Kirjoittaja Aihe: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)  (Luettu 4547 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 4 410
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #15 : 18.07.2021 klo 20:40:42 »
Hieno artikkeli, Jarkko! Kiitos!

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 037
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #16 : 18.07.2021 klo 22:13:29 »
Piirrostensa puolesta tuo vielä uppoaa minuun jopa jollakin puhtaan valkoisella paperilla, vaikka itse tykkäisinkin kellertävästä bulkista. ...mutta tuo konefontti syö silmissäni taiteen viehättävyyttä aivan rotan lailla.  :( Voi vain kuvitella miten paljon kauniimpi alkuperäinen käsin tekstattu sarjakuva on.

Fantan Eternauta 1969 sen sijaan näyttäisi ladotun perinteisemmällä jenkkitekstausta muistuttavalla kirjasimella ja vaikuttaa sen vuoksi heti paremmalta.

Tässä vertailun vuoksi alkuperäinen ruutu vierelle. Vaikea (=mahdoton) tietty kääntää niin, että puhekupla täyttyy jämptisti reunasta reunaan.

« Viimeksi muokattu: 18.07.2021 klo 22:15:53 kirjoittanut Lurker »

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 854
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #17 : 19.07.2021 klo 01:19:01 »
Tässä vertailun vuoksi alkuperäinen ruutu vierelle. Vaikea (=mahdoton) tietty kääntää niin, että puhekupla täyttyy jämptisti reunasta reunaan.

Alkukielistä versiota mukaillen tönkkösanainen käännös kuuluisi jotenkin tähän tapaan: "Olisiko mahdollista, että kenties meidän täytyy vastaisuudessa elää vuosia tällä tavoin. Täysin vapaina meidän omine keinoinemme, jopa vielä enemmän eristyksissä kuin Robinson saarellaan."

Oman käännökseni lähtökohdaksi otin poistaa tämän raskassoutuisuuden, joka syntyy argentiinan espanjan hyvin muodollisesta ja ylisanaisesta tyylistä. Olen korvannut sen paremmin suomalaisen suuhun sopivalla, suoran toteavalla ilmaisulla.

Suomennoksessa samassa ruudussa pohditaan: "Olisimmeko omin neuvoin vuosia eristyksissä kuten Robinson saarella?"

Oesterheld on lisännyt hienovaraisen, varsin syvälle ulottuvan metatason. Osa tätä metatasoa on näkökulman ylösalaisin kääntävät kohtausparit. Kääntäessä nämä kohtausparit on löydettävä ja niistä molemmat on ydinideoiden tasolla säilytettävä huolella, koska varomaton käännös paitsi muuttaisi yhden kohtauksen myös pyyhkisi kohtausparin. Sen tehdessään kääntäjä tuhoaisi metatason vähän kerrassaan!

Olen varmasti mennyt ylianalyysin puolelle, koska vielä viidennen lukukerran jälkeen löysin teoksesta uusia puolia. Koska en aina tiennytkään mikä oli tarkoituksella ja mikä kuvittelemaani metatasoa pyrin pieteetillä säilyttämään näitä yksityiskohtia. Eräänlaisena yleisenä ohjenuorana olen pitänyt "henki yli kirjaimen", ja pyrkinyt siirtämään kaiken kuviteltavissa olevan metatason uskollisesti vaikka muutoin olisinkin tehnyt irtiottoja.

Olen visusti varonut muuttamasta alkuteoksen sisältöä perusteettomasti, siltä varalta että jokin metatason syvin ulottuvuus olisi vielä mahdollista kuvitella.

Fantagraphicsin kääntäjä on onnistuneesti pystynyt siirtämään alkuteoksen sävyn ja on keskimäärin enemmän uskollinen kirjaimelle. Olisi karkea etikettivirhe minun ensikertalaisena kritisoida ammattilaisen käännöstä, enkä sellaista suin surmin ryhtyisi tekemään. Kuitenkin huomioiden tasolla voin todeta, että englanniksi päädytään markkinoiden sijaan joulumarkkinoille, saavutaan jalkapallokerhon risteyksen sijaan finanssipankin kulmille ja pelikaveri puulaakijoukkueesta on sekin vaihtunut vanhaksi koulukaveriksi.

Kuvittelisin olleen toimituksen sanelua amerikkalaistaa teosta samoin kuin sensuroida aivan se raisuin materiaali amerikkalaisille helpommin sulatettavaan muotoon. Sen sijaan sensuurin suitsia ei koskaan edes yritetty sovitettaa suomentajalle, ja vaikka muutoin kääntäjäressulle kyllä ärähdettiin toopeilusta niin päinvastoin aploodeerattiin kädet irti kämmenselästä, kun totesin kauhuruuvia käännetyn pohjaan saakka. Ei siis kannata ottaa koronamaskia pois naamalta tätä lukiessa, ettei tarvitse oksennusroiskeita pyyhkiä sivuilta.

