Ranskalaisbelgialainen sarjakuva

[Lurker]

-- Kukaan ei ole vastuussa sisällöstä tai sen laadusta niin kauan kuin pysytään itse pääaihealueessa eli sarjakuvissa. Huomio jakautuu sarjakuville niiden kiinnostuksen mukaan eikä sen mukaan miten objektiivisesti mitattuna ne sen ansaitsisivat.

Taidat olla asian ytimessä. Mikä kiinnostaa, siitä keskustellaan. (Tosin tästä poikkeuksena on manga, jota ilmeisesti ostetaan paljon, mutta sen lukijat juttelevat jossain ihan muualla kuin Kvaakissa - mitä nyt satunnaisesti.)

Mutta kyllä on Kvaakissa intoiltu ja seottu eurooppalaisesta sarjakuvastakin. Kun Curtvilen mainitsema Jysäys alkoi ilmestyä, joka ainoaa numeroa setvittiin kymmeniä ellei satoja viestejä. Muu Suomi ei lehteä juuri huomannut, Kvaakissa se oli pienen hetken kaiken keskipiste.

[Curtvile]

Juurikin siitä syystä että sen täysin taloudellisesti itsemurhakanditaattilinja oli tuoda eurooppalaista sarjakuvaa ihan kaikkialle missä on lehtipiste, halvalla.
Eli ihan se mikä Non Stopilla ja Zoomilla jne.

(tämä näkökohta usein unohtuu koska iso osa kvaakin vakioväestä on suurissa [suomeksi, ei oikeasti] kaupungeissa joissa sarjakuvaa on mahdollista saada käsiinsä koska kirjakaupat ja erikoisliikkeet)

Uudesta ruudusta taidettiin keskustella vaikkei edes syntynyt lehden lehteä. Enimmääkseen purkaa harmitusta aiheesta.

Euroopassa tosiaan ilmestyy jatkuvasti paljon mielenkiintoista sarjakuvaa mutta ranskan/italiankieleen tahi vastaavaan kielenosaamattomuuteen torppaantuu usein.
(mitenkään väheksymättä englanninkielistä aluetta tai tankobonien luvattua maata)

EI ole mitenkään kannattavaa tilata ranskankielisiä sarjakuvia hyllyyn jos ostajakuntaa ei juuri ole.

[1978 villiä metsää]

Taidat olla asian ytimessä. Mikä kiinnostaa, siitä keskustellaan. (Tosin tästä poikkeuksena on manga, jota ilmeisesti ostetaan paljon, mutta sen lukijat juttelevat jossain ihan muualla kuin Kvaakissa - mitä nyt satunnaisesti.)

Luulen että asia on jossain määrin psykologisempi, koska ainakin Koipeliinin äänestyskäyttäytymisen perusteella kiinnostus on näennäistä laaja-alaisempaa.

Keskustelun lukko voi olla juuri siinä, miten Jiksi oman Tex Willer-kommentointinsa perusteli. Eikä "monologikammo" koske vain eurosarjakuvaa. Alternative on monen suomalaisen suosimaa mutta kuka siitä jaksaa täällä näinä päivinä keskustella?  

[Curtvile]

Luulen että asia on jossain määrin psykologisempi, koska ainakin Koipeliinin äänestyskäyttäytymisen perusteella kiinnostus on näennäistä laaja-alaisempaa.

Keskustelun lukko voi olla juuri siinä, miten Jiksi oman Tex Willer-kommentointinsa perusteli. Eikä "monologikammo" koske vain eurosarjakuvaa. Alternative on monen suomalaisen suosimaa mutta kuka siitä jaksaa täällä näinä päivinä keskustella?  

Paljon asiaa jonka allekirjoitan paitsi tuo alternative.
Ei siis se että se on monen suosimaa, eikä edes keskustelemattomuus, vaan se että se on "alternativea".
UG alternative suomalainen sarjakuva on yhtä vaihtoehtoista kuin tuo vaihtoehtoinen tyyliljai Suomessa: Iskelmä.

Meillä on kvaakissa monta aluetta joissa on omat, ihan omissa sfääreissään kulkevat tietoniekat, joilta tulee kuin apteekin hyllyltä, ilman odottelua, millä sivulla missäkin numerossa/albumissa jokin repliikki on heitetty mutta sitten muista sarjakuvista tietää sen että niitä ilmestyy. Ehkä.

