Kirjoittaja Aihe: hdc lukee  (Luettu 151174 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #390 : 21.08.2017 klo 13:17:04 »
Luke Pearson - Hilda and the Bird Parade

Sarjan kolmas osa, kakkonen on jäänyt toistaiseksi lukematta. Ja taso tuntuu paranevan.

Luke Pearson - Hilda and the Black Hound

Sarjan neljäs osa, tarina käy entistä monisyisemmäksi, mikä on varsin mainio juttu.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #391 : 21.08.2017 klo 21:50:01 »
Yves Sente & Grzegorz Rosinski - La vengeance du comte Skarbek 1

Ensimmäinen osa kaksiosaisesta tarinasta vähän Monte Criston kreivin merkeissä: 1840-luvun Pariisiin tulee salaperäinen puolalaiskreivi, joka onkin kymmenen vuotta aiemmin kadonnut, kuolleeksi luultu taidemaalari jolle on tehty vääryyttä.
Saa nyt nähdä mihin juoni menee, tähän mennessä on ollut paljon takaumia ja oikeusistuntoa (käytetty ranska on ollut varsin sujuvasti luettavaa).

outonaapuri

  • Jäsen
  • Viestejä: 73
Vs: hdc lukee
« Vastaus #392 : 22.08.2017 klo 14:03:12 »
Luke Pearson - Hilda and the Black Hound

Sarjan neljäs osa, tarina käy entistä monisyisemmäksi, mikä on varsin mainio juttu.

Onko näissä miten paljon jatkuvaa juonta? Itse olen lukenut vain sen lintukirjan. Mainio opus.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #393 : 22.08.2017 klo 18:04:11 »
Onko näissä miten paljon jatkuvaa juonta? Itse olen lukenut vain sen lintukirjan. Mainio opus.

Näiden kolmen kirjan (osat 1, 3, 4) perusteella lähinnä jatkuvaa juonta on ollut että kolmososassa muutetaan kaupunkiin.
Ja luulen että päähenkilö kasvaa sarjan mukana, ei mitenkään kauhean näkyvästi mutta   just siinä että nelosessa on vähän monimutkaisempaa juonta kuin kolmosessa  ja ykkönen oli kaikkein suoraviivaisin...pitää lukea ne pari muuta osaa mitä tätä on ilmestynyt että osaan tuosta enemmän sanoa.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #394 : 23.08.2017 klo 10:50:21 »
Nico Tanigawa - No Matter How I Look at It, It's You Guys' Fault I'm Not Popular 1

Mangaa ja videopelejä fanittava koulutyttö huomaa aloitettuaan high schoolin että hän ei olekaan ollenkaan niin suosittu kuin kuvitteli olevansa tai esim. alemmalla kouluasteella (jolloin sentään kuusi poikaa sanoi hänelle jotain!), itse asiassa normaali kanssakäyminen tuntemattomien (eli lähes kaikkien) kanssa on hankalaa...
Huvituin, vaikka myötähäpeätasot vilkuttivatkin ajoittain punaisella. Huumorissa tästä tuli mieleen myös Tea Teen Mad Tea Partyt, japanilainen-koulutyttö-versiona.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #395 : 25.08.2017 klo 12:19:45 »
Moebius: Tähti

Tämä kuulunee vääriin mielipiteisiin, mutta en erityisemmin pidä Moebiuksen tuotannosta (Jean Giraud sen sijaan menee). Näistä tulee mieleen pastellisävyiset legot.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #396 : 25.08.2017 klo 12:23:10 »
Vehlmann & Yoann - Sniper Alleyn pikkolopoika

Kokonaisuutena ei mitenkään Piko & Fantasioiden ansiokkaimpia albumeita, edes post-Franquin: juoni oli lopulta aika löperö ja kuvituksessa tuntui olevan joitain aika outoja fiboja, mutta toisaalta muutama aika komeakin ruutu, ja muutama gagi huvitti.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #397 : 27.08.2017 klo 10:42:14 »
Taiyo Matsumoto - Sunny 1

Matsumotolta olen aiemmin lukenut Tekkonkinkreetin ja tässä on vähän samaa ollen kuitenkin täysin erilainen. Jep.
Eli tämä on japanilaiseen lastenkotiin sijoittuvaa slice of lifea, arkisia kuvauksia arkisista tapahtumista, keskiössä ovat lapset jotka käyttäytyvät kuin lapset, ja vaikka mitään spefiin vivahtavaakaan ei ole on tämän tunnelmassa jotain maagista.
Ja kuvitusjälki on yhä sellaista että kaikki mangafanit eivät tätä varmaan purematta niele ja toisaalta eurooppalaisen taidesarjakuvan ystävät voivat hyvinkin tämän parissa viihtyä...