Eternautista ehkä tulee päällisin puolin mieleen ensimmäisenä Robert A. Heinlein (mm.  yksilön velvoitteet laajempaa yhteisöä kohtaan) ja onhan tässä sotaa kuin korkeajännityksessä kerrassaan. Sen sijaan sodassa on mukana ihmismielen kestokykyä koetteleva puoli aina karrelle palaneiden ruumiiden käryä myöten ja jossain määrin ihmistä ymmärtävä puoli mm. sotilaskarkuruuden osalta. Kuinka paljon kauhuja on kohtuu odottaa tavallisilta ihmisiltä, jotka odottamatta joutuvat epäinhimillisiin olosuhteisiin?

Kaikkinensa Eternautti on kattava tutkielma kauhuista ja ihmismielen kyvystä kestää niitä. Siten pohjimmiltaan kyse on ihan rehdistä kauhusarjasta, jossa kaikki se sota ja scifi on vasta sitä pintakerrosta. Kuinka kuvata kauhua, jota ei ole voinut kuvitellakaan ja millaisia sanoja valita sen tehdäkseen?

Sanoisin, että yllättävän vahvasti Eternautin pohjilla orastaa jo scifin uusi aalto. Kielen merkitys yhdistävänä ja erottavana tekijänä, valtasuhteiden ja niiden muutosten kuvaajana sekä ymmärrys- ja tulkintavaikeudet tuovat kovasti mieleen mm. Brian Aldrissin Pimeine valovuosineen.

Sarjakuvien sijaan suurimmat vaikuttimet löytyvät kirjallisuuden puolelta jostain William Faulknerin ja Virginia Woolfin suunnalta (sisäinen monologi, monta eri näkökulmaa, hyppy ajassa). Tässä suhteessa voisin kuvitella Oesterheldin ja Alan Mooren lukeneen samaa kirjallisuutta, koska Eternautti ja Vartijat/Watchmen perustuvat osin samaan kirjallisuusperinteeseen.

Oesterheldin töissä on vahva alitajuinen, kielikuvien ja sana-assosiaatioiden taso. Moorella on matemaattista, fraktaalimaista toteuttamista syvällä rakenteessa, että kaikki on oltava pilkulleen oikein. Siinä mielessä hyvin erilaisista lähtökohdista kaksi käsikirjoittajaa päätyi hyvinkin samanlaisiin ratkaisuihin ja perusideoihin.

Hieman yllättäen teosten väliltä (Eternautti ja Vartijat) jopa löytyy monenmoista konkreettisen tason yhteyttä, mutta niiden selittäminen menisi sitten jo numerologian puolelle, pidän näitä yhteyksiä vain sattumana. Sen sijaan on pakko kompata Argentiinan sarjakuvan akateemikkoja ja harrastajia, että vasta vuosikymmeniä myöhemmin, Comics Coden yltään ravistava Yhdysvallat tuotti tämän tasoista sarjakuvaa.

Argentiinan kultakausi vain jäi lyhyeksi, koska halpatuotanto tulvi Meksikosta lehtikioskien täydeltä. Lisäksi omat painotalot olivat niin roistoja, että ne painoivat lehtiä yli sovitun ja sitten näyttivät kustantajalle, että näin monta jäi yli ja pimittivät rahat tietysti itsellään.

Kuvitus on komean mustavalkoista, vaikka oma versioni oli suttuinen vuoden 1975 laitos siinä missä Suomessa saadaan nauttia upeasti restauroiduista, hienoimmatkin viivat toistavan 2015 laitoksen sivuista.

Solanon apuna Julio Schiaffino jätti tunnistettavan jäljen Eternautin sivuille, mutta apuna hääri myös José Muñoz, jonka panos on selvästi tunnistettavissa jälkipuolella. Jälkikäteen tehtyihin korjauksiin ja parannuksiin osallistui lisäapuna myös Leopoldo Durañona.

