Suursarjakuva Mannerheimista

[Reima Mäkinen]

Mun sarjakuvista ja kirjoista on Kvaakissa jonkin verran keskusteltu, mutta ajattelin nyt avata tämmöisen ihan uuden ketjun uuden projektini ilmestymisen kunniaksi. Mannerheimin sotapäiväkirja sarjakuvaksi piirrettynä on tulossa tyrkylle siis heti alkuvuodesta 2019.

Aiemmin olen kirjan kehittelyyn keskittynyttä Vlogiani eli tubekanavaani hieman mainostellut tuolla Sarjakuvablogit ketjussa. Ehkä tässä ketjussa voisi muutenkin puhua Mannerheim-sarjakuvista?

Olen nyt saanut Vlogisarjani jonkinlaiseen päätökseen ainakin mitä tulee itse sarjakuvan (sarjakuvakirjan) piirtämiseen. Viimeisimmät videot käsittelevät Kannen ja takakannen suunnittelua.
Seuraavaksi teen Vlogin osat 1-9, jotka sisältävät osittain vuosien varrella kuvaamaani matskua, siis ajalta jolloin en vielä tiennyt että julkaisisin tämmöistä sarjakuvan kommenttiraitaa, tai korkeintaan mietin sitä mahdollisuutta.

Projektihan on kaikkineen ollut odotettua paljon pidempi ja hankalampi - joka suhteessa, että sikälikin asiaa on piisannut.
Samaan aikaan olen tutkiskellut hieman nettisarjakuvaa ilmiönä, Youtubea ja sen sellaista, eli siihenkin voidaan täällä vielä palata. Tuossa videopäiväkirjassa olen hakenut muotoa, joka ei olisi tuben perinteistä (ja nälköjään myös suosituinta) piirustusvideota tai tutoriaalia. Olen tehnyt sen tyyppisiä pätkiä jollaisia itse haluaisin katsoa (ja kuunnella) muiltakin sarjakuvantekijöiltä.

[Timo Ronkainen]

Siis kustantaja löytyi? (vai oliks tästä jo puhetta?)
Millä tavalla muuten päädyit tähän aiheeseen ja eikös tuohon ole tarvittu jonkinlaisia lupia perikunnalta tai miten toi menee?

Timo

[VesaK]

Ei kai itsenäiseen teokseen lupia tarvita, vaikka se perustuisikin historialliseen henkilöön. Toinen juttu oli Rumban juorupalsta "Nisse Mannerheim" johon perikunta lopulta puuttui (kun Nissestä oli kerrottu Hesarin kuukausiliitteessä). Sukunimet ovat suojattuja, joten palsta lyheni "Nisse M":ksi.

Mutta sen paremmin Mäkelä & Parkkarin humoristiseen "Mannerheim ja ihmissyöjätiikeriin" kuin Fingerporin Marski-strippeihin ei taatusti ole lupia kyselty. 

[Timo Ronkainen]

Mutta jos perustuu teokseen: "Mannerheimin sotapäiväkirja sarjakuvaksi piirrettynä"?

Timo

[Reima Mäkinen]

Siis kustantaja löytyi? (vai oliks tästä jo puhetta?)
Millä tavalla muuten päädyit tähän aiheeseen ja eikös tuohon ole tarvittu jonkinlaisia lupia perikunnalta tai miten toi menee?

Timo

Enemmän mietin oikeastaan kääntäjän (Heikki Eskelinen) tekijänoikeuksia. Alkuperäinen päiväkirjahan on ruotsiksi. Muutin tekstiä mahdollisimman paljon dialogiksi ja kirjoitin myös kaikki "suorat päiväkirjakohdat" uusiksi omin sanoin, niin että senkään takia ei pitäisi tulla ongelmia. Tekijänoikeushan suojaa muotoa, eli teksteissä ikään kuin sanojen ja lauseiden järjestystä. Muiden lähteiden avulla olen sitten täydentänyt varsinaisen päiväkirjan aukkoja. Hieman pannut omianikin joukkoon (M-auktoriteetteihin nojaten toki) siihen kohtaan mistä Mannerheim oli repinyt jotain pois.

