Kirjoittaja Aihe: hdc lukee  (Luettu 151142 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

STD

  • Jäsen
  • Viestejä: 482
Vs: hdc lukee
« Vastaus #270 : 13.03.2017 klo 21:42:29 »
Tai Tintti kauko-idässä, alkuperäisen nimen mukaan. Tämä ja monta muuta asiaa käy ilmi SarjakuvaTV:n Hergén Sininen lootus -ohjelmasta.

https://m.youtube.com/watch?v=7WOdThyx1mg
« Viimeksi muokattu: 13.03.2017 klo 21:47:17 kirjoittanut SkTV »

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #271 : 13.03.2017 klo 22:44:00 »
Joo, on ollut kiva että esim. tietokantahauissa versioiden nimet erottuvat, oletin että se oli tehty tarkoituksella...
Ottokarin valtikkaa kyllä innokkaasti odotan kun väriversiosta pidän, kiinnostaa nähdä millainen se on alunperin ollut.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #272 : 15.03.2017 klo 09:27:52 »
Jii Roikonen - Jasso rypee riemussa

Eli Jasso-strippejä varhaisemmasta päästä 90-luvun alusta, myöhempiin versiohin nähden näyttää, no, 90-luvun alkupuolelta.
Seassa on pari pitempää tarinaa, ja stripeissä mietitytti että onko niiden järjestys muutettu albumiin vai onko ne oikeasti julkaistu noin että peräkkäin tulee lukuisia strippejä samasta aiheesta ja sitten siirrytään seuraavaan aiheeseen (ei siis joissain sarjoissa harrastettuja viikonmittaisia juonia vaan variaatioita teemasta...)

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #273 : 15.03.2017 klo 23:01:43 »
Martti Sirola - Irvileuka

On todettava että en ole tainnut lukea Sirolan sarjakuvia lähemmäs 30 vuoteen, enkä edes tiennyt että uutta tuotantoa on...
Kaksi poikaa ja puhuva koira lomailevat isoisän mökillä ja kohtaavat järvellä valtavan hauen, jota sitten aletaan kalastaa...
Monella tavalla tuttuja piirteitä Sirolan tuotannosta, poikain seikkailuja sympaattisen vanhanaikaisessa maaseutumiljöössä, mutta tarinan puolesta päädyin huvittumaan siitä että tässähän vedettiin aika tyylipuhtaaksi maagiseksi realismiksi sillai Gabriel Garcia Marquezin tai Jorge Amadon hengessä (paitsi tietysti että sijoitutaan suomalaiseen maaseutuun ja tarina sopii nuoremmille lukijoille...)
Mikä ei ole ollenkaan kurja verrokki.

J Lehto

  • Ulvova molopää
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
Vs: hdc lukee
« Vastaus #274 : 16.03.2017 klo 09:33:07 »

Enpä ole minäkään tiennyt mitään Sirolan jutuista hölmöläiskauden jälkeen. Kiinnostavaa kyllä, ja täytyy pitää mielessä seuraavalla kirjastoäynnillä.

Olivathan ne Apassitkin jollain lailla maagis-realistisia. Tai niiden viehätys oli ja on siinä että niiden kerronta on hienostuneella tavalla pelkistettyä ja miljöö realistinen, ja itse tarina aivan uskomatonta kamaa.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #275 : 16.03.2017 klo 10:41:57 »
Pitääkin lukea Apassit joskus uudestaan.

Tässä oli ulkoisessa ilmeessä vähän Mauri Kunnaksen lastenkirjojen henkeä, joiden myötä se, että yksi päähenkilö oli antropomorfoitu koira, oli vielä ihan normaalia, päässä oli Koiramäki-koodi, mutta siitä kyllä poiketaan...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #276 : 16.03.2017 klo 20:28:41 »
Petri Hiltunen - Koston merkki

Hiltusen lyhyitä Praedor-tarinoita. Kun vanhimmat ovat 80-luvun puolivälistä piirtäjäuran alusta ja uusimmat melkein 15 vuotta myöhempiä huomattavasti kypsemmän tekijän tuotoksia niin onhan tämä vaihteleva paketti, vaikkei nyt ihan suoraan ajan funktiona laatu ole suuntaan tai toiseen...

Ja vaikkei se tähän kuulukaan niin olisin silti toivottanut tervetulleeksi Manninen & Myyryn Rod Earpin lisäämisen albumiin :)

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #277 : 17.03.2017 klo 19:33:18 »
Jason - You Can't Get There From Here

Kolmiodraama tiedemiehen, hirviön ja hirviön morsiamen välillä. Jasonille aika ominaista pääosin sanatonta mutta absurdia ja mustan huumorin värittämää draamaa, ja kun tässä vanhoihin Frankenstein-leffoihin viittaillaan niin rakkaus ja kuolema ovat tavallistakin vahvemmin esillä.

Mutjoo, ihan hyvä mutta olen pitänyt muista Jasonin sarjoista enemmän.

