Kirjoittaja Aihe: Lyijärien parannusvinkit  (Luettu 1166 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Markku Myllymäki

  • Lyijykynän jatke
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 814
  • /* You are not expected to understand this. */
Lyijärien parannusvinkit
« : 07.02.2020 klo 15:05:18 »
Täällä on puhuttu aika paljon tussauksesta. Useimmat (luultavasti?) kuitenkin käyttävät lyijykynähahmotelmaa pohjana. Ja tietenkin tussauksen ja koko kuvan lopputuloksen laatu on aika lailla riippuvainen tuosta lyijykynävaiheesta.

Tuleeko erityisiä temppuja tai metodeja mieleen, jotka lyijykynävaiheessa parantavat oleellisesti lopputulosta?
When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.

OM

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 330
Vs: Lyijärien parannusvinkit
« Vastaus #1 : 07.02.2020 klo 16:07:53 »
Lyijykynällä luonnostaeltaessa saa aikaiseksi hyvin upeaa jälkeä ennen varsinaista tussausta. Katselen You Tubesta juuri tämän tyyppisiä videoita, joissa opetetaan tussaamista, piirtämään terillä , siveltimillä sekä piirtämään että luonnostelemaan lyijykynällä. You tubessa on niin huikaisevia videoita lyijykynällä piirtämästä, että lopputulos on ollut lähes valokuvamainen. Lyijykynä tekniikassa, jota opettelen edelleen itsekkin,  kynien eri kovuuksilla voi  vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen, olipa kuva sitten tehty tussattavaksi tai sitten pelkkä lyijykpynä työ. Ihailen Alex Rossin ja Villan tekniikkaa tehdessä lyijykynällä. He jopa osaavat hienosti laveerata lyijykynää käyttäessään.
Olen itse huomannut, että sillä on merkitystä työskenneltäessä lyijykynällä, millä vahvuudella kynää työstät ja kuinka kovaa painat kynää paperiin.
Tein kuvitus työn pelkillä lyijykynillä sen eri vahvuuksilla Helsingin kaupungin  erästä professoria varten, joka halusi realistista kuvitusta alkuperäis väestöstä Amerikasta. Hän julkaisee Suomessa myös PohjoisAmerikan intiaani aiheista  kirjallisuutta ja luennoi ulkomaita myöten. Kuvani tekivät vaikutuksen. Olin tosi iloinen tästä, kun viime aikoina on tullut epäonnistumisia useampiakin, kun lehtikustantamojen ja joidenkin muiden julkaisu medioiden päätoilmittajat  eivät halua nähdä edes näytekuvia, vaan käyttävät monotonisia valokuvia julkaisuissaan.

Laitan tähän kuva linkin näytteeksi ihailemani piirtäjän lyijykynä työstä ennen tussausta musteella, kuinka hienoa jälkeä lyijykynillä, sen eri kovuuksilla voi tosiaan saada aikaan. Voi kun joskus oma jälki olisi tuollaista, mitä alla oleva linkin takana oleva kuva näyttää:

https://mobile.twitter.com/daleeaglesham/status/918287763455336449

Sillä mitä kovuutta käyttää ja millainen voima ja energia kädestädi  siirtyy kynän kautta paperiin, on suuri merkitys. Ja lisäksi käyttämälläsi paperilla on tärkeä osa, millainen jälkesi on työssäsi.
Kokeilkaapa ystävät joskus luonnostella sinisellä kynällä, kuten olen itsekin tehnyt. Esimerkiksi Temperassa ja muissakin taide liikkeissä on myynnissä sinikyniä tähän tarkoitukseen, joiden päälle voi tussata musteellla ja siniväri ei näy kuvaa painettaessa. Tiedättekö, sinivärinkyniä käyttäessäni sain kuviini aivan uudenlaista tatsia ja syvyyttä. Kannattaa kokeilla.
Tosi hienoa, että aloittaja otti puheeksi lyijykynillä työskentelyn.
Ehkä tässä ei nyt tullut niin paljoa noita aloittajan toivomia parannus vinkkejä lyijykynä työskentelyyn. Mutta kerroin jotakin mitkä ovat itseäni hyödyttäneet.
Tosiaan You Tubesta löytyy sitten ammattilaisten tekemiä lyijykynä tutoriaaleja, joista varmasti löydät hienoja niksejä ja käytännön sovellutuksia.
« Viimeksi muokattu: 07.02.2020 klo 16:29:09 kirjoittanut OM »

Secos-Bill

  • Jäsen
  • Viestejä: 997
Vs: Lyijärien parannusvinkit
« Vastaus #2 : 07.02.2020 klo 20:03:28 »
Oma metodi on tekaista ensin lyijykynähahmotelma, jossa on vain tärkeimmät asiat kuvasta.
Sen jälkeen käännän paperin nurin valopöydällä ja teen varsinaisen luonnoksen sille puolelle. Kaikki epäsymmetrisyydet sekä muut on helppo huomata ja korjata.

Ykköspuolen kevyt hahmotelma on helppo kumittaa ja tarkistaa valoa vasten paranivatko kaikki mokat riittävästi. Tarvittaessa vikoja on helppo parannella eri puolille piirrellen, käännellen ja kumittaen.

Lopullinen tussaus tulee sitten sille puolelle missä se kevyt alkuperäishahmotelma oli. Siinä voi taas pikkuisen korjata viivaa. Eikä tussaamisen jälkeen tarvitse enää kumittaa.

Luonnoskin jää talteen kääntöpuolelle, joten jos tussattu versio menee täysin pilalle jostain syystä, niin kääntöpuolen voi skannata ja printata. Sitten vain uusi yritys.

Voi myös käydä niin, että kun ensimmäisen kerran kääntää paperin, niin toteaa, että sommitelma toimii paremmin peilikuvana. Siinä vaiheessa se on vielä helppo vaihtaa.

Oma valopöytä on liian kirkas yhden paperin kanssa työskentelyyn, joten olen teipannut sen kulmiin pienet "taskut", joihin sujautan alustana toimivan A3-arkin kulmat. Samaan tapaan kuin joissakin valokuvakansioissa. Arkki on helppo vaihtaa aina, kun se likaantuu, onhan sitä vasten melkein aina lyijykynäpiirros.


( Tulipa monta helppo-sanaa  ;D )

Markku Myllymäki

  • Lyijykynän jatke
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 814
  • /* You are not expected to understand this. */
Vs: Lyijärien parannusvinkit
« Vastaus #3 : 13.02.2020 klo 16:05:29 »
Vaikuttaako mikään temppu selkeyteen tai siihen kuinka "miellyttävältä" (kliinisen tai "kuolleen" jäljen vastakohta) lopullinen kuva näyttää?
When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.