Bedet ovat monille tuttuja  ja sitten taas mangalla on jo valmiiksi omia foorumeitaan ja ryhmiään, muilla sarjakuvan tyylilajeilla ei niinkään.
Ei ainaskaan på finska.
Niinpä: kvaak


Mieluusti juurikin sarjakuvasta keskustelua, niin netissä kuin päivittäisessä arjessa kaipaa lisää.
Itsellä esiintyy turjhan usein "kas, Joku on väärässä internjetissä..." mutta ei sitä siihen yksin kannata jättää.

[KaiketsuZ]

Luulen että asia on jossain määrin psykologisempi, koska ainakin Koipeliinin äänestyskäyttäytymisen perusteella kiinnostus on näennäistä laaja-alaisempaa.

Keskustelun lukko voi olla juuri siinä, miten Jiksi oman Tex Willer-kommentointinsa perusteli. Eikä "monologikammo" koske vain eurosarjakuvaa. Alternative on monen suomalaisen suosimaa mutta kuka siitä jaksaa täällä näinä päivinä keskustella?  

Viestejä kirjoitetaan sinne, missä keskustelua todennäköisesti syntyy. Jos on hyvä syy olettaa että keskustelua ei synny, ei jaksa edes yrittää. Turha lienee mainita, mitä tapahtuu kun tarpeeksi moni toimii näin.

Viestihistoriastani näköjään noin viidennes on ankkafoorumilla, mikä on aika huvittavaa kun ottaa huomioon, kuinka vähän tällä hetkellä Disney-sarjakuvia ostan & luen, siis suhteessa muihin sarjakuviin. Sinne on hauska postata, keskustelu kulkee rennosti aivan itsestään.

Manga ja animeen taas en ole postannut oikein mitään, vaikka hyllyt notkuvat näitä pokkareita. Alueen "ilmapiiriä" kuvaa hyvin tämä kahden käyttäjän välinen, lievästi tragikoominen keskustelu reilut viikon takaa:
"Ihanaa, kun jaksat olla aktiivinen täällä!"
mihin vastaus oli...
"No, en oikein muutakaan paikkaa tiedä, minne kirjoitella mielipiteitä..."
Tervetuloa keskustelualueelle, nauttikaa vierailustanne...

Eurosarjiksiin jaksoin postata jossain vaiheessa niin lyhyitä kuin pitkiäkin kommentteja, tietoa uusista julkaisuista jne, mutta ei ne ilmeisesti ketään kiinnostaneet. Osittain syynä on varmasti englanninkielisten julkaisujen verrattain pieni ostajakunta, mutta kun ei täällä herätä keskustelua edes uusimman Ankardon tai Viimeisen Incalin kaltaiset kotimaiset, omassa sarjassaan melko korkean profiilin julkaisut. Viimeisin viestini tälle alueelle (ennen tätä päivää) oli linkki BD-julkaisijan joulukalenteriin, mistä sai lukea ilmaiseksi lafkan julkaisujen ensimmäiset kirjat. Nolla vastausta. Vähän vaikea keksiä, miten kynnys julkaisun lukemiseen tai kommentointiin voisi enää tuota matalampi olla.

Summa summarum: apatia ruokkii apatiaa.

[Mambrinon kypäri]

Keskustelussa mainittiin jo että jos suomenkielistä käännöstä ei ole, voi mahdollisesti turvautua englanninkieliseen versioon, koska "englantia osaavat nykyään kaikki". Tämä ehkä voi näkyä suomennosten myynnissä haitallisesti, mutta tuli kuitenkin mieleen myös päinvastainen efekti: saattaisiko ranskankielisen sarjakuvan kehnohko tila Suomessa johtua koulutuspolitiikasta jonka vuoksi ranskaa yksinkertaisesti osataan helkutin vähän?

Kun ei tiedä mitä BD:tä on tarjolla, ei ole kysyntääkään.

Oma ranskani on niin heikkoa että vähäisten rahavarojen törsääminen alkukielisiin tuntuu vähän riskipeliltä kun sujuva lukeminen ei luonnistu.

[Curtvile]

Summa summarum: apatia ruokkii apatiaa.

Tämähän se usein.

