Nyt Juhannuksen pyhinä sain luettua numerot 5 ja 6. Ihan kelpo tarina mielestäni.
... ja oikeastaan tämän matkan aikana kerätyt muistot ovat lopulta jopa rakkaampia kuin itse sarjisten lukemiseen liittyvät.
Kipeän totta. Keräily on kivaa, lukeminen työlästä. Minullakin odottaa hyllyssä lukemattomina numerot 2, 3 ja 4 ja en ekastakaan mitään muista, niin sekin on luettava uusiksi. Kun saisi aikaseksi. Jännä juttu kun noita nuoria Texejä lukee, niin kokoajan tuntuu että tuli käännettyä 2 sivua kerralla, on niin paljon paksumpia sivuja mitä normi Texeissä on.
Jos tämmösenä jatkuu tarinat, niin saisi minun puolesta ilmestyä toisenkin vuoden.