Taiyo Matsumoto - Sunny 2&3

Parin seuraavan osan (niitä on ilmeisesti yhteensä kuusi) perusteella voin sanoa kyllä pitäväni tästä kovasti, erinomainen tasapaino hillityn slice-of-lifen ja tunteikkuuden välillä.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #398 : 28.08.2017 klo 09:38:24 »
Vehlmann & Gazzotti - Alone 4: The Red Cairns & 5: Eye of the Maelstrom

Tarinaa joukosta lapsia jotka eräänä aamuna huomaavat että kaikki muut ihmiset ovat kadonneet. Tai ainakin melkein kaikki, lisää (lapsia hekin) löytyy sieltä täältä.

Sarjassa viehätti se, että päähenkilöt ovat kuvattu lapsina eikä minään supersurvivalistipikkuaikuisina, ja lapsellista käytöstä tulee kyllä esiin...mutta kohderyhmä tietysti vähän mietitytti, näissä osissa väkivaltaa ja kauhuelementtejäkin on sen verran että ei tämä ihan koko perheen sarjakuvaa ole.
Muutenkin tarina vaeltaa jo aika outoihin suuntiin, palloja alkaa olla ilmassa sen verran että jonglöörin on syytä olla taitava...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #399 : 28.08.2017 klo 20:53:37 »
Hermann & Greg - Comanche 1-8

Aikaa sitten luin ekat neljä osaa mutta kun ei enempää ollut vielä ilmestynyt niin en pitemmälle, nyt sitten kertauksen vuoksi luin alun uudestaan ja jatkon kanssa.

Ja onhan tämä kiva, hyvä tasapaino realismia ja mahtipontista länkkäriromantisointia. Huvituin kyllä taas monikulttuurisuusranchista ja ihmettelin että miksi sarja on nimetty Comanchen mukaan kun Red Dust tässä kuitenkin on keskushenkilönä ja mm. seiska-albumissa Comanche on mukana vain parissa ruudussa (ja ensimmäisellä lukukerralla en edes kiinnittänyt huomiota että oli niissä, katsoin jälkikäteen että oli siellä). Mikä on vähän sääli kun minua kiinnostaisi kuulla häntä enemmän näkökulmahenkilönä...
Mutta hyvä tämä on näinkin.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #400 : 31.08.2017 klo 10:46:31 »
Hiroya Oku - Inuyashiki 1

Joskus aiemmin luin ekan osan Gantz-scifisarjaa todeten että ei ole minun juttuni.
Tämä toinen sarjansa nyt kuitenkin uteloitti.
Vanhenevaa salarymania ei arvosta edes oma perhe, ja kun saa vielä syöpädiagnoosin ja muutaman kuukauden elinaikaodotuksen niin eipä mene elämä hyvin...mutta eräänä yönä koiraa ulkoiluttaessa taivaalta tulee äkillinen valonvälähdys, mies pyörtyy ja herättyään huomaa ettei olekaan enää ihan oma itsensä.

Viittaukset Ikiruun (ja itseironiset Gantziin) huvittivat, ja kai tätä pitää eteenpäinkin lukea, mihin suuntaan tämä nyt sitten kehittyykään (loputtoman tuntuisen ultraväkivaltaisen taisteluandroiditappelun vaara on yhä sarjan yllä, eikä se kauheasti kiinnostaisi, pieninä annoksina menee).

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #401 : 31.08.2017 klo 11:18:03 »
Jukka-Petteri Eronen & Viljami Vaskonen - Tietäjän kirous

Pieni poika asuu kaksin isänsä kanssa kaupungissa jonka yllä on Tietäjän kirous, se on vienyt äidinkin vangikseen...

