negatiivisesti. Sen vuoksi Chileen ei ole syntynyt sarjakuvaa julkaisevia kustantamoja, ja siksi ei edes omaa sarjakuvakulttuuria.

Tämä on helppo uskoa, koska kotimaisten sarjojen puute oli jo kymmenen vuotta sitten näkyvää ja tässäkin liikkeessä myyjät joutuivat etsimään oman maansa tuotantoa.

Sarjakuvaa tuodaan etenkin Perusta ja Meksikosta sekä Espanjasta. Argentiinasta en tajunnut kysyä, vaikka se siinä jutellessa kävi mielessä.

Jos Galvarinoa löytyy, niin ehkäpä joku katsaus siihen Kvaakin kolumni-osiossa saattaisi olla mahdollinen?

Galvarinon takaa löytyy pienkustantamo, jonka kohta kaikkiaan neljä hahmoa pohjautuvat todellisiin mapuche-sotureihin, jotka nousivat espanjalaisia valloittajia vastaan.

Galverino ei sekään ole Wolverine-kopio, vaan historiallinen henkilö, jolta espanjalaiset katkaisivat molemmat kädet. Hän jatkoi taistelua todellakin veitsi molempiin käsivarrentynkiin kiinnitetynä. Lopulta hän kieltäytyi armahdukselta ja valitsi ennemmin kuoleman.

Tuosta löytyy varmasti sopiva kulma, mahdollisesti jollain kierteellä mapuche-intiaanien nykytilaan, riippuen voiko sellaista tekijöiden ajatuksista tai sisällöstä johtaa.

Olen toki tavannut mapuche-kansan jäseniä, mutta nämä ovat olleet käytönnössä sitä valtaväestöön sulautunutta kansanosaa, jolla ei ole siitä vahvasti eroavaa identiteettiä sen enempää kuin halua keskustella politiikasta ulkomaalaisen kanssa.

Kuitenkin kateus pääsiäissaaren alkuperäiskansan etuoikeutettua asemaa kohtaan, sekä näiden mapuche-väestöä kohtaan osoittama rasismi kirvoittaa toisinaan katkeria kommentteja.

Täällä on viikon päästä Comic Con, minkä jälkeen lienee aika suunnata sitten isommalle kierrokselle, tuolloin pitäisi sitten olla uudet julkaisut myymälässä. Itse tapahtumaan tuskin osallistun, ainakin toivon silloin olevani sairaalassa tai parhaassa tapauksessa jo toipumassa leikkauksesta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 093
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #145 : 02.06.2019 klo 07:49:31 »
Tässä lähipäivinä ilahduin havaitessani lehtikioskioskeille (karkeasti arvioiden joka kolmas sivuuttamistani) saapuneen neljä pokkaria, jotka ovat World War Hulk, Who is Black Panther, Ultimates ja Claremont-Millerin Wolverine.

Harmittelin mielessäni jo monta kertaa, että olin ehtinyt lukea diginä myös tuon Mustan pantterin, koska nyt se olisi ollut mukava hankkia.

Uutisen mukaan kyseessä on espanjalaiskustantajien yhteishanke julkaista kaikkiaan 60 pokkaria lehtikioskeilla ei ainoastaan Chilessä vaan Perussa ja Argentiinassa.

Ei mikään ihme, että tuontisarjakuvan katsotaan tukahduttavan paikallisten mahdollisuudet.

Vertailun vuoksi Chilen oma kustantamo Unlimited Comics on puskenut vähillä resursseilla samaa Marvel-kamaa kioskeihin muutaman vuoden. Viime vuoden suuri ponnistus oli tuoda Thanos Quest + Infinity Crusade eli 2 + 6 = 8 lehteä.

Sarjan viimeinen osa saatiin ulos puoli vuotta myöhässä ja nyt, kaksi kuukautta siitä yrityksen nettisivut ovat tavoittamattomissa. Some-tileistä vain Facebook-tili on aktiivinen, mutta sielläkään ei tulevista julkaisuista näy sanaakaan.

Kun 20 sivuinen lehti maksaa 4 000 pesoa ja 200 sivua pokkarimuodossa 8 000 pesoa, ensimmäiset vielä alennetulla hinnalla, niin peli Chile-Espanja lähtee samoista asetelmista kuin maiden joukkueet kohtaavat viheriöllä.

Uskon toki Curtin tavoin, että lehtihyllysarjakuva on pitkällä aikavälillä hyvä juttu, mutta kyllä nämä pakosti syövät sarjakuvakauppojen leipää. Tavanomainen kokoelma on 22 000 pesoa ja siitä ylöspäin.

Oman valuutan heikkeneminen dollariin nähden on myrkkyä ja puolestaan tuo etua espanjalaisyrityksille.

Mambrinon kypäri

  • lukee, myös sarjakuvia
  • Jäsen
  • Viestejä: 584
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #146 : 27.09.2019 klo 00:20:01 »
Olin työmatkalla Belgiassa päin. Brysselissä oli hieman luppoaikaa, joten ehdin käydä sarjakuvataiteen museossa. Alla sekalaisia havaintoja ja ajatelmia:

Moulinsart-marmoriportaat: hienot.

Sarjakuvan historia ja tekovaiheet -näyttelyt: varsin kiva myös yleisesti, ja erityisesti Winsor McCayn Pikku Nemo oli upea, olen ihmeissäni miksi en ole kuullut hänestä mutta verrattain mälsästä Yellow Kidistä sen sijaan olin.

