Taidan olla Suomen ainoita keräilijöitä, joka systemaattisesti on sarjakuvapiirtäjien nimikirjoituksia haalinut - ja varmaan ainakin siinä lajissa maan laajimmat tulokset saavuttanut (kun hallussa on semmoisiakin "mahdottomuuksia" kuin Bill Watterson, Gary Larson ja Alan Moore). Siispä voinen kommentoida asiaa jonkinmoisella tietämyksellä.
Karu totuus näyttäisi olevan, että nimikirjoituksella sinänsä ei juuri ole suomalaisessa kirjankeräilykulttuurissa mitään rahallista lisäarvoa! Muutamia tällaisia minun tapaisiani keräilijöitä saattaa löytyä, jotka haluaisivat NIMENOMAAN sellaisia kohteita löytää, mutta meitä on niin vähän, että sillä ei juuri näytä olevan merkitystä!
(Siispä meidän harrastuksemme, tai ainakin minun, on puhtaasti neulojen tonkimista heinäsuovasta, sillä tämmöisiä juttuja ei vartavasten osata esiin nostaa).
Koska minulla selvästi on tässä asiassa oma lehmä ojassa (vink! vink!), niin todistanpa väitettäni muutamalla esimerkillä:
1) Olen divareiden systemaattisella penkomisella löytänyt tähän mennessä neljä Kari Suomalaisen signeeraamaa pilakuvakirjaa. Jokainen on ostettu eri paikasta, mutta joka kerta nämä aarteet olivat hyllyssä muiden Karin kirjojen joukossa - ja täsmälleen saman hintaisina kuin muutkin, seitsemän euroa kappaleelta!
2) Kysyin kerran eräästä divarista, minkä arvoinen mahtaisi olla Erkki Tantun kuvittaman Seitsemän veljeksen nahkakantinen keräilypainos. Minulle sanottiin, että ensipainoksena kuusi, seitsemän kymppiä. Myöhemmin löysin tämän teoksen eräästä toisesta divarista Erkki Tantun signeeraamana. Hintaa oli vain neljä kymppiä. Miksi arvioitua vähemmän, vaikka siinä oli harvinainen nimikirjoitus? Koska se oli kolmas painos, ei ensimmäinen. Sillä on nimikirjoitusta ratkaisevampi merkitys hinnoittelussa!
3) Eräs piirtäjäkollegani halusi ostaa ulkomaiselle tuttavalleen erään tietyn Muumi-kirjan. Se oli Akateemisesta loppunut, piti tilata varastosta. Kaveri soitti ja kysyi. Vastauksena kerrottiin, että pari kirjaa sieltä vielä löytyi, mutta että "niissä on tekijän nimikirjoitus. Haittaako se?"
4) Mannerheimintiellä on pitkän linjan divari, mikä sen nimi nyt on, Arohonka? Löysin hyllystä virttyneen 20-luvun pokkarin, jonka kanteen oli haaleasti kirjoitettu lyijykynällä tekijän nimi. F.E.Sillanpää. Nyt aiheesta piti jo sentään kysyä. Oliko tässä tosiaan nobelistin omakätinen nimmari, vaikka hinta oli - taas kerran - täsmälleen sama kuin muilla vastaavilla opuksilla vieressä? Liikkeen omistajan kanssa innostuttiin keskustelemaan aiheesta enemmänkin ja hän vahvisti epäilykseni: nimikirjoitus ei Suomessa käytännössä kirjan rahallista arvoa nosta, koska alaa harrastavia keräilijöitä on niin vähän. Se vaikuttaa ainoastaan "keräilyarvoon".
Eli siis tässä nimenomaisessa tapauksessa ratkaisevinta näyttäisi olevan se, että kyseessä on Puupää-kirjojen ensipainokset. Niillä lienee joku selvä rahallinen arvo. Fogelin nimmari ei sitä välttämättä muuta - vaikka ns. keräilyarvoa lisäisikin.
(Ja kuten jo mainittiin, se, että niihin liittyy sukuhistoriallista taustaa on tietysti arvokkainta kaikista).