No,itsellä on  syy miksi euroalueen sarjakuvat ovat lähellä sappirikasta sydäntäni:
kesto.

Varsinkin ranskisbelgialaisissa sarjakuvissa on upea albumimuoto. Vaikka tarina olisi alunperin lehdissä jatkojulkaisuna ollaan siinä perinteikkäässä ~48 sivua =tarina (tai osa pidempää kokonaisuutta)

Se on melko lähellä optimia. Tarpeeksi aikaa tarinalla ja hahmoilla hengittää, mutta ei venytä liian pitkäksi(sekä siihen että siedettävään pituuteen on ne: albumista toiseen- osuus)
Amerikkalainen 22 sivua on väliin turhan hektinen ja ahdettu ja fumettien ja mangan pituuksissa on sitten jo...no sanotaanko liiaksikin taukojen taidetta tai sitten mättöä ihan mätön vuoksi turhan usein.


Muoto ei ole ainoa osuus, eurooppalaisessa sarjakuvassa  on tosiaan oma henkensä ja se on hyvin jakavakin: joko pidät siitä tai et.
Osaltaan varmasti sekin että selkeästä kulttuurierosta huolimatta varmasti on myös psykologinenkin aspekti:
eurooppalaisen sarjakuvan kulttuuritausta on kuitenkin melko sama.

Ranskassa ja Belgiassa asiat  toki eroavat suomalaisesta, mutta kuvakoodisto, rytmi jne on keskiverrosti lähempänä kun nyt vaikkapa aasialainen.

Yleisinhimillisessä mielessähän eroa ei ole, kaikkialla osataan tehdä sekä laatua että luokatonta rapaa mutta ainakin itse on joskus koettanut purkaa omia mieltymyksiään analyyttisesti. Miksi Judge Dredd nappaa kovempaa kuin Lucky Luke tai mikä Ankardossa viehättää niin kovin paljon enemmän kuin disneyn ankoissa.

Kaikissa mainituissa BD-Fumetti-manga-angloamerikkalainen taso on on nykyisellään verrattain korkea, joten isoa eroa saa siinäkään aikaan.

Keskustelussa mainittiin jo että jos suomenkielistä käännöstä ei ole, voi mahdollisesti turvautua englanninkieliseen versioon, koska "englantia osaavat nykyään kaikki". Tämä ehkä voi näkyä suomennosten myynnissä haitallisesti, mutta tuli kuitenkin mieleen myös päinvastainen efekti: saattaisiko ranskankielisen sarjakuvan kehnohko tila Suomessa johtua koulutuspolitiikasta jonka vuoksi ranskaa yksinkertaisesti osataan helkutin vähän?

Kun ei tiedä mitä BD:tä on tarjolla, ei ole kysyntääkään.

Oma ranskani on niin heikkoa että vähäisten rahavarojen törsääminen alkukielisiin tuntuu vähän riskipeliltä kun sujuva lukeminen ei luonnistu.

Mais qui. Siinähän se.

Ja mistäs hankit? Moniko kivijalkakauppa ottaa riskin? Tämä on myynyt ranskassa ja belgiassa kuin häkä mutta ei ole käännetty suomeksi tai englanniksi.
Ensimmäinen ajatuksensa lienee:"Hankin heti hyllyyn laajan valikoiman."
Ja kun ei ole kysyntää niin ei kannata tarjotakaan.

[VesaK]

Sarjakuvalehdillä on vaikeaa ellei mahdotonta vähän kaikkialla, varsinkin aikuisille suunnatuilla (ts. Mustanaamio, Agentti X-9) ei tunnu olevan enää markkinoita.

Tein aihetta sivuavan jutun nyt juuri painossa olevaan Sarjainfoon 4/2015. Sarjakuvalehdet eivät siis niinkään pure, mutta euroklassikot menevät kyllä, ainakin jos on uskominen Tanskassa ja Ruotsissa toimivaa Cobolt-kustantamoa.

Katsokaapa heidän katalogiaan: http://www.cobolt.dk/shop/frontpage.html

Koska Suomessa? Varmaan sitten, kun meiltä löytyy öljyä.

[haplo]

En tiedä, toimisiko todella, mutta olen pariin otteeseen itse haikaillut eri Kvaakin osiin ketjua, jonne voi kirjoittaa lukemastaan sarjakuvasta. Siis silloin jos sille ei ole omaa ketjua ja sellaisen perustaminen tuntuu turhalta, eli on ajatus, ettei omaan viestiin kukaan vastaa.

