Kirjoittaja Aihe: Rakkaudesta  (Luettu 525 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

tmielone

  • Il Dille
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 2 667
Rakkaudesta
« : 01.05.2020 klo 13:23:04 »


Vuosituhansien aikana rakkaudesta on tehty lukematon määrä viihdettä ja taidetta. Voisi siis kuvitella, että kaikki oleellinen on jo sanottu ja aihe loppuun kaluttu. Mutta Pauli Kallio ja kumppanit osoittavat, että aiheesta on edelleen mahdollista tehdä kiinnostava ja koskettava tarina.

Mutta suurin on rakkaus
22 €
Teksti:Pauli Kallio
Kuvat: Mari Ahokoivu, Maria Björklund, Juliana Hyrri, Wolf Kankare, Mika Lietzén, Aino Louhi, Eeva Meltio, Emmi Nieminen, Viivi Rintanen, Aino Sutinen, Jussi Waltameri
Suuri Kurpitsa (2020)
ISBN 978-952-7160-37-4, 96 sivua, 210mm x 250mm, nelivärinen, kovakantinen


Vaikka rakkaus on puhkikulunut aihe, niin sen etuna on se, että kaikilla on siitä omia kokemuksia. Niinpä lukijan on helppo samaistua eri tilanteisiin ja peilata niitä oman elämänsä kautta. Tarinoista löytyvät yhteydet omiin kokemuksiin tuovat lisämausteen lukukokemukseen ja parhaimmillaan voimistavat tarinoiden aiheuttamaa tunne-elämystä. Se lienee syynä rakkaustarinoiden kestävään suosioon. Tai kuten Pauli Kallio asian muotoilee kirjansa alkusanoissa: “Miksi juuri rakkaus? Jos rakkaus ei kiinnosta, ei sitten mikään.”

Mutta suurin on rakkaus on slice of life -sarjakuva, jossa käydään läpi päähenkilön, Aapon, rakkauselämän avainhetkiä vuosien 1968 ja 2018 väliltä 11 eri taiteilijan kuvittamana. Rakkaus ei tässä tapauksessa rajoitu vain parisuhteisiin, vaan se kattaa myös vanhempien ja lasten välisen rakkauden, hetkellisiä ihastumisia, ystävyyksiä, lähimmäisenrakkauden sekä luonnollisesti myös rakkauden musiikkiin.

Pauli Kallio on pitkän linjan sarjakuvakäsikirjoittaja, jonka ensimmäinen pienlehti ilmestyi vuonna 1981. Hän on käsikirjoittanut mm. Kramppeja ja nyrjähdyksiä, Ornette Birks Makkosta ja FC Palloseuraa. Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus näkyy ja Kallion teksti suorastaan soljuu puhekuplasta toiseen. Hän osaa kuvata isoja asioita ja tunteita ihailtavan vähäeleisesti. Kaikki oleellinen tieto on tarjolla, mutta asioita ei väännetä rautalangasta tai selitetä puhki. Siitä syntyy miellyttävä lukukokemus, ja lukija palkitaan pienillä oivalluksen hetkillä.

Mutta suurin on rakkaus on hyvin henkilökohtainen sarjakuva. Alkusanojen mukaan kirjoittajan ja päähenkilön etunimessä on kaksi samaa kirjainta ja vastaavalla tavalla tarinat pohjautuvat todellisuuteen. Varmasti taiteellisia vapauksia on tarinoissa otettu, mutta ne kuulostavat niin aidoilta ja eletyiltä, että tarinoihin on helppo uskoa. Lisäksi, kun tarinoissa ilmenee yhtäläisyyksiä Kallion muihin sarjoihin, kuten Kramppeihin ja nyrjähdyksiin, niin ei voi olla miettimättä miten paljon niissäkin on Kallion omaa elämää mukana. Varmaan enemmän kuin vain mausteeksi.  

Kirjan parasta antia ovat luvut Vaikka aamu on kolea (kuvitus Wolf Kankare) ja Jos olisit vastannut (kuvitus Viivi Rintanen). Taitavan kerronnan lisäksi niiden sisältö tuo tervetullutta vaihtelua valtavirran rakkaustarinoihin. Juuri tällainen odottamattomien näkökulmien esiin nostaminen tekee Kalliosta loistavan kirjoittajan.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kallio tekee kirjan ison kuvittajajoukon avustamana. Noin seitsemän taidetta ilmestyi 2015 ja siinä käytiin läpi kaikki oleellisimmat taidemuodot. Vaikka näissä kirjoissa on eri kuvittajat niin kumpaankin on riittänyt Suomen ykköskaartia. On oikeastaan aika hämmentävää, että vaikka Suomessa ei sarjakuvia tekemällä oikein pysty itseään elättämään niin siitä huolimatta meiltä löytyy suuri joukko todella taitavia ja erilaisia (sarja)kuvittajia.

Kun tekijäjoukko paisuu on aina riskinä, että sisällöstä tulee sillisalaattia eikä eri piirtäjien hahmoja tunnista samoiksi. Tässä kirjassa onnistutaan välttämään molemmat karikot. Yhden käsikirjoittajan ansiosta tarinankerronta pysyy joka luvussa samanlaisena ja vaihtuvat kuvitustyylit tuovat vain lisää syvyyttä ja tunnelmaa. Kaikki kuvittajat selviävät osuudestaan mallikkaasti, mutta Wolf Kankare ja Emmi Nieminen jäivät erityisesti mieleen tunnelmallisine kuvituksineen.  

Mutta suurin on rakkaus on loistava sarjakuva ihmisten välisestä rakkaudesta. En muista lukeneeni tai nähneeni teosta, jossa rakkautta käsiteltäisiin yhtä monipuolisesti ja taidokkaasti. Kiitos mieleenpainuvasta lukuelämyksestä kuuluu yhtä paljon taitavalle käsikirjoittajalle kuin eriomaisille kuvittajille. Maailmassa on jotain pielessä, jos tämä kirja ei päädy kisaamaan Sarjakuva-Finlandian voitosta.

Keskustele Pauli Kallion sarjakuvista Kvaakissa.

- T. Mielonen
« Viimeksi muokattu: 04.05.2020 klo 22:33:58 kirjoittanut Tero Mielonen »
"Now there's only two things in life but I forget what they are"