0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.
Piirrostensa puolesta tuo vielä uppoaa minuun jopa jollakin puhtaan valkoisella paperilla, vaikka itse tykkäisinkin kellertävästä bulkista. ...mutta tuo konefontti syö silmissäni taiteen viehättävyyttä aivan rotan lailla. Voi vain kuvitella miten paljon kauniimpi alkuperäinen käsin tekstattu sarjakuva on.Fantan Eternauta 1969 sen sijaan näyttäisi ladotun perinteisemmällä jenkkitekstausta muistuttavalla kirjasimella ja vaikuttaa sen vuoksi heti paremmalta.
Tässä vertailun vuoksi alkuperäinen ruutu vierelle. Vaikea (=mahdoton) tietty kääntää niin, että puhekupla täyttyy jämptisti reunasta reunaan.
Oesterheldin tapauksessa vakavissakin julkaisuissa on perättömiä näkemyksiä ja asiavirheitä, joiden takaa löytyy usein samoja Wikipedia-artikkeleja ja sarjakuvaharrastajien julkaisuja. Kun lähteitä vaivautuu pöyhäisemään edes pintapuolisesti, osoittautuu artikkelien olevan ilmeisesti omasta päästä lähtöisin, huhuihin ja uskomuksiin perustuen kirjoitettuja. Harmillisesti nämä virheelliset tiedot sitten leviävät ja vahvistavat toisiaan, käännösvirheillä maustettuina.
Joukkorahoituksen avautumisesta ja linkistä ilmoitetaan varmaan tätä kautta myöhemmin. Täällä innokas yritti jo heti etsiä sitä Kiitti hienosta proggiksesta ja upeasta tulevasta sarjakuvasta <3
Suomesta katsoen Etelä-Amerikan ja vielä tarkemmin Argentiinan historia tuntuu sekä ajallisesti että sijaintinsa puolesta kovin kaukaiselta.
Alkukielistä versiota mukaillen tönkkösanainen käännös kuuluisi jotenkin tähän tapaan: "Olisiko mahdollista, että kenties meidän täytyy vastaisuudessa elää vuosia tällä tavoin. Täysin vapaina meidän omine keinoinemme, jopa vielä enemmän eristyksissä kuin Robinson saarellaan."Oman käännökseni lähtökohdaksi otin poistaa tämän raskassoutuisuuden, joka syntyy argentiinan espanjan hyvin muodollisesta ja ylisanaisesta tyylistä. Olen korvannut sen paremmin suomalaisen suuhun sopivalla, suoran toteavalla ilmaisulla.Suomennoksessa samassa ruudussa pohditaan: "Olisimmeko omin neuvoin vuosia eristyksissä kuten Robinson saarella?"
Kun on kerran juurta jaksaen sukeltanut Argentiinan sarjakuvaan, niin sieltä löytyykin monenmoista kiintoisaa juttua.
--Alkuperäisessä huomio kiinnittyy siihen miten erilaiset S-kirjaimet tuovat vaihtelua tekstiin sekä meille olennaiset sanojen jakamiset tavuviivoilla eri riveille (jotka Englannin kielisistä sarjiksista yleensä puuttuvat). Konefontissa taas hämmentävän leveä T ja säännönmukaisena toistuva O latistavat. Puhekuplien täytön osalta mieleen tulevat Tintin uusvanhat käännökset, joista olemme viime vuosina saaneet nauttia.En nyt tarkoita tätä sarjakuvaa, mutta tuntuu että nykyään huono tekstausjälki hyväksytään mukisematta kunhan se vain on tehty koneella. Käsintekstauksen aikaan tekstauksen merkitys sarjakuvan visuaalisuudessa tunnuttiin ymmärtävän paremmin.
Jostain syystä itse hyväksyn tekstin lyhentämisen helpommin silloin kun käännös ei yksinkertaisesti mahdu puhekupliin. Nykyään olisi kyllä helppo myös tehdä muutoksi kuplien kokoon, käsintekstauksen aikaan se oli tuskaisempaa.
Ja tietty pitäisi jostain löytää se ammattitaitoinen tekstaaja, joka osaa matkia alkuperäistä tyyliä.
Kuvanäyte on sivulta 38. Tekstaajaparka on tätä aiemmin joutunut vetämään s-kirjaimen kuin pystyyn sojottavan salaman, että on pystynyt ahtaamaan kaiken sanottavan kupliin. Kun tilaa tulee lisää, niin kirjain sitten lysähtää kasaan "rentoutuessaan" Teräsmiehen logoa muistuttavaksi.Kirjaimia vertaamalla väittäisin tekstaajan myös vaihtuneen välissä. Restauroidussa versiossa kuplien koko vaihtelee hieman vuoden 1975 kanssa, useimmiten ne ovat suurempia mutta joskus myös päinvastoin niukempia kooltaan.
Onko tuo tekstausnäyte siis jostain myöhemmästä, uudelleentekstatusta (vuoden 1975) kokoelmasta?
Ei ole tietääkseni eroja. Kovasti opusta vuonna 1959 sitten valmistuessaan muokattiin lopulliseen muotoonsa, johon sekä minun käyttämäni 1975 painos sekä julkaistava 2015 restauroitu laitos perustuu.
Alkuteoksessa s-kirjaimesta on kolmea versiota (alussa "salama", sitten "Teräsmiehen logo" ja lopussa muotovalio kirjain). Tutkimalla muita kirjaimia, erityisesti j-kirjainta kuvittelisin, että salaman vetäissyt tekstaaja on eri kaveri kuin tuo myöhempi, joka sitten vain oppi vetäisemään s-kirjaimen.
Kirjassa on toki ammattilaisen toimittamia tekijäesittelyjä, ja niiden taustatyöhön on myös panostettu roimasti.
Kvaakissa tahdoin taustoittaa poikkeuksellisen tekijäkohtalon sekä aivan erityiseen asemaan nousseen teoksen vähän muusta näkökulmasta kuin perusesittely kirjoittamalla olisi tapahtunut.
Opus myös itsessään näyttää olevan melkoisen kiinnostuksen kohteena.
Mihin tuo otsikon eter-sana muuten viittaa? Latinassa aethēr tai éter näyttäisi liittyvän johonkin ylempään ja puhtaaseen ilmaan tms.
Ettäkö López ei itse tekstannut?
Kirjan nimeä ei lmeisesti kuitenkaan aiota suomentaa?
Sanan etymologia tulee latinasta, mutta sana itse on käsikirjoittajan keksimä ja sen tulee mukailla sanoja astronautti ja kosmonautti. Tälle on syynsä, mutta se selviää vain teoksen ostamalla tai lainaamalla.Sanaa ei siis ole aivan vapaat kädet suomentaa, vaikka se voisi ollakin "eetterinautti" tai "eetteripurjehtija". Juan Salvo voisi olla myös "Juho Salpa". Vitsit sikseen, perilliset ovat tiukkoina myös Netflixin suhteen,