Tero Mielonen & Pentti Otsamo: Otsonipäiväkirjat

[tmielone]

Ilmakehätutkijan ja tunnustetun sarjakuvantekijän sarjakuvakirja nuoren tiedemiehen seikkailuista.

Paavo lähtee tuoreena tohtorina Kuopiosta maailmalle tutkimaan otsonia. Tutkijan arki uudessa maassa ei lähde liikkeelle kommelluksitta, mutta Paavo vannoo uskollisuutta kuningattarelle, tutkii ja julkaisee varusteinaan tiede ja polkupyörä.

Ilmestyy elo-syyskuun taitteessa. Lisää tietoa löytyy kirjan facebook-sivulta

Sid., 104 sivua.

[Curtvile]

Tähänhän pitäää tarrata. Aihe on kiinnostava vaikken polkupyöräilyn ylin ystävä olekaan.

[tmielone]

Tähänhän pitäää tarrata. Aihe on kiinnostava vaikken polkupyöräilyn ylin ystävä olekaan.

Mukava kuulla, että edes joku on kiinnostunut! Hieman jännittää, että miten ihmiset tuosta innostuu, kun Suomessa ei tiedemaailmasta ole kauheasti sarjakuvia julkaistu.

Eikä kannata liikaa huolestua, jos pyöräily ei niin kiinnosta. Sitä on kirjassa vain mausteeksi.  Oheinen sivu taitaa olla pisin pyöräilyosio koko kirjassa.

Facebookin puolelle tulee mm. Pentin kuvittamia kortteja eri puolilta Eurooppaa, joten kannattaa seurata mitä siellä tapahtuu.


Niin ja tiedoksi vielä, että lauantaina 27.8. Penttiä ja minua haastatellaan sarjiksen tiimoilta Rosebudin teltassa Kuopion torilla n. klo 11-14. Jos kaikki menee painossa hyvin, niin kirjaamme pitäisi olla sieltä saatavilla. Tervetuloa kuuntelemaan ja juttelemaan meidän kanssa!

[tmielone]

Ja nyt on fb:n puolelle ilmestynyt myös terveisiä Damista.

[Lurker]

Nämä tiiserit ovat visuaalisesti sangen maukkaita. Lukunälkähän tästä tulee.

[Secos-Bill]

Oma lukunälkäni taas väheni aika paljon näytteessä olleen kaunokirjoituksen takia. Toivottavasti sitä ei ole paljoa, kun tuo ei minusta ole edes erityisen selkeää.

[Lurker]

Oma lukunälkäni taas väheni aika paljon näytteessä olleen kaunokirjoituksen takia. Toivottavasti sitä ei ole paljoa, kun tuo ei minusta ole edes erityisen selkeää.

No mutta kun se kauno on sitä päiväkirjaa.

[Secos-Bill]

^^ Niinhän se on, mutta määrä ratkaisee kuinka sujuvasti jutun voi lukea. Jos jokainen sadastaneljästä sivusta on tuollainen tai pahempi, niin en jaksa alkaa tulkitsemaan. Tarinaan upppoutuminen on  mahdotonta, kun koko ajan tiedostaa lukevansa tarinaa.

[Lurker]

Päiväkirjamuotoinen romaani on ikivanha kerronnan muoto, tuttu Draculasta Watchmeniin (Rorschachin päiväkirja) - hyvin on toiminut näihin päiviin saakka.

[Curtvile]

Ongelma ei olekaan itsellä ollut että tiedostaisi lukevansa tarinaa, medialukutaitoni ylittää sen riman, isoin ongelma aina sen kaunon kanssa on että "mitäköhän *****a tässäkin nyt sitten lukee?"
Sama kuin monesti, ei tässä tapauksessa mutta usein, piirroksen kanssa: mukava tietää onko kuvassa joku hahmoista tai maisema.

Siisti tekstaus tai konekirjoitusfontti ajaa saman asian(päiväkirjamaisuuden), tyylillisesti toki kaunolla on nyanssiero "kerron vain henkilökohtaisesti sinulle hyvä päiväkirja" mutta ottaen ihmisten oikeat käsialat huomioon, iso osa olisi tasoa Lassi 3V tai parkinsonin tautia sairastava arabian alkeet opetellut immeinen.

