Tuli e-postia ilmeisesti sen tiimoilta kun olen osallistunut yhteen KVAAK kirjan kampanjaan:
... On hienoa nähdä miten KVAAK Kirja on ollut luomassa uutta rahoitusmallia, johon nyt myös kotimaiset sarjakuvataiteilijat ovat innostuneet mukaan.
Tuo kotimaisten piirtäjien tuki oli tosiaan uusi innovaatio, joka tuli näiden Kvaak-kampanjoiden mukana. Samassa kirjeessä hienosti mainostettiin myös muita kamppiksia, nyt käynnissä olevia sekä jo päättynyttä Praedoria.
Helposti unohtuu että kaikki kampanjat ovat kuitenkin omanlaisiaan. On monestakin näkökulmasta eri asia myydä käännössarjakuvaa kuin kotimaista. Praedor taas kulttuurituotteena keräsi tukea myös rope-harrastuspuolelta, missä se on ollut enemmän tai vähemmän tunnettu brändi pian 20 vuotta.
Yksi asia kuitenkin näitä vahvasti yhdistää. Se on somen merkitys kampanjassa. Haluaisinkin jo tässä vaiheessa kiittää KVAAK -kirjan porukkaa siitä että olette jakaneet kampanjaviestiäni eli kirjaimellisesti promonneet tulevaa teosta Twitterissä ym.
Taisin seuraavasta jossain aiemminkin mainita. Nimittäin, olisiko suomalainen erikoispiirre että meillä ei ole tapana paljon jakaa mitään postauksia somessa. Tykkäykset ja peukutukset lämmittävät, mutta ne eivät välitä viestiä eteenpäin eli vie sitä muiden kuin kampanjan tekijän kaveripiirin ulkopuolelle. Käytännössä, ilman jakoja joukkorahoituskamppis saattaa jäädä vain yksittäisen tekijän somen varaan. Eikä se monessakaan tapauksessa riitä. Tätä suomalainen, joka ei ole tottunut jakamaan, ei välttämättä tule ajatelleeksi!
Kvaak on onnistunut vuosien saatossa keräämään suhteellisen kattavan seuraajakunnan mm. Twitterissä. Se, ja tämän foorumin tuki taas auttaa luomaan kampanjan tarvitsemaa hurmahenkeä. Voisikin varmaan aika turvallisesti todeta, että KVAAK-kirjalla jos millä on maassamme parhaat edellytykset saada onnistunut kampanja aikaan.
Toki se edellyttää muutenkin hyvää kamppista, mutta niin kuin kaikessa markkinoinnissa, yksin kampanjamateriaali tai sen sisältö ei riitä, asia pitää saada myös kiinnostuneiden tietoon.