Tekovaihenäyttelyssä jäin pohtimaan että onkohan se tarkoituksella sellainen että siinä myös vienosti markkinoidaan tuoreita BD-kustantomoiden tuotoksia? Mieleen jäi hiiri-mozart-seikkailu Mausart (Thierryn kässäri, kuvittaja hieman tuntemattomampi puolalainen Smudja) oli suorastaan ylisöpö, mutta tietäisin sille kyllä yleisöä, ja Jean Dytarin "Florida" (https://www.bdfugue.com/florida) vaikutti jännältä myös.

Näyttelyt:

Peyo: En ole suuri strumffi-fani. Kuusismurffisen huilun olen joskus lukenut, se oli kiva. Lähinnä näyttelyä katsellessa pohdin "Johannes ja Pirkale-sarjoja ois lievä hauska lukea lisää".

Boule et Bill: Täys omituisuus mulle. Vaikutti ihan kivalta perhesarjalta.

Griffo: Jokseenkin täys omituisuus mulle myös. Sanat vähän hukassa, mutta piirtäjän jälki vaikkakin teknisesti kivaa katseltavaa mutta myös vähän, kröhöm, stereotyyppistä uudenaikaista iskevää realistista kuvitusta, ja mikään hänen kuvittamistaan seikkailuista ei vaikuttanut sellaisilta että tarttuisin kaupassa. Vähän laskelmoidun oloisesti tuotetuilta projekteilta vaikuttivat näytteiden perusteella.

Wasterlain: Todella mielenkiintoinen katseltava. Docteur Poche ja Jeannette Pointu vaikuttivat sarjoilta joita oisin ehkä kiinnostunut yrittämään lukea.

Goscinny: Goscinnystä on tehty "haasteltava puhuva pää-ylävartalo selittää muistelmia"-elämänkerta. Kerronta tyylivalinta vähän tylsä, sisältö mielenkiintoisempi. Tämä oli näyttelyn osuus jossa ranskan heikko osaamiseni oikeasti kismitti hieman. Goscinnyltä oli jotain piirroksia, mistä olin yllättynyt, kun olen tottunut ajattelemaan häntä kirjoittajana; samoin siitä, että Pikku Nikestä oli tehty myös sarjakuvaa.

Horta-arkkitehtuuri varsin hauskaa, samoin mm. vähän nimekkäämpien taiteilijoiden piirtämät kuvitukset pytingistä. Panin merkille mm. Francois Schuitenin, hänen tyylinsä nyt muutenkin sopii nimenomaan Hortan piirtämiseen.

Sarjakuvakauppapuolella tarjonnan runsaus oli hieman ahdistavaa, en lopulta päätynyt ostamaan mitään muuta kasan Blacksad-postikortteja, tympääntyneen oloiselta myyjältä. (Toki rajoitteena oli että lentolippuuni sisältyi vain käsimatkatavaraa ja sen kiintiön täytin suklaatuliaisilla).

.

Kävin toisena päivänä sitten korkeataiteen museossa myös. Sanottavaa olisi paljonkin, mutta sanotaan näin, Rubens olisi ollut upea sarjakuvapiirtäjä.
« Viimeksi muokattu: 27.09.2019 klo 00:25:30 kirjoittanut Mambrinon kypäri »

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 624
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #147 : 27.09.2019 klo 10:07:00 »
Hämmennys ettet tunne Vili & Billiä, jotenkin ajattelin että jos tuo Ranska-Belgia-akseli on mitenkään tuttu niin sen tietäisi...(ja nyt heti jahtaamaan kirjastosta ne suomennetut Pikku Nemo -albumit)

Jean Dytarilta olen lukenut pari kirjaa ja aion lukea lisääkin kun niitä vastaan tulee, olen tykännyt.

Wasterlainin Jeannette Pointua olen kanssa lukenut nyt useamman albumin (ja pari ekaa on tullut suomeksi Parhaat sarjat -sarjassa, samoin kuin eka Tohtori Tasku).
Symppis, ei suuri suosikki mutta ilokseen niitä on lukenut. Pocheen pitäisi tutustua paremmin.
Ja muutamaan kertaan olen nähnyt juttua että Wasterlainia pidetään "piirtäjien piirtäjänä", ei oikein ikinä saavuttanut suuren yleisön suosiota Franquinin, Morrisin, Uderzon jne tapaan, mutta kollegoiden suuresti arvostama.

Mambrinon kypäri

  • lukee, myös sarjakuvia
  • Jäsen
  • Viestejä: 584
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #148 : 01.10.2019 klo 00:02:54 »
Kiitos huomioista! Yritän laittaa Dytarin ja Wasterlainin korvan taakse.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 093
Vs: Sarjakuvaturismi
« Vastaus #149 : 25.06.2022 klo 17:25:48 »
Tänä kesänä on voinut vierailla Hugo Prattin kirjastossa ts. hänen kotoaan Sveitsistä varastoon rahdatut kirjat (kts. ensimmäinen video) ovat nyt näytillä. Tai ehkä on mahdollisuus vierailla, koska niin monimutkainen tieto kuin avajaispäivä ei käy ilmi jutusta (otsikko on futuurissa ja "kesäkuun lopulla" voi etukäteen rimpauttelemalla tiedustella, mutta que será, será) kuten ei silmäilemällä sekään, että saako teoksia itse käpälöidä, niissähän on Prattin tekemiä merkintöjä jne.

Ei tarvitse huolehtia, jos italia on päässyt ruosteeseen, ainoa mielenkiintoinen asia on, että kirjat on järjestetty maantieteellisesti. Lisäksi kirjoja on kuudella kielellä.

Kun selaa sivua alaspäin, näkee mitä sarjakuvia Pratt on kelpuuttanut kirjastoonsa. Male Call lienee teoksista vähemmän tunnettu.
« Viimeksi muokattu: 25.06.2022 klo 17:35:31 kirjoittanut Jarkko Sikiö »