Tuo kauno on onneksi siitä luettavammasta päästä. Tosin siinä missä kaunolla saadaan heti se wanhahtava tyyli kartanoromantiikasta gotiikkaan asti niin tiedeaiheiseen muistelmateokseen sopisi oppimispäiväkirjakin muotona.

Jahka lukee läpi on viisaampi, yhden sivun kannen ja muutaman ruudun jälkeen mahdotonta laukoa absoluuttisia totuuksia.

[tmielone]

Nämä tiiserit ovat visuaalisesti sangen maukkaita. Lukunälkähän tästä tulee.

Hienoa! Sitä tässä vähän tavoitellaankin. 

Mitä tuohon näytesivuun tulee, niin ei teidän tarvitse olla huolissanne kaunokirjoituksesta. Sitä on vain ja ainostaan tuolla yhdellä sivulla. Sillä haettiin juurikin sitä päiväkirjamaista ilmaisua, kuten Lurker oli jo päätellytkin. Muilla sivuilla mennään ihan konekirjoitusfontilla.

Nyt pitääkin vähän pähkäillä, että millaisen näytteen uskaltaa seuraavaksi laittaa tänne. 

[tmielone]

Tässä vielä toinen näytesivu lämpimien iltojen iloksi.
 

[1978 villiä metsää]

Kyllähän noista tunnistaa tmielonen kadehdittavan positiivisen asenteen. Kuvakerronta näyttäisi olevan hallussa ja hienoa jos tässä on jotain tieteellistäkin, aihealue on ainakin sellainen mikä kiinnostaa minua. Toinen näytesivu oli sopivan humoristinen ja Pentti Otsamo on Christer Nuutisen ohella niitä kotimaisia tekijöitä, joiden tyyli on miellyttänyt 90-luvulta lähtien pirteydessään. Sikäli siis myös osuva yhteistyö. Jännityksellä odotan tätä, nimimerkillä synkkiä sarjakuvia Amazonista lähipäivinä tilaava!

[tmielone]

Kyllähän noista tunnistaa tmielonen kadehdittavan positiivisen asenteen. Kuvakerronta näyttäisi olevan hallussa ja hienoa jos tässä on jotain tieteellistäkin, aihealue on ainakin sellainen mikä kiinnostaa minua. Toinen näytesivu oli sopivan humoristinen ja Pentti Otsamo on Christer Nuutisen ohella niitä kotimaisia tekijöitä, joiden tyyli on miellyttänyt 90-luvulta lähtien pirteydessään. Sikäli siis myös osuva yhteistyö. Jännityksellä odotan tätä, nimimerkillä synkkiä sarjakuvia Amazonista lähipäivinä tilaava!

Kiitoksia!
Todella kannustavaa nähdä, että kirja herättää keskustelua ja vaikutatte aidosti kiinnostuneilta siitä. Hieman on jännittänyt millaisia reaktioita se synnyttää ja kiinnostuuko siitä kukaan.

Itsekin olen fanittanut Penttiä Pienen olennon lukemisesta lähtien, joten oli suoranainen lottovoitto saada hänet hankkeeseen mukaan. Pentti on loistava sarjakuvantekijä ja kaikki mikä Otsonipäiväkirjoissa toimii on hänen ansiotaan. Kaikki mikä ei toimi on sitten minun syytäni. Myös kustantaja osallistui kiitettävästi kirjan viimeistelyyn ja hiomiseen.

Ja kyllä kirjassa on käsitelty sitä tiedettäkin. Ajattelimme vain aloittaa näytteiden kanssa kevyesti.  Ensi viikolla saatte esimakua tieteellisemmistä osioista.

[Curtvile]

Ja kyllä kirjassa on käsitelty sitä tiedettäkin. Ajattelimme vain aloittaa näytteiden kanssa kevyesti.  Ensi viikolla saatte esimakua tieteellisemmistä osioista.

Tämähän hyvä. Ihmisten henkilökohtaisia elämiä väheksymättä: niistä meillä on jo kovin moninaisia sarjakuvia, tieteestä huomattavasti vähemmän ja kun asiat eivät poissulje toisiaan.

Juurikin kustantajallaan jo vinkkasi melko vahvasti itselle että mennään ainakin sillä "ensimmäinen koira kuussa" linjalla.