Jotkut piirtäjät ovat niin taitavia, että pystyvät niin sanotusti piirtämään omasta päästä. Useimmat kuitenkin tarvitsevat jotain tukea. Näitä ovat valokuvat, mainokset toisten piirrokset. Itse olen blogissani Sarjakuvaajan opas tutkinut paikan päällä piirrosten takaa löytyviä maisemia. Eivät he tätä kiellä vaan ottavat itse kuvia taustojaan varten.
Kyllä kaikki sarjakuvapiirtäjät piirtävät "omasta päästä". Se on oikeastaan edellytys sille että voi toimia alalla. Tuota tukea, mistä kirjoitat, kutsutaan ammattikielessä referenssikuviksi. Jos asia kiinnostaa enemmänkin, Kvaakista löytyy aika monta ketjua ja postausta aiheesta. Ne löytyvät "referenssi" -haulla kun menee tuonne sarjakuvan tekemisen osioon.
Riippuu sitten tyylistä, ja kuvien aiheista miten paljon referenssimatskua tarvitsee. Tai siitä miten todenmukaiseksi haluaa kuvat tehdä. Yksinkertaisimmillaan voi tsekkailla esimerkiksi valokuvista valoja ja varjoja tai sitä miten jokin juttu (esim. taustan ja hahmojen suhde, varjostustekniikka, väritys..) on ns. ratkaistu. Varmaankin yleisintä on hakea osviittaa juurikin sommitteluun ja hahmojen asentoihin sekä teknisiin yksityiskohtiin. Harva kuitenkaan pyrkii jäljittelemään valokuvaa tai toisen piirrosta muuten kuin harjoitusmielessä. Kautta aikain maalarit ovat käyttäneet malleja, sitten kun mallista sai valokuvan, siirryttiin luonnollisesti kuvaamaan juttuja muistiin.
Mutta kuten alussa sanoin, omasta päästä, eli muistinvaraisesti voi piirtää paljon. Varsinkin tuttuja hahmoja ja asioita. Ja ylipäätään hahmot sekä kuolleet kappaleet pitää pystyä kuvittelemaan eri kuvakulmista. Lisäksi referenssien käyttö nopeuttaa huomattavasti prosessia, joka on luonnostaan hidas, mutta jolle on kuitenkin yleensä luotu aikataulullisesti kovat paineet.