Jason - I Killed Adolf Hitler

Tässä on enemmän puhetta mutta Jasonille tyypillisen lakonisesti, ja sarjassa jossa matkustetaan aikakoneella tappamaan Adolf Hitleriä tarinan keskeinen aihe on kuitenkin tappajan rakkaustarina...

Viehättävä juttu, varmaan paras lukemani Jasonin sarja.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #278 : 18.03.2017 klo 11:16:56 »
P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Tampellan sähköenkeli

Heikompi Kuolio-teos, teollisuudesta Tampereen historiassa tuntuisi voivan saada isonkin jutun mutta sähköenkeli ei lopulta niin kiinnostava ollut ja myös Kuolio oli kovin sivussa tässä kirjassa...

P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Tamperkele

Tämä ensimmäinen pitkä Kuolio-juttu oli jäänyt lukematta mutta olihan se mainio. Ja sivistävä tietty, Tampere tulee paljon ymmärrettävämmäksi näitä lukiessa.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #279 : 18.03.2017 klo 20:57:02 »
Milla Paloniemi - 112 osumaa

Muistelen että kun Paloniemi aikoinaan piirsi blogissaan hahmoa joka olisi mahdollisimman paljon hänen vastakohtansa, niin se hahmo paitsi kuulosti jopa näytti minulta. Omaelämäkerrallisiksi jutuiksi määritellyissä on syytä harrastaa aina vähän epäilystä että onko asiat juuri niin kuin sanottu, ja kun en liiku samoissa piireissä niin en tiedä onko tässä mikään oikeasti totta, mutta uskottavan kuuloista tämä kyllä oli (vaikka minun näkökulmastani enemmän "ai, noinkin voi elää" kuin "ihan kuin minä").

Luonnosmaisuus ja tyylivaihtelu sivulta toiseen toimi hyvin, yhtenäinen tyyli olisi vaatinut sisällön rankkaa muokkausta, nyt dokumentaarinen ote oli johdonmukaisesti toteutettu (lue: ei sitä loputonta vatkausta olisi kestänyt). Ja jonkinlainen page turnerkin tämä oli kun halusi nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu, vaikka toisaalta sitä loputonta vatkausta tosiaan riittää, ja johtaako tämä kaikki sitten mihinkään, en tiedä.

Milla Paloniemi - Maailman komein karhu

Täähän tiivistää hyvin noin puolet tuosta 112 osumasta :)
Paloniemi osaa hyvin tämän tiivistämisen taidon, kuinka tehdään riisutun yksinkertaisen näköistä sarjakuvaa ja sisältöä on kuitenkin...
VesaK:n kanssa olen samaa mieltä että tuotantonsa huippuja tämä on. 

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #280 : 18.03.2017 klo 22:37:30 »
Veli Giovanni - Herra Kerhonen

Joo, olihan tää kiva, jouheva piirrostyyli ja gageissa oli hauskoja...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #281 : 19.03.2017 klo 22:44:00 »
Terhi Ekebom - Uusissa maisemissa

Hmm, en mä nyt sitten oikein tiedä, epämääräistä mysteeriä joka jäi epämääräiseksi mysteeriksi.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #282 : 20.03.2017 klo 11:05:53 »
Mika Lietzén - Tarinoita lännestä

Neljän sarjakuvanovellin nippu, keskittyen yleensä kahden henkilön kohtaamiseen ja vaihtelevaan dialogisuuteen...
Luonteeltaan aika minimalistisia, tasamuotoisissa ruuduissa ei paljoa muuta näy kuin henkilöt ja tilanteet ovat rajattuja, mutta silti kokonaisia ja hallittuja.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #283 : 22.03.2017 klo 09:18:38 »
J. Tilsa - Potaattien yö

Lisää Tilsaa, nyt sitten ensimmäisiä comeback-juttuja. Kuvitus ei ole vielä niin siloiteltua (suhteellisesti) kuin myöhemmin, kerronta sen sijaan toimii tässäkin vapaalla assosiaatiolla ja kun jutut ovat lyhyempiä (sivusta muutamaan) niin absurdius korostuu enemmän. Vaikka tässäkin kyllä näkyy että Tilsa on tarinankertoja, ainakin kun mennään yli yhden sivun.

J. Tilsa - Kuusipäinen kuristaja

Lisää omalaatuisen assosioivasti eteneviä juttuja, joissa tarinallisuudesta ei kuitenkaan luovuta.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #284 : 22.03.2017 klo 09:26:33 »
J. Vuorma - Kaapuveikko III: Mystinen korpikolmikko

Olin näitä Kaapuveikko-strippejä lukenut viimeksi joskus silloin kun hahmo ensimmäistä kertaa esiteltiin, ja silloin, kuten myöhemminkin ja tässäkin, huomion kiinnittää omalaatuinen ja kiinnostava visuaalinen ilme.
Mutta mitä nämä jutut on? Päähenkilö on redusoitu tasolle "joku outo hiippari" (ehkä hahmo on ammennettu jo tyhjiin edellisissä julkaisuissa) ja stripit ovat pääosin puhuvia päitä heittämässä yhteiskunnallista läppää, eikä kauhean kiinnostavaa sellaista.