Noin puolet lehdessä esiintyvästä kuvituksesta on ihan ok-kamaa ja joukossa on paljon helmiäkin mutta puolet onkin sitten semmosta mitä yläasteella tuherretaan matikanvihkon takakanteen eikä ammattimaisuudesta voi puhuakaan. Se syö kuvitusten tasoa nimenomaan kokonaisuutena. Valitettavaa.
Ja kyllä mun silmät vaan itki verta kun luin Mannisen Ellen Helldoria. Pääosin kuvituksen takia mutta ei se tarinakaan oikein lämmittänyt. Lähinnä nolotti.
Tähän voisi todeta, että kyllä tuo vähemmän ammattitasoistenkin kuvitusten käyttäminen on sinänsä tietoinen valinta. Julkaisemme nimittäin mieluusti kuvia myös aloittelevammilta tekijöiltä, joilla uskon olevan potentiaalia kehittyä laatutekijöiksi. Omien kuvien näkeminen lehden sivuilla kun kuitenkin innostaa jatkamaan piirtämistä ja hiomaan taitojaan. Pidänkin tätä toimintaa yhtenä Tähtivaeltajan tehtävistä.
Vuosien mittaan mukana onkin ollut useita nimiä, jotka ovat hienoisen vaatimattomista aluista kasvaneet arvostetuiksi ammattilaisiksi.
Mitä Manniseen tulee, niin itse arvostan hänen tyyliään todella korkealle, vaikka tiedänkin, että joidenkin ihmisten silmiin se ei istu. Ja juuri Ellen Helldorissa Manninen kyllä ylsi korkeatasoisimpaan jälkeensä – ruudut, kuvakuljetukset ja sivujen layoutit oli tehty erinomaisen ajatellusti ja huolella.
Zombie, Samu ja Sterax -kehuista olen sitten tietenkin samaa mieltä kanssasi. Siinä on kovaa kamaa mestariluokan tekijöiltä!