Toki Kvaakissa on oma Luettua-ketjunsa, mutta löytäisikö viestit paremmin kiinnostuneen yleisönsä, jos eurooppalaisesta, japanilaisesta jne. sarjakuvasta nämä lukukokemuksetkin kirjoitettaisiin omalle alueelleen? Enpä tosiaan tiedä, mutta ehkä se ainakin vähän laskisi monologipelkoa

Tämä tietty kärsisi nykyistäkin enemmän, mutta onhan potero ihan kivakin paikka:

Itse joskus kaipailin sarjakuvaan syväluotaavaa keskustelua, moniäänisemmin ja halkilajityyppien ja lähdemaiden sekä taidemuotojen.
Sarjakuva kun ei ole sen enempää tyhjiössä kuin elokuva, musiikki, kirjallisuus ja kuvataiteet laajemmin.

Täytyisi koittaa paristakin suht vasta luetusta kirjoittaa edes pari asiaa tänne, mutta en lupaa mitään.

[Jarkko Sikiö]

En tiedä, toimisiko todella, mutta olen pariin otteeseen itse haikaillut eri Kvaakin osiin ketjua, jonne voi kirjoittaa lukemastaan sarjakuvasta. Siis silloin jos sille ei ole omaa ketjua ja sellaisen perustaminen tuntuu turhalta, eli on ajatus, ettei omaan viestiin kukaan vastaa.

Olen aloittanut kustantajakohtaisia ketjuja juuri tuohon tarkoitukseen, vaan ei ole sen suuremmin keskustelu kipunoinut.

[hdc]

Mun on blogin kanssa ollut usein mielessä että pitäisi oikeasti kirjoittaa enemmän luetuista sarjakuvista, ja vaikka bloggauksiin tuleekin joskus keskustelua niin kyllä siinä aika usein myös vaan kirjoitetaan eetteriin ilman havaittavaa vastakaikua, lähinnä itseä varten (ja joskus sitten kuulee muuta kautta että on sen tekstin joku lukenutkin ja siitä ehkä pitänytkin).

Mutta aika harvoin moista tulee harrastettua. Yksi ongelma on just nämä sarjat, on jotenkin hölmöä kommentoida jostain ykkösosasta pitkässä sarjassa, ja vielä hölmömpää on kirjoittaa siitä että luinpa juuri kutososan tässä pitkässä sarjassa (kun en siis kovinkaan paljoa lue uutuuksia, jolloin kommenteilla olisi edes uutuushuomioinnin arvo), usein pitäisi nähdä kokonaisuus (jolloin yhden kokonaisuuden albumit ja nämä "graphic novelit" on tietty parhaita).
Mutta kun ei kirjoita näitä säännöllisesti niin ei myöskään synny rutiinia että luin sarjakuvan, menenpä kirjoittamaan siitä nettiin.

Juuri luin Kallio-Pirisen Ornette Birks Makkonen taskussa -albumin, ja, no, jos viihtyi muiden OBM-kirjojen parissa niin tämäkin meni mutta ei tässä nyt mitään niin erityistä ollut että haluaisi lähteä laajemmin pohtimaan tekijän kuvaa vaikkapa kirjassa keskeisestä brittilaulajattaresta tämän varhaisen kuoleman valossa...

Tai luin jokin aika sitten pari ekaa Leon Aldebaran-albumia josta on euroscifi-ketjussa ollut paljon juttua, ja vaikka ensisilmäyksellä sarja näyttikin evvk-materiaalilta niin suositukset saivat kokeilemaan ja kyllähän se näyttää vetävän...mutta tiukan jatkuvajuoninen sarja on sen verran kesken että siitä voisi vielä paljoa sanoa.

Pitää ehkä spämmätä sitä Luettua-ketjua vähän enemmän. Tai ehkä aloittaa oma ketju johon käy vain päivittämässä säännöllisesti lähemmäs kaiken luetun saatelauseella tai kahdella.

