Ei tässä voi muuta kuin riemuita. Reetta Laitiseen luotin ja se kannatti. Itselle ei jäänyt muuta kuin loppusilaus. Kimmo Mustonen hoiti taiton upeasti, kokonaisuus on toimiva ja Sisaret 1918 on merkittävä avaus näkökulmasta, jota ei ole liikaa käsitelty.