Päädyin aiheeseen sattuman kautta. "Päiväkirja Japanin sodasta 1904-905" tuli vastaan divarissa, en kai ensin raatsinut ostaakaan vaan lainasin kirjastosta ja luin. Sodan realismi yllätti.
Muutenkaan "tarina" ei oikein resonoinut Mannerheimista rakentuneen myytin kanssa. Aloin kuvitella, miten nämä hieman piiloon jääneet asiat saattaisivat ehkä kiinnostaa muitakin kuin minua. Kaiken lisäksi, tyypillisesti kun on Mannerheimista kyse, on olemassa kaikenlaisia totuuksia. Esimerkiksi Mannerheimin panos Mukdenin taistelussa kerrotaan useimmiten sanomalehtitekstissä esiintynyttä virheellistä (siis ristiriidassa päiväkirjan kanssa olevaa) silminnäkijan tulkintaa lainaten. ( Toinen Japaninsodan maataisteluiden kohokohdista oli Port Arthurin valtaus)

Niin, siis tuntui että halusin ns. syventää omaa Mannerheim-suhdettani. Minua viehätti se että kyseisessä päiväkirjatekstissä hän näyttäytyi kuitenkin jotenkin aitona ja samaistuttavana, toisin kuin myöhemmissä, hyvinkin huolella brändätyissä kertomuksissa ja ulostuloissa.
Olosuhteistakin johtuen Mannerheimin sotapäiväkirja on myös hajanainen, eikä siitä aina saa selville että mitä oikein oli tapahtunut. Näitä aukkoja sitten uppouduin tutkimaan eri lähteistä ja tavaamalla alkuperäistekstiä yhä uudelleen. Eli salapoliisityö vei mennessään kun sille oli antanut pikkusormen. Loppu olikin sitten idioottimaista pään hakkaamista petäjään, kun en osannut antaa periksi.

Samalla kun itse uppouduin aiheeseen, upposi myös muutamakin suurelokuvahanke Mannerheimista. Jollain tasolla tämäkin kiehtoi, että jos saisi kuitenkin ukosta jonkinlaisen sarjakuvan aikaan. Seuraava Vlogi, eli numero 1. tulee myös käsittelemään tätä aihetta.

[VesaK]

Carl Gustaf Emilistä on ilmestynyt yli 400 kirjaa, joku joskus naljaili että 1972 taisi viimeksi olla vuosi jolloin ei julkaistu yhtään opusta Mannerheimista. Marsalkan omien kirjoitelmien tekijänoikeudet raukeavat 2021.  

Sarjakuvia toki vähemmän. Mäkelän ja Parkkarin novelliteoksen ohella Heikki Paakkasen "Suomi sodassa 1939 - 1945" (Tammi 1991) lienee uskottavin Marski-kuvaelma.  

Kysyntää Mannerhaimalle tuntuu olevan edelleen, harmi vaan että tässä systeemien murrosvaiheessa isolle sarjakuvateokselle on vaikea löytää kustantajaa. Luulisi, että jokin "perinneyhdistys" voisi ottaa julkaisukuluja niskoilleen ja ennakko-ostaa kirjaa?  

[Darzee]

Onhan näitä. Champion of Liberty, Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö, Sotamuseo ja niin edelleen. Niiden suhtautuminen marsalkan muistoon voi kyllä olla aika pompöösiä, mikä ehkä osoittautuisi taiteilijan tulkinnanvapauden kannalta ongelmalliseksi. Tai sitten ei, kysymällä ei paljon aikaa häviä.

[Reima Mäkinen]

Pääsin itsekin piirtämään Mannerheimia Isku Porkkalaan -projektissa. Lisäksi häntä on versioitu viime vuosina Sangatsun julkaisemassa Simo Häyhä -mangassa.

Tuon Parkkarin ja Timpan Mannerheim ja Ihmissyöjätiikerin lueskelin joskus kymmenisen vuotta sitten. Sittemmin olen selaillut ja nyt otin uusintalukuun. Kuvitushan siinä on parasta laatua, mutta ne "surrealistiset lisukkeet", joihin Asko AA tuolla toisessa ketjussa viittaa, tai jokin, saivat minut hieman vieromaan kyseista kirjaa. Odotan että nyt toisella lukemalla kolahtaisi enemmän.

Edelleenkin häiritsee se että Katarina Lilqvistin erikoinen ja taiteellinen nukkeanimaatio ja Erkko Lyytisen YLElle tuottama aivopieru, ovat ne Mannerheim-kertomateokset, jotka nykyihminen muistaa. Vanhemmalle polvelle toki tulee varmaan mieleen myös Rintalan Mummoni ja Mannerheim, jota (kirjaa) itse pidän kyllä parhaana fiktiivistyyppisenä teoksena Mannerheimista.

Kustannan tosiaan itse. Näitä moninaisia vaiheita selvittelinkin jo mm. VLOGissa n:ro 16, meno on jatkunut samanlaisena, mutta ei siitä sen enempää. Elvyttelen hieman Kuvagra -nimi/tuotemerkkiäni. ISBN-keskuskin kyseli että olenko sama tyyppi joka kustansi Ruuhkalukemisto-läpyskän. Josko vaikka ensi vuonna alkaisi kustannushommat kiinnostaa enemmänkin.

