Kirjoittaja Aihe: Darryl Cunningham  (Luettu 10451 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 615
Darryl Cunningham
« : 15.11.2017 klo 22:56:35 »
Tutustuin Cunninghamin teokseen Supercrash Petteri Ojan (vai kuka Turun sarjakuvakaupan Twitter-tilille kirjoittaa) suosituksesta. Innostuin niin, että kirjoitin yhdeltä istumalta artikkelimuotoisen esittelyn teoksesta. Se jäi kuitenkin ikuisesti viimeistelemättä, joten tuon sen nyt tässä muodossa julki, turha tätä on pöytälaatikkoonkaan jättää.

UPDATE: Kirjoitin arvostelun sarjakuvaesseen muodossa uusiksi, ja julkaisin sen etusivulla.

« Viimeksi muokattu: 20.03.2021 klo 12:52:03 kirjoittanut Jarkko Sikiö »

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 615
Vs: Darryl Cunningham
« Vastaus #1 : 26.11.2017 klo 18:35:49 »
Nyt sitä saa!

Randin  pääteosta, nimittäin. Linkkaamani Hesarin uutinen asiasta summaa ansiokkaasti kirjailijan merkityksen, mitä Cunningham yhtä ansiokkaasti ruotii.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 615
Vs: Darryl Cunningham
« Vastaus #2 : 04.02.2018 klo 19:04:45 »
Tänään huomasin, että Cunninghamin teos on julkaistu Yhdysvalloissa nimellä "The Age of Selfishness" (Abrams 2015).

Huomasin myös, että arvoin teoksen paremmin kuin The Comics Journal.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 615
Vs: Darryl Cunningham
« Vastaus #3 : 01.03.2018 klo 18:24:07 »
Erinomainen Hyllyy-blogi on niin ikään ruotinut The Age of Selfishness -opusta.

Sama blogi käsittelee taloutta Cunninghamin opusta laajemmin avaavan järkäleen Economix – Sarjakuva siitä, kuinka talous toimii (ja ei toimi) (Kampus Kustannus), joka siis on saatavilla suomeksi.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 615
Vs: Darryl Cunningham
« Vastaus #4 : 04.07.2018 klo 06:27:50 »
Tartuin suurin odotuksin heti Supercrashin luettuani Cunninghamin sitä edeltäneeseen, myös kiiteltyyn opukseen Science Tales – Lies, Hoaxes and Scams (Myriad Editions, 2013).

Teos kuitenkin jäi minulta alkumetreille. Episodeihin jaettu, eri teemojen kautta tiedettä puolustava opus lähtee liikkeelle varsin masentavasta sähköshokkiterapiasta. Kun siitä jatketaan minua vain vähän kiinnostavalla homeopatialla, opus jäi lukematta.

Jos olisin pysytellyt opuksen kyydissä, se olisi palkinnut vähitellen aina vain paremmiksi osoittuvilla aihevalinnoillaan.

Tässä suhteessa episodit olisi pitänyt järjestää fiksummin, itse olisin valinnut opuksen alkuun vaikka kuukävelyä sivuavilla salaliittoteorioilla. Tylsemmät aiheet olisi voinut ryhmitellä sinne teoksen keskelle.

Aiheesta riippuen episodit ovat nimittäin joko erittäin mielenkiintoisia tai täysin yhdentekeviä. MPR-rokotevastaisuus oli maailmalla suurempi juttu kuin Suomessa, mutta se saa melko perusteellisen käsittelyn oli se sitten perusteltua tahi ei.

Episodit eivät ole yhteismitallisia, ja käsittely eroaa hieman todennäköisesti Cunninghamin kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Kuukävelyyn liittyvä osuus on havainnollinen ja mielenkiintoinen, ja se olisi hyvin ansainnut laajemman käsittelyn. Kuitenkin Cunningham päättää käsittelynsä lyhyeen toteamalla, että salaliiton mittakaava olisi järjetön ja kyllä vain kuussa on käyty.

Evoluution tapauksessa Cunningham pyrkii näennäisesti vuoropuheluun, mutta näin tehdessään erehtyy luennoimaan opettavaisella sävyllä. Tästä syystä osuus ärsyttää. Cunningham on syvällä tieteen päädyssä, eikä puolueettomuus tunnu missään vaiheessa aidolta.

Julistuksellinen, suorastaan propagandaan taipuva käsittely ja loppumetreillä tupakkateollisuuden propagandaa, ilmastonmuutosta ja lehdistön "annetaan skeptikoille puheenvuoro" -tyyliä kritisoivassa osuudessa Cunningham on vahvimmillaan, ihan selkeästi Supercrash-tasolla.

Cunningham on luontoa ja taloutta käsittelevissä aiheissaan tulessa.

Öljyteollisuus käytännössä on  ostanut poliitikkoja taskuunsa, ja nämä ajavat ympäristön tuhoavaa politiikkaa. Tämä narratiivi on sitä, missä Cunningham iskee terävästi ja nopeasti.

Dokumentaarinen ote liukuu neutraaliin käsittelyn ja Michael Moore -laitaa lähenevän tyylin välillä.

Ihan viimeisessä osuudessa Cunningham tietyllä tavoin summaa asiansa niin, että lukijan on pakko miettiä olisiko mies saanut tästä kursittua samankaltaisen maailmoja syleilevän esityksen mitä Supercrash on. Todennäköisesti olisi, jos uskallusta olisi tuossa vaiheessa riittänyt.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 615
Vs: Darryl Cunningham
« Vastaus #5 : 20.03.2021 klo 21:02:44 »
Julkaisin tämän ketjun aloitusviestin päivitetyssä muodossaan etusivulla.

Katsoin olevani loppuvuonna 2017 liian myöhäisessä vaiheessa liikkeellä, mutta tänä vuonna 2014 julkaistu opus on osoittautunut olevansa ajankohtaisempi kuin koskaan.

Jos amerikkalaislähtöisyys saattaakin ärsyttää, niin viimeksi tänään toimittajat nokittelivat keskenään, kuka on eniten Suomessa kärsinyt opuksessa taustoitetusta, Yhdysvalloista alkaneesta taantumasta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 615
Vs: Darryl Cunningham
« Vastaus #6 : 24.06.2021 klo 16:16:23 »
Hyllyy arvioi Cunninghamin kapitalismikritiikin Billionaires.

Kiintoisalta vaikuttaa, minuun tekijän valitsema esitystapa vetoaa.