Eilen oli tuplapäivä eli sekä uusin Maxi (Rautahevonen), että Nuori Tex Willer (Pinkertonin lady) oli ilmestynyt lehtipisteisiin.
Luin illalla ohuemman eli Pinkertonin ladyn ja sehän on käytännössä myös "uusi" Mefisto-tarina. Olen ennenkin kehunut Nuori Tex Willer -sarjaa, mutta vanhana Mefisto-tarinoiden fanina tämä on aivan huikeaa. Mefiston sisar on mukana. Piirtojälki on myös loistavaa!
Mietin myös, että olihan perussarjassa juuri samaan aikaan siipiratasalusseikkailu, mutta se vissi ero näiden kahden eri formaatin välillä on se, että Nuori Tex Willer -sarjassa yksi seikkailu kestää useamman ohuen niteen verran eli tuntuvat ja varmasti ovatkin pidempiä. Tällöin vältytään helpommin juosten kusemiselta eli siltä, että tarina laitetaan pakettiin liian nopeasti, koska sivut loppuvat. Perussarjassa oli loistava aihio, mutta tarinan toinen osa jäi valjuksi sen takia, että sivumäärä ajoi loppuratkaisut pikakelauksella ja hyvästä tarinasta jäi hieman valju maku.
Tästä on puhuttu jossain ketjussa aiemminkin, että pakotettu sivumäärä ei sinänsä ole taitavalle kirjoittajalle ongelma, mutta onneksi Nuori Tex Willerissä tätä rajoitetta ei ole samalla tavalla. Pitkät tarinat antavat tarinakehittelyille aivan eri tavalla tilaa. En tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta Nuori Tex Willer -tarinat ovat tällä hetkellä mielenkiintoisempia kuin perussarjan tarinat, mikä on sinänsä ihan älytöntä. Ei sen niin pitäisi mennä!
Perussarja kaipaisi myös pitkiä ja hyviä tarinoita sekä alituisesti priimapiirtäjiä!
