Robert Saxista, Cognacista ja Saalistajien klubista tuli sen verran takkiin, että tuskin enää kokeilen vastaavia uusia sarjoja. Tämäntyyppistä käännössarjakuvaa ostava väki haluaa tuttuja juttuja.
Pakko kysyä, että kuinka paljon kovat kannet tuovat lisää hintaa? Ymmärrän kyllä, että kovakantinen on siisti, säilyttää ryhtinsä ilman apuja vuosia, tuo arvokkaan(?) fiiliksen jne. mutta kun se taatusti näkyy hinnassa.
Täällä on jatkuva valitus siitä, että sarjakuvaa julkaistaan suomessa vähän. Minulla ainakin "tahtoo tuon" lista senkun venyy ja venyy, kun kaikkeen ei raha riitä. Pitää priosoida, ja siinä joku uutuus jää väkisinkin tsekkaamatta.
[MHO] Jos kokeilee julkaista jotain uutta, niin pahvikansilla, että hinta jää mahdollisimman alas. Kynnys hankkia alenee, ja tarttuu helpommin mukaan. Jos se myy, ja alkaa jupina, että lerppukannet, niin sitten voi harkita jotain painosta kovilla kansilla. Tämä siis tietämättä yhtään mitä se vaatii painoteknisesti, mutta onhan noista esimerkkejä, että saman sarjiksen voi valita kovilla tai lerpuilla kansilla.
ps. Sax, Klubi ja Konjakki kaikki osat hyllyssä.
