Seksismi sarjakuvissa

[Lueskelija]

Tämähän onkin sopiva ketju keskustella Bechdelin testistä sarjakuvien suhteen.

Eli tuokaa esiin sarjakuva, mitä vanhempi, sitä parempi, jossa:

1. On useampi kuin yksi naispuolinen hahmo
2. Ne keskustelevat keskenään
3. Muustakin kuin miehistä

Kiinnostava aihe! Näin äkkiseltään minulla tulee mieleen palkittu, osin suomalaisvoiminkin tehty Giant days. Sarjakuvan keskiössä on kolme naispuolista opiskelijaa ja näiden elämä -johon mahtuu paljon muutakin kuin miehiä. Samalla tavoin elämän koko kirjo näkyy vasta julkaistussa Viimeisessä illassa.

Vanhempi, suomalainen sarjakuva Muumipeikko läpäisisi myös varmaan testin. Se ei kuitenkaan ole välttämättä selvää. Muumilaaksossa asuu naisia. Muumimamma, Niiskuneiti, Mymmeli, Vilijonkka, Miska, Louska sekä Jenni-täti, nyt ainakin. Heillä on omia piirejään. Esimerkiksi Vilijonkalle Muumitalon asukit ovat naapureita, Louska (epäaito) ystävä ja lisäksi kotona touhuilee Mabel-niminen kotiapulainen. Luonteelleen tyypillisesti Vilijonkka puhuu muiden naisten kanssa esimerkiksi kodinhoidosta tai naisyhdistystoiminnasta. Hahmo on kuitenkin yksiulotteinen ja, kuten Muumimammakin, esitetty juuri näiden "oletettavasti naisellisten" luonteenpiirteiden kautta. Samalla tavoin Niiskuneidin ja Mymmelin elämä tuntuu pyörivän miesten ympärillä. He keskustelevat keskenään muustakin, mutta monen projektin ja harrastuksen primus motorina pyörii siihen hurahtanut ihastus. Onko näennäisesti tästä harrastuksesta keskusteleminen siis keskustelua miehistä?

Lapsille suunnatuista sarjakuvista Aku Ankka on samanlainen kysymysmerkki. Tuoteperheen kansikuvatyttöhän on överifemiininen, ehkä hieman persoonaton Iines.  On kuitenkin sarjakuvia, joissa hän tai joku muu keskustelee muiden naisten kanssa, mutta tämä ei ole säännönmukaista. Vaihtelevuus selittyy sarjan pitkällä iällä ja sekalaisella tekijäkaartilla, jossa jokaisella on omat painotuksensa. Äkkiseltään en siis näe esim. Don Rosan tuotannon läpäisevän testiä. Tietenkin tässä kannattaa muistaa, että vaikkapa Roope Ankan elämä ja teot keskittyykin juuri yhteen henkilöön, joten siskot, Kultu Kimallus yms. jäävät pakostakin etäisiksi. Iines ei kuitenkaan seikkaile kuin yhden(?) tarinan pääosassa ja tässäkin juoni keskittyy Akun ja Hannun välttelyyn. (Oma lukunsa on muuten minua lapsena hämmentäneet 70-luvun taskarit, joiden joukkokohtauksista saattavat puuttua naiset kokonaan. Miksihän näin oli?)  Toisaalta, iso osa vaikka Iineksen keskusteluista muiden naisten kanssa koskee miesten ohella vaikka uusia hattuja tai tosimaailmassa jo vanhentunutta naisyhdistyskonseptia. Ovatko stereotyyppiset aiheet yhtään miehiä parempi valinta käsikirjoittajalta? Aku Ankka tuntuu kuitenkin mukautuvan ajan menoon. Kun 2000-luvun puolivälissä Iines seikkaili merkkipäiväsarjassaan tämä sekoitettiin tunnettuun valokuvamalliin. Kymmenen vuotta myöhemmin luvassa olikin agenttiseikkailu naispuolisen kertakäyttöhahmon kanssa.

Muumeihin ja Aku Ankkaan verrattuna omassa ketjussaan jo keskutellut Tenavat tuntuvat hahmoina moniulotteisemmilta. Lippeä ja Kieloa lukuun ottamatta kukaan ei ole sukupuolensa koko kuva yhtä voimakkaasti kuin naiset Muumilaaksossa tai Ankkalinnassa. Mutta siitä lisää omassa ketjussaan.

[Laine, Jukka]

Hollantilaisperäinen Iines-lehti ilmestyi ennen. Jostain syystä jäi aivan väliin minulta. Ehkä se tulee joskus digipalveluun.

[Lueskelija]

Hollantilaisperäinen Iines-lehti ilmestyi ennen. Jostain syystä jäi aivan väliin minulta. Ehkä se tulee joskus digipalveluun.