EDIT: Lipsahti Durañona väärin.
« Viimeksi muokattu: 21.07.2021 klo 02:49:02 kirjoittanut Jarkko Sikiö »

Reima Mäkinen

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 825
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #18 : 19.07.2021 klo 09:56:46 »
Oesterheldin tapauksessa vakavissakin julkaisuissa on perättömiä näkemyksiä ja asiavirheitä, joiden takaa löytyy usein samoja Wikipedia-artikkeleja ja sarjakuvaharrastajien julkaisuja. Kun lähteitä vaivautuu pöyhäisemään edes pintapuolisesti, osoittautuu artikkelien olevan ilmeisesti omasta päästä lähtöisin, huhuihin ja uskomuksiin perustuen kirjoitettuja. Harmillisesti nämä virheelliset tiedot sitten leviävät ja vahvistavat toisiaan, käännösvirheillä maustettuina.
Netti tosiaan levittää tehokkaasti virheellisiä tietoja ja siten vahvistaa niitä. Yhtä lailla puppua on löytynyt ja löytyy painetusta sanasta, kuten totesit, mutta kyllähän se masentaa jos itse haluaisi päästä vähän lähemmäksi historiallisia totuuksia. Tietyllä tapaa on kaikkein ärsyttävintä että jos haluaa vaikkapa sarjakuvansa kanssa välttyä turhalta kritiikiltä, pitää nuo muualla olevat virheet osoittaa ja perustella. Samaa todistamisen taakkaa ei lähteistä piittaamattoman "tiedon" levittäjällä tai Wikipediasta faktansa tarkistavalla ole.  :)

Suomesta katsoen Etelä-Amerikan ja vielä tarkemmin Argentiinan historia tuntuu sekä ajallisesti että sijaintinsa puolesta kovin kaukaiselta. Tuo sarjakuvakaan kun ei liity mitenkään vaikkapa Messiin tai Argentiinan voittoon Copa Americanassa.  :)
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

amasofi

  • Jäsen
  • Viestejä: 147
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #19 : 19.07.2021 klo 13:17:41 »
Joukkorahoituksen avautumisesta ja linkistä ilmoitetaan varmaan tätä kautta myöhemmin. Täällä innokas yritti jo heti etsiä sitä  :D Kiitti hienosta proggiksesta ja upeasta tulevasta sarjakuvasta <3

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 854
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #20 : 19.07.2021 klo 18:02:16 »
Joukkorahoituksen avautumisesta ja linkistä ilmoitetaan varmaan tätä kautta myöhemmin. Täällä innokas yritti jo heti etsiä sitä  :D Kiitti hienosta proggiksesta ja upeasta tulevasta sarjakuvasta <3

Joukkorahoituksesta päristetään varmasti rumpua "aivan tuota pikaa", pahoittelen että käytännön ulottuvuus projektista jäi vähän itse salaisuuden paljastamisen jalkoihin.

Twitter-tililläni olen julkaissut ketjun, jossa päivittäin julkaisen muutaman uuden lainauksen Eternautin käännöksestä.

Someen keskittyy myös se varsinainen mainostaminen. Kvaakissa kirjoittelen lähinnä yleisiä asioita, jonka voisin harrastajia laajemmin kiinnostaa. Tietysti omalta osaltani kääntäminen on kiinteästi sidoksissa muuhun harrastamiseen, että kiinnostukseni vaikkapa Alberto ja Enrique Brecciaan ei suoraan liity lainkaan tähän.

Kun on kerran juurta jaksaen sukeltanut Argentiinan sarjakuvaan, niin sieltä löytyykin monenmoista kiintoisaa juttua. Koko Argentiinan sarjakuvaa ymmärtääkseen on vain syvennyttävä juurta jaksaen maan synkkääkin synkempiin tapahtumiin. Kirjallisuusketjussa mainitsinkin Los Oesterheld -muistelmateoksen olevan rankkaa luettavaa, niin kovin rankkaa etten olisi sitä varmaan loppuun pystynyt ellen olisi katsonut sen olevan keskeinen Eternauttia ymmärtääkseni.

On myös kovin vavahduttavaa havaita kuinka suoraan teos yhä tänään, tämän päivän tapahtumien pohjalta yhä lukijaa puhuttelee. Ei totta vie ole vanhentunut teos, tämä kuusikymppinen!

Suomesta katsoen Etelä-Amerikan ja vielä tarkemmin Argentiinan historia tuntuu sekä ajallisesti että sijaintinsa puolesta kovin kaukaiselta.

Argentiinalaisten sanotaan vain pudistavan päätään ulkomaalaisten esittäessä ajatuksiaan siitä, kuinka asioiden pitäisi tai olisi pitänyt olla: "Ei Argentiinaa voi ymmärtää." Kokemusteni Chilessä uskon antavan viitteitä siitä, mitä arki siellä on. On kuin sisällissodan päättymisestä olisi vasta vähän ja jakolinjat ovat yhä auki revittyjä. Samalla kuitenkin omat lapset rakastuvat, menevät naimisiin ja tekevät lapsenlapsia näiden jakolinjojen yli. Missä menee se raja, mikä kauheus on niin kamala että sen ei voi koskaan antaa painua unohduksiin ja onko sen arvoista tuhota myös omien lapsien, mahdollisesti jopa lapsenlapsien elämä?