Reaali- ja fantasiamaailman sekoituksessa tuli ensin vähän mieleen nuo vähän aikaa sitten lukemani Luke Pearsonin Hildat, mutta tässä ollaan karumpia ja tuleehan myös esille että tämänkertainen fantasia on näkyvästi symbolista, tavallisen elämän tapahtumia on verhottu satuun mutta lopulta tarkoitus on nähdä symbolien läpi.

Satufantasia genrenä kiinnostaa, samoin voimakas symbolisuus, joten myötämielisesti lähdin lukemaan ja paljon pidinkin, mutta tuntui että tämä olisi voinut olla vielä parempi: lopussa tarina vedetään kokoon turhan nopeasti ja etäisesti
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Muutenkin kerronnan eri tyyppejä, fantastisempaa ja realistisempaa olisi voinut/pitänyt sekoittaa rohkeammin, nyt tuntuu että on ollut ideaa mutta toteutuksessa ollaan toppuuteltu liikaa silloin kun olisi pitänyt olla räikeämpi.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #402 : 01.09.2017 klo 10:45:29 »
Kieron Gillen & Jamie McKelvie - The Wicked + The Divine 1: The Faust Act

12 jumalaa inkarnoituu 90 vuoden välin kahden vuoden ajaksi, tällä kertaa brittiläisiksi poptähdiksi.
Varsin...merkillinen juttu, mutta nättiä jälkeä ja kiinnostavia ideoita joten kai tätäkin pitää lukea eteenpäin.

Kieron Gillen & Jamie McKelvie - The Wicked + The Divine 2: Fandemonium

Tarina jatkuu merkillisiä ratoja, uusiin henkilöihin tutustutaan jne. Tämä osa on vähän hajanaisempi kun niitä tarinoita on niin monenlaisia, mutta lopputvisti oli aika yllättävä ja herätti joukon lisäkysymyksiä (jos x niin sitten kai myös y?), joten kai tästäkin pitää jatkoa lukea.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #403 : 02.09.2017 klo 19:37:33 »
Achdé - Cowboyn oppipoika
Gerra, Pessis & Achdé - Daltonin sedät


Näitä Lucky Luken uusia post-Morris-seikkailuja tuli joskus luettua pari ensimmäistä, mutta myöhemmät ovat jääneet vaikka niitä on useampi tullut...
Cowboyn oppipoika oli ihan symppis, albumillinen yksisivuisia gageja Kid Luckysta, ei mitään erityistä mutta lukihan tämän (ja tykkäsin niistä pienistä triviapätkistä sivujen alalaidassa).
Daltonin sedät sen sijaan ei vakuuttanut yhtään, tämä oli ihan vaan älytön, tylsä ja väsynyt.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #404 : 03.09.2017 klo 23:05:46 »
Yves Sente & Grzegorz Rosinski - La vengeance du comte Skarbek 1

Ensimmäinen osa kaksiosaisesta tarinasta vähän Monte Criston kreivin merkeissä: 1840-luvun Pariisiin tulee salaperäinen puolalaiskreivi, joka onkin kymmenen vuotta aiemmin kadonnut, kuolleeksi luultu taidemaalari jolle on tehty vääryyttä.
Saa nyt nähdä mihin juoni menee, tähän mennessä on ollut paljon takaumia ja oikeusistuntoa (käytetty ranska on ollut varsin sujuvasti luettavaa).

Yves Sente & Grzegorz Rosinski - La vengeance du comte Skarbek 2

Kaksiosaisen sarjan jälkimmäinen osa, yhteys Monte Criston kreiviin tuli arvattavasti mukaan, eli jutusta tehdyt muistiinpanot toimitettiin herra Dumas'lle, vaikka alkuperäisessä onkin overtimpaa väkivaltaa ja alastomia naisia, ja itse asiassa tarinassa on vähän enemmänkin juonenkäänteitä kun
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Sellaista peruslaadukasta eurosarjista ja kakkososassa puhetta oli aika paljon mutta kieli pysyi yhä sujuvasti luettavana, ei erikoissanastoja tai murteita tai mitään.