Uusimman videon perään on muuten ilmestynyt pari mielenkiintoista kommenttia liittyen sen hakaristi-teemaan.

[Darzee]

Edelleenkin häiritsee se että Katarina Lilqvistin erikoinen ja taiteellinen nukkeanimaatio ja Erkko Lyytisen YLElle tuottama aivopieru, ovat ne Mannerheim-kertomateokset, jotka nykyihminen muistaa. Vanhemmalle polvelle toki tulee varmaan mieleen myös Rintalan Mummoni ja Mannerheim, jota (kirjaa) itse pidän kyllä parhaana fiktiivistyyppisenä teoksena Mannerheimista.

Marsalkka on toki päässyt kertomakirjallisuuteen Rintalan jälkeenkin, viime vuosilta mainittakoon sivurooli Jari Tervon "Troikassa" ja nimiosat Juha Vakkurin näytelmässä "Mannerheim ja saksalainen suudelma", ynnä näytelmän romaaniversiossa sekä Raija Orasen "Marsalkan ruusussa". Mutta niinhän se on, että elävä kuva yleensä tavoittaa laajemman yleisön.

[Reima Mäkinen]

Joo, mullakin on tuossa luettavien pinossa Hannu Raittilan, Mannerheim (Siltala 2010), joka vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta ja liittyi jotenkin Solarin elokuvahankkeeseen. Orasellakin toki kai ihan oma kulmansa kohteeseen. Paavo Rintalan kirja sattuu nyt vain olemaan niitä harvoja, joita olen lukenut.  Enkä missään vaiheessa ole oikeastaan pyrkinytkään kehittämään omaa asiantuntemustani, muuten kuin liittyen tuohon 1900-luvun alkuun ja C.G.E.M:n elämään ennen Japanin sotaa. Marskin elämässähän tosiaan olisi aineksia vaikka mihin.

[Reima Mäkinen]

Nyt on hyvä hetki hypätä mukaan seuraamaan projektiani, sillä julkaisin juuri videopäiväkirjasarjan osat 1 ja 2. Toki Tubessa on myös jo osat 10-37, eli jaksoja on kohta enemmän kuin kanavan tilaajia!

Mutta contenttia löytyy, kuten nuoriso asian ilmaisisi. Tässä tuoreimmassa pätkässä kerron esimerkiksi sarjakuvapiirtäjän elämästä Nairobissa. Se jos mikä on jännää.
Osa yksi käsitteli varhaisia vaiheita eli alkusykäyksiä vuosina 2004-2009, sekä sitä miksi tämä aihe kiinnosti minua. Otsikointi on Tubelle tyypillisesti klikkihakuinen eli Mannerheim oli luuseri, mutta älä anna sen hämätä. 

[Reima Mäkinen]

Olen saanut pari uutta jaksoa videopäiväkirjaa Tubeen. VLOG3 kertoo toisesta vuodesta Nairobissa. Silloin myös pääsin vihdoin tarinan piirtämisen pariin. Nelosvlogissa palataan Suomeen ja edetään kronologisesti vuoden 2013 puoliväliin. Suurin osa on piirustusvideota eli sivun 160 luonnostelua ja tussausta.

[Reima Mäkinen]

Vuosi 2013 oli aika tasaista tekemistä. Loppuvuonna meininki tosin alkoi jo hieman ryydyttää. Syksyllä sain luonnosteltua sivun 185, ja lähinnä siitä kertoo VLOG n:o 5.

[Reima Mäkinen]

Tämän lähemmäksi tositeeveetä on vaikea päästä. Tuubissa nytten videopäiväkirjan osat 6 ja 7. Edellinen on piirustusvideo v. 2014, johon leikkasin selostusta enimmäkseen kaikesta muusta kuin piirtämisestä, eli esim tyylistä ja fiiliksistä. Jälkimmäinen sitten sivun ja kohtauksen uudelleentekemisestä (kun löytyi uusi vanha valokuva) syksyllä 2015.

Enää en yhtään ihmettele, miksei kovin moni muu piirtäjä ole tehnyt säännöllisesti tubematskua.

[Veli Loponen]

Mutta jatka nyt kuitenkin (myös tulevissa projekteissa). Näitä on kiva katsoa. Itse edustan niitä, jotka eivät tilaa kanavaa...
Ainoa miinus on tekninen ikuisuusongelma eli luonnostelu ei aina näy kovin hyvin. Mutta tähän on vaikea tehdä parannuksia niin kauan, kuin manuaalisesti sarjakuvia tekee.