Sotilasjuntan uhrien lukumäärästä esitetyt arviot vaihtelevat 7 000 ja 30 000 välillä. Uskottavampi on tuo suuremman luvun pääty, sillä osaltaan tämän aktiivisen hiljentymisen lisäksi sotilasjuntta oli edeltäjiensä kokemusten perusteella saavuttanut teollisen tehokkaan ihmisten tuhoamisen ja yhtä lailla se oli etevä myös peittämään jälkensä.

Lisäksi peronismi on myös varsin nykymuotoista populismia, että Argentiinassa on perinteisen oikeisto-vasemmisto-jaon lisäksi ikään kuin toinen poliittinen järjestelmä sen päällä.

Reima Mäkinen

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 825
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #21 : 20.07.2021 klo 10:47:42 »
Alkukielistä versiota mukaillen tönkkösanainen käännös kuuluisi jotenkin tähän tapaan: "Olisiko mahdollista, että kenties meidän täytyy vastaisuudessa elää vuosia tällä tavoin. Täysin vapaina meidän omine keinoinemme, jopa vielä enemmän eristyksissä kuin Robinson saarellaan."

Oman käännökseni lähtökohdaksi otin poistaa tämän raskassoutuisuuden, joka syntyy argentiinan espanjan hyvin muodollisesta ja ylisanaisesta tyylistä. Olen korvannut sen paremmin suomalaisen suuhun sopivalla, suoran toteavalla ilmaisulla.

Suomennoksessa samassa ruudussa pohditaan: "Olisimmeko omin neuvoin vuosia eristyksissä kuten Robinson saarella?"
Suomentamisessa (kääntämisessä) tasapainoillaan aina tietenkin kielen ajanmukaistamisen kanssa. Yleensä mitä vanhempi alkuteos, sitä isompi juopa nykyilmaisuun. Vaikuttaa aika rajulta muokkaukselta tuo kun tekstistä jätetään yli puolet pois? Raskassoutuisuus ja tekstipainotteisuus oli leimallista tietyn ajan sarjakuville. Mieleen tulee nyt vaikka amerikkalaiset kauhusarjat ja toki samaa harrastettiin Euroopassakin (ks. esim. Alix). Niissä se "kirjallinen osuus" oli nykymittapuulla turhan raskasta. Mutta kyllä minun mielestäni se teos aika lailla muuttuu jos mukaan pääsee kahden virkkeen sijasta vain yksi. Lisäksi muutoksissa on se ongelma, että mihin sitten vetää rajan. Aku Ankassa ollaan totuttu siihen että kielellinen ilmaisu on muutettu, mutta siinä se ei niin haittaa kun tietää että näin on toimittu ja toisaalta myös alkuperäinen teos on usein saavutettavissa.
Jostain syystä itse hyväksyn tekstin lyhentämisen helpommin silloin kun käännös ei yksinkertaisesti mahdu puhekupliin. Nykyään olisi kyllä helppo myös tehdä muutoksi kuplien kokoon, käsintekstauksen aikaan se oli tuskaisempaa.

Kun on kerran juurta jaksaen sukeltanut Argentiinan sarjakuvaan, niin sieltä löytyykin monenmoista kiintoisaa juttua.
Tuo pätee itse asiassa hyvin moneen maahan. Itselle tullut mielenkiintoisia juttuja vastaan niin Kiinasta, Japanista, Etelä-Koreasta, kuin Filippiineiltä, Vietnamista ja Keniastakin. Rajuja aiheita on käsitelty ja omaa kulttuuria popularisoitu sarjakuvissa. Yhteistä on sekin, että nämä itselle arvokkaimman tuntuiset kulttuurituotteet ovat usein jääneet kuriositeeteiksi ja tulleet ylikansallisen populaarikulttuurin syrjäyttämiksi.

Tässä vertailun vuoksi alkuperäinen ruutu vierelle. Vaikea (=mahdoton) tietty kääntää niin, että puhekupla täyttyy jämptisti reunasta reunaan.
Alkuperäisessä huomio kiinnittyy siihen miten erilaiset S-kirjaimet tuovat vaihtelua tekstiin sekä meille olennaiset sanojen jakamiset tavuviivoilla eri riveille (jotka Englannin kielisistä sarjiksista yleensä puuttuvat).
Konefontissa taas hämmentävän leveä T ja säännönmukaisena toistuva O latistavat. Puhekuplien täytön osalta mieleen tulevat Tintin uusvanhat käännökset, joista olemme viime vuosina saaneet nauttia.