[KaiketsuZ]

En tiedä, toimisiko todella, mutta olen pariin otteeseen itse haikaillut eri Kvaakin osiin ketjua, jonne voi kirjoittaa lukemastaan sarjakuvasta. Siis silloin jos sille ei ole omaa ketjua ja sellaisen perustaminen tuntuu turhalta, eli on ajatus, ettei omaan viestiin kukaan vastaa.

Luulisin, että tämä voisi toimia ainakin mangan ja miksei animenkin kohdalla, kun siitäkin on taas pitkästä aikaa ollut keskustelua. Lähinnä tulee luettua one shotteja tai sarjojen ensimmäisiä osia testailumielessä, ei niille jaksa omia ketjuja tehdä. Lyhyitä kommentteja voisi kuitenkin aina välillä sopivaan ketjuun kirjoittaa ja sarjojen kohdalla mahdollisesti kysellä pidemmälle ehtineiltä, että mihin suuntaan homma etenee.

Eurosarjisten kohdalla tilanne on tosiaan vähän erilainen, kuten Jiksi sanoikin. Kaikille aktiivisimmille julkaisijoille on kyllä omat ketjunsa, kukaan ei vaan niihin kirjoita. Lisäksi julkaisut on monesti tiiliskiven kokoisia integraaleja, joita on hankala lyhyesti kommentoida ja pitkien tekstien kohdalla iskee juuri se monologipelko.

Kvaakilla ei myöskään ole mitään yleistä viimeksi ostettujen sarjakuvien ketjua, missä voisi lyhyesti esitellä viimeisimpiä vielä lukemattomia ostoksia tai vaan spämmätä alpparien nimiä. Näistä voi saada hyviä vinkkejä vähälläkin infolla, jos vain tuntee omaavansa samanlaisen sarjismaun. "Tietoa pian julkaistavista sarjakuvista" tjsp ketju kyllä oli, mutta se taisi kuolla.

Tai luin jokin aika sitten pari ekaa Leon Aldebaran-albumia josta on euroscifi-ketjussa ollut paljon juttua, ja vaikka ensisilmäyksellä sarja näyttikin evvk-materiaalilta niin suositukset saivat kokeilemaan ja kyllähän se näyttää vetävän...mutta tiukan jatkuvajuoninen sarja on sen verran kesken että siitä voisi vielä paljoa sanoa.

Hienoa, että Leon jutut toimii. Kyseinen sarja ei tosiaan nopeasti selailtuna näytä yhtään miltään, tai sitten lähinnä tapahtumaköyhältä ja kömpelösti piirretyltä.

Mulla on ollut vähän sama ongelma Titan Booksin BD-sarjojen Masked ja The Chimera Brigade kanssa. Lupaavalta vaikuttaa, mutta muutaman osan perusteella on hankala sanoa vielä mistään mitään.

[Lurker]

Ollaan vähän menossa kvaakkilaisten sarjakuvasivistys -ketjun suuntaan. Mikäpäs siinä.

Mutta pitäisikö siis perustaa vaikkapa Minkä sarjakuvan ostin viimeksi -ketju?

[Jarkko Sikiö]

Mutta pitäisikö siis perustaa vaikkapa Minkä sarjakuvan ostin viimeksi -ketju?

No, mikä ettei.

[hdc]

Kvaakilla ei myöskään ole mitään yleistä viimeksi ostettujen sarjakuvien ketjua, missä voisi lyhyesti esitellä viimeisimpiä vielä lukemattomia ostoksia tai vaan spämmätä alpparien nimiä. Näistä voi saada hyviä vinkkejä vähälläkin infolla, jos vain tuntee omaavansa samanlaisen sarjismaun. "Tietoa pian julkaistavista sarjakuvista" tjsp ketju kyllä oli, mutta se taisi kuolla.

Tuohon juuri ajattelin mahdolliseksi perustaa oman ketjun jossa ihan vaan spämmäämällä lukemien/hankittujen/tms sarjakuvien nimiä rakentaa ehkä vähintäänkin jonkinlaista käsitystä mausta, jolloin sellaiset lyhyetkin kommentit voisivat hahmottua paremmin...ja tietysti jos huomaa että joku muukin on lukenut sarjakuvan x niin siitä voi keskustellakin helpommin tai jotain...?

Ehkä siis tuonne "muut sarjakuva-aiheet"-osioon ilmestyy jossain vaiheessa tajunnanvirtainen ketju "hdc lukee".