Iines ilmestyi kuukausittain ja oli myynnissä vain irtonumerona. Loppuvaiheessa kävin säännöllisesti ostamassa joka numeron, mutta pettymyksekseni juuri uskollisen lukijasuhteen muodostuessa lehti meni ja lopetti. Sisältö oli melko lailla samanlainen kuin päälehdessäkin, mutta jokaisessa sarjakuvassa esiintyi nainen. Tämä saattoi olla aktiivinen toimija, päähenkilö tai sitten eri tavoin liikkeelle paneva voima. Mieleen on jäänyt kaksi johtosarjaa, joissa päähenkilö on kylläkin Aku. Toisessa Iines huolestuu Akun elintavoista ja määrää tämän sihijuomavieroitukseen. Toisessa Aku ja Iineksen ihailema Arto Varsilenkkari pakenevat yhdessä liikuntaan hurahtanutta Iinestä. Varmasti oli myös tarinoita, joissa nainen oli oikeasti toimija ja kokija, mutta niiden kokoinen aukko muistissani antaa ymmärtää ettei sellaisia ollut paljon. Kaikki tarinat eivät olleet Hollannista toisin kuin formaatti. Varsilenkkari- ja vieroitusjutukin olivat piirtäneet Daniel Branca ja Vicar.

Pahoittelen aiheesta eksymistä.  No, sanottakoon lopussa että vaikka Aku Ankka on sinällään hyvä sarjakuva, mietin joskus millaisen kuvan naiseudesta se antaa/on antanut tytöille. Samaistumispintaa (tyttölapsia tai edes aikuisia naisia) ei ole ollut edes joka lehdessä aktiivisuudesta puhumattakaan. Toisaalta,koko sarja on muutenkin pullollaan suhteellisen erikoisia ja kärjistetyn ylivedettyjä hahmoja. Naiset voisivat kuitenkin olla erikoisia muutenkin kuin pelkan sukupuolensa ja asemansa kautta. Uusi DuckTales näyttääkin tuoneen tarinaan aiempaan aktiivisempia naisia.

[Timo Ronkainen]

Hollantilaisperäisen Iineksen sarjoista vain osa oli tehty varta vasten siihen. Muut sarjoista oli normikamaa tanskalaisen Egmontin laareista (mm. edellä mainittu Akun sihi-ongelmasta kertova tarina). Iinekseen erikseen Hollannissa tehdyissä sarjoissa päähenkilö-Iines saattoi ihan oikeasti toimia ja jopa seikkailla, varsinkin Wilma van den Boschin sarjoissa. Tosin useammin ne jutut taisivat silti tapahtua ns. kodin piirissä.

Timo

[Lueskelija]

Hollantilaisperäisen Iineksen sarjoista vain osa oli tehty varta vasten siihen. Muut sarjoista oli normikamaa tanskalaisen Egmontin laareista (mm. edellä mainittu Akun sihi-ongelmasta kertova tarina). Iinekseen erikseen Hollannissa tehdyissä sarjoissa päähenkilö-Iines saattoi ihan oikeasti toimia ja jopa seikkailla, varsinkin Wilma van den Boschin sarjoissa. Tosin useammin ne jutut taisivat silti tapahtua ns. kodin piirissä.

Timo

Aivan. Sieltä ilmeisesti on peräisin joskus aikoja sitten lukemani retkeilysarja, joka oli hollantilaista perustasoa. Mieleen se on jäänyt kummastelun vuoksi. Iines on sisarentyttärineen retkeilemässä, ja kysymysiin etsitään vastauksia jostain Peukaloisten käsikirjasta. Kiva tietenkin, jos käsikirjoittaja on halunnut antaa myös partiotytöille uskottavan tietolähteen, mutta samankaltaisuutta sudenpentuihin oli niin paljon että tarina olisi mielestäni voinut mennä aivan samoin Akulla siskonpoikineen. En muista tarinaa kovin hyvin, joten en osaa sanoa paljon mitään hahmojen käytöksestä. Ehkä Iines oli Akua vastuullisempi aikuinen tai muuta sellaista erottavaa. Muuten jäi maku, että tässä naisnäkökulmaa yritettiin tuoda laiskasti hahmoja vaihtamalla. Se näytti olevan yllättävän helppoa, vaikka tämä ei pädekään kaikkiin sarjan hahmoihin. Mummosta ei saa uskottavaa Roopea eikä Pelle Pelottomasta Milla Magiaa. Ehkä Ankkalinnan keskeisimmät naishahmot tarvitsisivat kuitenkin hieman enemmän omaa luonnetta ja taustaa.

[Reima Mäkinen]

Jukan esittämään kysymykseen tuli vastauksena mieleen Hevoshullun (Haukun, Pennyn ja mitä näitä nyt oli?) kaltaiset tyttöjen hevos- ja koirasarjakuvia julkaisevat lehdet. 1970-luvun alusta asti näissä on ollut ihan oikeita nais- ja tyttöhahmoja. Viimeaikoina Hevoshullu tosin on taantunut niin että siinä ei julkaista paljon muuta kuin Furbergin Pollea, joka ei enää oikein vastaa ainakaan minun käsitystäni asiallisesta novellisarjakuvasta. Toki Pollenkin ihminen on naispuolinen, mutta eipä tule mieleen että siinä isompia keskustaluita olisi ihmisten kesken käyty.