En nyt tarkoita tätä sarjakuvaa, mutta tuntuu että nykyään huono tekstausjälki hyväksytään mukisematta kunhan se vain on tehty koneella. Käsintekstauksen aikaan tekstauksen merkitys sarjakuvan visuaalisuudessa tunnuttiin ymmärtävän paremmin.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 037
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #22 : 20.07.2021 klo 12:32:15 »
--
Alkuperäisessä huomio kiinnittyy siihen miten erilaiset S-kirjaimet tuovat vaihtelua tekstiin sekä meille olennaiset sanojen jakamiset tavuviivoilla eri riveille (jotka Englannin kielisistä sarjiksista yleensä puuttuvat).
Konefontissa taas hämmentävän leveä T ja säännönmukaisena toistuva O latistavat. Puhekuplien täytön osalta mieleen tulevat Tintin uusvanhat käännökset, joista olemme viime vuosina saaneet nauttia.

En nyt tarkoita tätä sarjakuvaa, mutta tuntuu että nykyään huono tekstausjälki hyväksytään mukisematta kunhan se vain on tehty koneella. Käsintekstauksen aikaan tekstauksen merkitys sarjakuvan visuaalisuudessa tunnuttiin ymmärtävän paremmin.

Juuri tuo vaihtelu tekstissä luo sen silmää miellyttävän kokonaisuuden kuten myös tyylillisen yhtenäisyyden kuvien kanssa. Samaten liian tyhjä puhekupla tekee ruudusta "omituisen", kun valkoista tilaa on liikaa.

Ammattitaitoinen käsintekstaus on tietty paras vaihtoehto, mutta täytyy sanoa, että aikaisemmassa julkaisussa, Dropsie Avenuessa, ladontaan tuotu vaihtelu oli jollain konstilla tehty niin mestarillisesti ettei sitä juuri käsintekstatusta erottanut.

Oikoluvun tuottamat muutokset ja korjaukset on myös helppo tehdä konefontilla, totta kai. Käsintekstaamisessa pitäisi kirjaimellisesti mennä back to the drawing board. Ja tietty pitäisi jostain löytää se ammattitaitoinen tekstaaja, joka osaa matkia alkuperäistä tyyliä.

(Kunpa niihin uusiin kovakantisiin Tintteihin olisi saatu mukaan Hergén tyyliä mukaileva fontti.)

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 854
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #23 : 20.07.2021 klo 15:35:45 »
Jostain syystä itse hyväksyn tekstin lyhentämisen helpommin silloin kun käännös ei yksinkertaisesti mahdu puhekupliin. Nykyään olisi kyllä helppo myös tehdä muutoksi kuplien kokoon, käsintekstauksen aikaan se oli tuskaisempaa.

Kuvanäyte on sivulta 38. Tekstaajaparka on tätä aiemmin joutunut vetämään s-kirjaimen kuin pystyyn sojottavan salaman, että on pystynyt ahtaamaan kaiken sanottavan kupliin. Kun tilaa tulee lisää, niin kirjain sitten lysähtää kasaan "rentoutuessaan" Teräsmiehen logoa muistuttavaksi.

Kirjaimia vertaamalla väittäisin tekstaajan myös vaihtuneen välissä. Restauroidussa versiossa kuplien koko vaihtelee hieman vuoden 1975 kanssa, useimmiten ne ovat suurempia mutta joskus myös päinvastoin niukempia kooltaan.

Suuri haaste Eternautin kanssa oli pitää ilmaisu jossain määrin yhtenäisenä, koska alussa ja lopussa on niin eri tavoin tilaa käytössä sanottavaan nähden. Tuossa kohden on se rajuin muutoskohta koko opuksessa.

En niin ole jaksanut tutustua englanninkieliseen käännökseen (lähinnä loppuhiomisen yhteydessä tarkistin kuvitusta apuna käyttäen, kuka oli äänessä, koska vuoden 1975 versioni oli niin suttuinen), mutta sen sivuilla kääntäjä kyllä tekee yhtä määrin suuria muutoksia. Kyse on lähinnä siitä, että se vie puheen ja kulttuurin roimasti amerikkalaiseen suuntaan. Suomessa on sitten vastaavasti perunasäkkiä ja suitsia. Argentiinahan oli esiteollinen maa ja televisio ei vielä yleistynytkään, joten suussa ihmisillä oli agraaritermejä ennen mitään Hollywoodin hömpötyksiä. Sen sijaan suomennoksessa ei tehdä pikkumuutoksia, joita englanninkielisessä opuksessa tuntuu herkästi tehdyn.

