Ferri & Conrad - Asterix ja Caesarin papyruskäärö
Samoilla linjoilla olen kuin moni muu, tekijät parantavat edellisestä sinne vähän heikompien Goscinnyjen ja parempien soolo-Uderzojen tasolle. Ajankohtaisia viittauksia sarjassa on tietysti ennenkin harrastettu, tässä ne olivat vahvasti esillä eli saa nähdä miten albumi kestää aikaa, mutta kiinnostavana pidin myös sitä että Polemixiin oli laitettu ristiriitaisuutta, turhamaisuutta ja maineentavoittelua.
Rytmitys oli pikkuisen horjuvaa, osa kohtauksista oli tarpeettomasti pitkitettyjä, osa taas vähän liiankin läpijuostuja.
Pohdin myös että onko tässä tarkoituksella tehty ensemble-tarina kun puheena on kylän ja Rooman konflikti, vai onko tekijöillä ongelmia päästä sinuiksi itse Asterixin kirjoittamisessa niin että muiden henkilöiden värikkyydestä on helpompi repiä huumoria: itse Asterix oli tarinassa erittäin sivussa, ja Obelixkaan ei mitenkään kovin keskeinen...
Viittaukset varhaisempiin tarinoihin liikkuivat myös sillä hiuksenhienolla rajalla että olivatko sympaattisia vai jo rasittavia.
Mutjoo, viihdyin, ja uskallan odottaa myös paria seuraavaa albumia.