[Lurker]

Pekka Puupää -sarjakuvassa naishahmoja oli paljon, tutusta Justinaasta Neiti Sieväseen (ja hänen hengenheimolaisiinsa), Maijaan ja lukuisiin täteihin ja tyttösiin. Naiset puhuivat vaikka mistä, joskus miehistäkin, mutta yleensä he olivat tasaveroisia toimijoita kommelluksissa.

Fogelbergin sarja oli oikeastaan aika emansipatorinen, varsinkin aikaansa nähden, vaikka hahmot olivatkin tyypiteltyjä kyläteatterin tyyliin.

[Reima Mäkinen]

Pekka Puupää -sarjakuvassa naishahmoja oli paljon, tutusta Justinaasta Neiti Sieväseen (ja hänen hengenheimolaisiinsa), Maijaan ja lukuisiin täteihin ja tyttösiin. Naiset puhuivat vaikka mistä, joskus miehistäkin, mutta yleensä he olivat tasaveroisia toimijoita kommelluksissa.

Puupää on hyvä bongaus. Se pitäisi kai luokitella perhesarjaksi, vaikka pääosassa ovatkin kaverukset Pekka ja Pätkä. Tuo kuva toi mieleeni sen että sarjaahan piirsi ja ideoi pitkään (-50 luvun alusta) Fogelin tytär Toto, joten ei ole kai ihmekään jos mukana on myös realistisia naishahmoja. Alkuun Justiina oli melko stereotyyppinen "pirttihirmu", jossa kuitenkin oli myös ulottuvutta sellaiseen rakastavan perheenäidin suuntaan.
Sarjakuvia ja elokuvia olisi kyllä mielenkiintoista tarkastella ristiin tästä näkökulmasta. Mielikuva on että Särkän tehtaassa Justiinasta tehtiin paljon yksiulotteisempi.

[Laine, Jukka]

Puupäähän on sarjakuvana aivan toisenlainen kuin elokuvina. Kaupungissa asuttiin vain Fogelin aikana, ja silloin Pätkä taisi olla poikamies. Samoja hahmoja oli oikeastaan vain Pekka, Pätkä ja Justiina, ja nekin olivat ainakin Toto Kailan aikana täysin erilaisia. Otto-poika kävi piipahtamassa molemmissa, mutta katosi kummistakin.

Kailan sarjakuvissa väittäisin että pääosassa oli Pulu-poika. On tuossa ruudussakin.

[Reima Mäkinen]

Hyvää naistenpäivää! Kari Leppäsen avaruussoturi Raiden vaikuttaisi olevan pesunkestävä misogyyni. Tyyppi ei häpeile närkästystään kun tulevan tiimin exobiologi paljastuu naiseksi. Tässä kohtauksessa on peräkkäiset ruudut kahdelta sivulta. (Mutta pitäähän sarjiksessa olla muikkeli, muuten on hankala piirtää niitä tissejä siihen).
   

[Timo Ronkainen]

No huh. Tapahtuuko tarinan aikana mitään, mikä muuttaisi Raidenin käsityksiä? Tää on jostain Mustiksesta?

Timo

[Reima Mäkinen]

Joo, Mustis 23/87, yksi vaikeimmin löydettäviä IMHO. Sama tarina on julkaistu Tähtivaeltajassa (5 nrossa?, joita en omista) vuoden 86 ja 87 vaihteessa. En tiedä mitä TV:ssä lukee. Mustisversiohan on kaiketi käännetty Leppäsen englannista ruotsiksi ja suomeksi, vai miten se näissä menee? Aikamoista kielellistä muklaamista joka tapauksessa.

Ei tapahdu. Raiden kyllä sopeutuu työskentelemään tohtori Randallin kanssa, mutta tuntuu olevan kaiken kaikkiaan aika jäyhä puolikyborgi, joka vain suorittaa "sotaansa". (Se oli eri heppu joka innostui kuvittelemaan Randallia alasti.)
Mielestäni parhaita ellei paras Leppäsen sci-fi jutuista tämä. Mikäs siinä vaikka joku hahmo olisi misogyyni, esiintyyhän niitä todellisuudessakin.

[Ares B]

1. On useampi kuin yksi naispuolinen hahmo
2. Ne keskustelevat keskenään
3. Muustakin kuin miehistä

Tenavat tuli mieleen, mutta piti selata läpi aika monen kuukauden stripit ennen kuin löytyi ehdot 2 ja 3 täyttävä kohtaus. Sellaisia on aika lailla enemmän, joissa tytöt joukolla pilkkaavat ja haukkuvat Jaskaa selän takana tai päin naamaa.

[Lueskelija]

Tenavat on kyllä ensinäkemältä melkoisen miesvaltainen sarja. Kielo ehti olla neljä kuukautta sarjan ainoa naishahmo niin nyrkkeineen kuin hiekkakakkuineen ennen Lipen saapumista. 13.3.1951, eli kuitenkin aika pian nämä kaksi keskustelivat keskenään siitä millaista olisi olla isoäiti.

[Darzee]

Piparminttu-Pipsa ja Maisa keskustelevat usein Jaska Jokusesta, mutta sentään paljosta muustakin, kuten koulusta ja urheilusta.