Suomennoksessa olen nojautunut pitkälti omien isovanhempieni ilmaisuun, erityisesti näin miehisessä teoksessa siihen kuinka sodankäyneet miehet keskenään puhuivat, kun kuvittelivat ettei perhe ollut kuulolla. Se oli vähän jopa pelottavaa lapsen korvin. Lapsenlasten kanssa näillä miehillä oli nykymielessä ehkä vähän hassu, yhteinen maailma ja kun ei äiti ollut kuulemassa niin sittisontiaiset olivat paskasontiaisia. Sehän vasta nauratti.

Tämän syvemmin voimme jatkaa kääntämisen filosofiasta paremmin aiheelle omistetussa ketjussa. Eternautin osalta tahdoin tuoda esille sen ulottuvuuden, että päähuomio on ollut aivan muussa kuin tuottaa sama määrä pisteitä tai täyttää ruutuja viimeistä myöten ts. asetettaessa vastakkain "kirjain vs. henki" painottuu jälkimmäinen.

Opuksessahan on rauhallinen kertojanääni, joka pystyy ottamaan etäisyyttä tapahtuneeseen. Kuvissa sitten sama henkilö käy läpi ne syvästi järkyttävätkin tapahtumat ja "tilanne on päällä". Tässä oli pieni haaste, koska sivuilla oli koko ajan preesens ja imperfekti sekä tulevaisuus nykyisyydessä ja menneessä.

Espanjaksi pluskvamperfekti on tuskin käytössä lainkaan ja puhekielessä futuuri (tuleva aika ilmaistaan omalla rakenteellaan) ovat käytössä niukalti, joten toisinaan sai oikein miettiä että mitä halutaan sanoa. Onni oli, että huomasin tuntevani argentiinan espanjan paremmin kuin kuvittelinkaan ja selustatuki oli vaimoni, joka tuntee espanjan koulutuksensa puolesta.

Suuri haaste sen sijaan oli kielen valtasuhteiden välittäminen ilman teitittelysääntöjen viidakkoa.

Eternautin suomennoksesta saa parhaan kuvan seuraamalla Twitter-tiliäni @JarkkoSikio ja siellä omaa ketjuaan, mikä löytyy myös tunnisteen #Eternautti avulla.
« Viimeksi muokattu: 20.07.2021 klo 16:32:54 kirjoittanut Jarkko Sikiö »

Reima Mäkinen

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 825
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #24 : 20.07.2021 klo 17:28:09 »
Ja tietty pitäisi jostain löytää se ammattitaitoinen tekstaaja, joka osaa matkia alkuperäistä tyyliä.
Alkuperäisen tyylin matkimisen tarpeesta voisi keskustella jossain muualla joskus toiste, mutta väittäisin että nykyään ei edes kysytä tekstaajilta, koska ladonnan voi melkein kuka tahansa tehdä ja joka tapauksessa näin kustantaja säästää rahaa.

Kuvanäyte on sivulta 38. Tekstaajaparka on tätä aiemmin joutunut vetämään s-kirjaimen kuin pystyyn sojottavan salaman, että on pystynyt ahtaamaan kaiken sanottavan kupliin. Kun tilaa tulee lisää, niin kirjain sitten lysähtää kasaan "rentoutuessaan" Teräsmiehen logoa muistuttavaksi.

Kirjaimia vertaamalla väittäisin tekstaajan myös vaihtuneen välissä. Restauroidussa versiossa kuplien koko vaihtelee hieman vuoden 1975 kanssa, useimmiten ne ovat suurempia mutta joskus myös päinvastoin niukempia kooltaan.
Onko tuo tekstausnäyte siis jostain myöhemmästä, uudelleentekstatusta (vuoden 1975) kokoelmasta? Sillion alkuperäinen tekstaus olisi jotakin erilaista... ???

Yritin nyt ajatuksella lukea Kvaakin etusivun silppuartikkelia, mutta sain siitä hyvin huonosti tolkkua että mikä tämä sarjakuva oikein on, kuka sitä on piirtänyt ja koska sitä on alun perin julkaistu? Onneksi Fantagraphicsin kirjojen esittelyt (kustantajan sivuilla) vastaavat näihin (mielestäni olennaisiin) kysymyksiin. Artikkeli olisi mielestäni kaivannut toimittamista ja toivon että itse kirjan teksti on sujuvampaa.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 854
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #25 : 20.07.2021 klo 18:27:53 »
Onko tuo tekstausnäyte siis jostain myöhemmästä, uudelleentekstatusta (vuoden 1975) kokoelmasta?

