Ensimmäinen Simonsonin Thor Visionaries -kokoelmista on julkaistu alkuperäisillä väreillä 2009 ja uudelleenväritettynä Omnibus-julkaisuna 2011.
Sähköisenä ensimmäinen, ei siis Omnibus, on tarjolla vain uudelleenväritettynä versiona vuodesta 2012 lähtien.
Tästä ei ole mitään mainintaa missään. En jaksa tarkistaa, onko uusissa painoksissa alkuperäiset värit, todennäköisesti uudelleenväritettyä kauheutta on tarjolla myös paperiverioissa.
Tuli mieleen erään nettisivun läpiruotima Dark Horsen Conan-uudelleenjulkaisu, jossa Barry Windsor-Smithin barbaari oli väritetty uudelleen. Sen kirjoittaja huomautti värien olevan osa visuaalista kerrontaa.
Simonsonin tapauksessa asia on ihan sama. Thorin ottaessa osumaa Beta Ray-Billin aluksen torjuntatulesta leiskuivat iskun värit ulkoreunalla punaisina ja sisemmällä vaaleanpunaisena (täytyy olla kontrastia sankarin ja taustan välillä).
Tällä kuvattiin iskun voimaa, mutta sen voi lukea myös iskun tuottamana kipuna. Uudelleenväritettynä sama ruutu sisältää vähemmän kontrastia, isku on tasaisempi, enempi vaaleanpunainen ja keskustassa on kalvakasta flare-efektiä. Uudelleenväritetty versio on samantekevä pyllähdys, että hupsistakeikkaa, siristellään vähän silmiä.
Koko ruutu luetaan aivan eri tavoin!
Samalla sivulla ruutu, jossa vasara iskee sinivalkoista lentorataa pitkin kohden Beta Ray-Billin punaista alusta luetaan siten, että kylmä pohjan viima iskee vastoin kuumana käyviä tykkejä. Mystinen vs. tiede.
Uudelleenväritetty versio on oranssia liukuväriä niin vasaran lentoradan kuin aluksen osalta. Se ei välitä lukijalle mitään sen enempää kuin kuvittaja on piirtänyt.
Kuvitelkaa nyt, että tätä teurastusta on ollut suorittamassa ihan sellainen tuiki-tuntematon ja nimetön kaveri kuin
Steve Oliff. Jos joku ei tunne nimeä, niin sanotaan että lause oli sarkasmia, eikä tuon klassisempaa värittäjää enää voisi iskeä pöytään. Fanitin miestä Otomo-jutuista lähtien, ja oli aikanaan ainoa värittäjä jonka tunsin nimeltä.
Oliff aivan satavarmasti käsittää mitä tekee, joten miksi miehestä on tullut superpahis?
Harrastajakunnasta on turha odottaa mitään, nämä kun laittavat alkuperäiset ja uudelleenväritetyt versiot rinnakkain ja toteavat: "
Can anyone truly argue that the one on the right is not vastly superior?"
Olen ihan typertyt tällaisesta vääryyden ja hölmöyden yhdistelmästä.
Piraattien vanha puolustus-slogan "digital preservation" kuulostaa tämän jälkeen fiksulta. Harmi, että se oli pelkkää suunsoittoa, eikä todellista säilytysfilosofiaa.
Tänään tarvittaisiin oikeasti skannattuja versioita alkuperäisistä sarjakuvasivuista alkuperäisessä loistossaan.
Miten tulevat harrastajat oppivat arvostamaan vanhoja mestareita.