Ei ole tietääkseni eroja. Kovasti opusta vuonna 1959 sitten valmistuessaan muokattiin lopulliseen muotoonsa, johon sekä minun käyttämäni 1975 painos sekä julkaistava 2015 restauroitu laitos perustuu.

Alkuteoksessa s-kirjaimesta on kolmea versiota (alussa "salama", sitten "Teräsmiehen logo" ja lopussa muotovalio kirjain). Tutkimalla muita kirjaimia, erityisesti j-kirjainta kuvittelisin, että salaman vetäissyt tekstaaja on eri kaveri kuin tuo myöhempi, joka sitten vain oppi vetäisemään s-kirjaimen.

Kirjassa on toki ammattilaisen toimittamia tekijäesittelyjä, ja niiden taustatyöhön on myös panostettu roimasti.

Kvaakissa tahdoin taustoittaa poikkeuksellisen tekijäkohtalon sekä aivan erityiseen asemaan nousseen teoksen vähän muusta näkökulmasta kuin perusesittely kirjoittamalla olisi tapahtunut.

Jos se onkin koostettu hieman ylijääneistä muistiinpanojen raapaleista, niin on siitä näyttänyt olleen vähintään panostuksen verran iloa lukijoilleen. Opus myös itsessään näyttää olevan melkoisen kiinnostuksen kohteena.

Reima Mäkinen

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 825
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #26 : 21.07.2021 klo 09:42:54 »
Ei ole tietääkseni eroja. Kovasti opusta vuonna 1959 sitten valmistuessaan muokattiin lopulliseen muotoonsa, johon sekä minun käyttämäni 1975 painos sekä julkaistava 2015 restauroitu laitos perustuu.
Käsitin että sarja julkaistiin ns. jatkojuttuna. Sen jälkeenkö tuli heti kokoelma v.-59?

Alkuteoksessa s-kirjaimesta on kolmea versiota (alussa "salama", sitten "Teräsmiehen logo" ja lopussa muotovalio kirjain). Tutkimalla muita kirjaimia, erityisesti j-kirjainta kuvittelisin, että salaman vetäissyt tekstaaja on eri kaveri kuin tuo myöhempi, joka sitten vain oppi vetäisemään s-kirjaimen.
Ettäkö López ei itse tekstannut?


Kirjassa on toki ammattilaisen toimittamia tekijäesittelyjä, ja niiden taustatyöhön on myös panostettu roimasti.
Hienoa!

Kvaakissa tahdoin taustoittaa poikkeuksellisen tekijäkohtalon sekä aivan erityiseen asemaan nousseen teoksen vähän muusta näkökulmasta kuin perusesittely kirjoittamalla olisi tapahtunut.
Minun oli hieman vaikea hahmottaa mistä artikkeli oikeastaan kertoo, kun se kertoo itse teoksesta niin vähän ja toisaalta tuo sen liepeiltä esiin niin paljon detaljeja.

Opus myös itsessään näyttää olevan melkoisen kiinnostuksen kohteena.
Hieno homma. Tässäkin keskustellaan niin sanotusti aidan seipäistä kun itse aidasta ei vielä ulkomaan laitoksiin tutustumattomalla ole tietoa.

Mihin tuo otsikon eter-sana muuten viittaa? Latinassa aethēr tai éter näyttäisi liittyvän johonkin ylempään ja puhtaaseen ilmaan tms. Suomeksi taas eetterillä on kaksikin merkitystä. Sillä viitataan helposti haihtuvaan nesteeseen sekä avaruuteen tai yläilmakehäään. Kirjan nimeä ei lmeisesti kuitenkaan aiota suomentaa?
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 129
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #27 : 21.07.2021 klo 11:51:46 »
Mihin tuo otsikon eter-sana muuten viittaa? Latinassa aethēr tai éter näyttäisi liittyvän johonkin ylempään ja puhtaaseen ilmaan tms.

Minun ymmärtääkseni pohjalla on espanjan sana eterna - ikuisuus. Onhan nimihenkilö ikuisesti ajassa kiertämään tuomittu. Ajan virran voi tietysti tulkita olevan jonkinlaista "ajan eetteriä", jossa tämä tyyppi myös ikään kuin liikkuu.

Timo

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 854
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #28 : 21.07.2021 klo 12:21:35 »
Ettäkö López ei itse tekstannut?

Tämä oli Argentiinassa avustajien työtä.

Eternautti muokattiin valmiiseen muotoonsa 1959, mutta julkaistiin ensi kertaa koottuna vasta seuraavan vuosikymmenen puolella. Ja kunnon kokoelma tuli 1975, mutta sen kustantaja oli täysi roisto. Taistelu tekijänoikeuksista päättyi onnellisesti vasta vuosikymmenien draaman päätteeksi.

Koska myös tämä teknisempi puoli opuksesta kiinnostaa, avaan oman triviaa pursuavan ketjun Twitter-tililläni iltapäivällä, ettei tule vallan spämmiä minulta Kvaak täyteen.

Ja se on sitten ihan rehtiä sissimarkkinointia. "Toivejulkaisu, lukijan pyynnöstä!" Kyselkää, jakakaa, tykätkää!

EDIT: Ja kappas, minähän olenkin jo tulevaisuudessa. Tarkalleen ottaen olen iltapäivässä, myöhemmässä ajassa kuin ketjun jo kirjoittanut menneisyyden minäni. Siispä voin linkittää hänen työhönsä, edellä mainittuun ketjuun.

Kirjan nimeä ei lmeisesti kuitenkaan aiota suomentaa?

Kyllä vain, olen suomentanut myös teoksen nimen ja El Eternauta on suomeksi... ETERNAUTTI.

Sanan etymologia tulee latinasta, mutta sana itse on käsikirjoittajan keksimä ja sen tulee mukailla sanoja astronautti ja kosmonautti. Tälle on syynsä, mutta se selviää vain teoksen ostamalla tai lainaamalla.

Sanaa ei siis ole aivan vapaat kädet suomentaa, vaikka se voisi ollakin "eetterinautti" tai "eetteripurjehtija". Juan Salvo voisi olla myös "Juho Salpa". Vitsit sikseen, perilliset ovat tiukkoina myös Netflixin suhteen, mikä selittänee miksi pandemia on sitä hiljaisuudesta päätellen viivästyttänyt. Ilman Suomen kaltaisia turvaverkkoja Argentiina naapurivaltojen tavoin kokee yhteiskuntana kovia kouristuksia, joiden seuraukset tulevat tuntumaan sukupolvien yli. Sääli ihmistä, sääli todella.

Sanojen ääntäminen ja assosiaatio on teoksessa muutenkin esillä, esim. opuksen hirmuiset pedot "gurbos" on sanojen "lobos" ja "garganta" yhdistelmä (kuten "sudet kurkussa").

Eternautti on jo yhdessä suhteessa osoittautunut suositummaksi kuin mikään aiempi... Olet nimittäin kolmas henkilö, joka on toivonut etusivulle lisää sitä koskevaa juttua. Tätä ei koskaan ole aiemmin tapahtunut, omaksi iloksi olen niitä tottunut julkaisemaan.

EDIT: Timo ehti tuota sanan assosiatiivista puolta minua ennen pohtia. Espanjan juuret tietysti ovat latinassa, toisin kuin suomella.
« Viimeksi muokattu: 21.07.2021 klo 16:05:52 kirjoittanut Jarkko Sikiö »

Reima Mäkinen

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 825
Vs: Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
« Vastaus #29 : 21.07.2021 klo 17:07:12 »
Sanan etymologia tulee latinasta, mutta sana itse on käsikirjoittajan keksimä ja sen tulee mukailla sanoja astronautti ja kosmonautti. Tälle on syynsä, mutta se selviää vain teoksen ostamalla tai lainaamalla.

Sanaa ei siis ole aivan vapaat kädet suomentaa, vaikka se voisi ollakin "eetterinautti" tai "eetteripurjehtija". Juan Salvo voisi olla myös "Juho Salpa". Vitsit sikseen, perilliset ovat tiukkoina myös Netflixin suhteen,
Se ero tuossa on että "kosmos" ja "astrokin" jossain määrin ovat suomalaiselle tuttuja ja selkeitä termejä. Nautti taas on nauttia sanan imperfektimuoto.  :) (Uusimpana ryhmään liittyi muutama vuosi(kymmen) sitten taikonautti.) Enpä sitten tiedä mikä olisi espanjalaisen yleisnimitys avaruuslentäjälle.

EDIT: Nyt kun katosin tuon toisen ketjun linkeistä alkuperäisiä, niin kyllähän ne tiukiksi sovitetut puhekuplat aivan omaa tunnelmaansa (nekin) luo tuohon sarjaan. Tästäkään asiasta, siis puhekuplien ilmatiloista, ei kuitenkaan uskoakseni ole kovin paljon akateemista tutkimusta.   
« Viimeksi muokattu: 21.07.2021 klo 17:41:41 kirjoittanut Reima Mäkinen »
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson