Seksismi sarjakuvissa

[Timo Ronkainen]

Hollantilaisperäisen Iineksen sarjoista vain osa oli tehty varta vasten siihen. Muut sarjoista oli normikamaa tanskalaisen Egmontin laareista (mm. edellä mainittu Akun sihi-ongelmasta kertova tarina). Iinekseen erikseen Hollannissa tehdyissä sarjoissa päähenkilö-Iines saattoi ihan oikeasti toimia ja jopa seikkailla, varsinkin Wilma van den Boschin sarjoissa. Tosin useammin ne jutut taisivat silti tapahtua ns. kodin piirissä.

Timo

[Lueskelija]

Hollantilaisperäisen Iineksen sarjoista vain osa oli tehty varta vasten siihen. Muut sarjoista oli normikamaa tanskalaisen Egmontin laareista (mm. edellä mainittu Akun sihi-ongelmasta kertova tarina). Iinekseen erikseen Hollannissa tehdyissä sarjoissa päähenkilö-Iines saattoi ihan oikeasti toimia ja jopa seikkailla, varsinkin Wilma van den Boschin sarjoissa. Tosin useammin ne jutut taisivat silti tapahtua ns. kodin piirissä.

Timo

Aivan. Sieltä ilmeisesti on peräisin joskus aikoja sitten lukemani retkeilysarja, joka oli hollantilaista perustasoa. Mieleen se on jäänyt kummastelun vuoksi. Iines on sisarentyttärineen retkeilemässä, ja kysymysiin etsitään vastauksia jostain Peukaloisten käsikirjasta. Kiva tietenkin, jos käsikirjoittaja on halunnut antaa myös partiotytöille uskottavan tietolähteen, mutta samankaltaisuutta sudenpentuihin oli niin paljon että tarina olisi mielestäni voinut mennä aivan samoin Akulla siskonpoikineen. En muista tarinaa kovin hyvin, joten en osaa sanoa paljon mitään hahmojen käytöksestä. Ehkä Iines oli Akua vastuullisempi aikuinen tai muuta sellaista erottavaa. Muuten jäi maku, että tässä naisnäkökulmaa yritettiin tuoda laiskasti hahmoja vaihtamalla. Se näytti olevan yllättävän helppoa, vaikka tämä ei pädekään kaikkiin sarjan hahmoihin. Mummosta ei saa uskottavaa Roopea eikä Pelle Pelottomasta Milla Magiaa. Ehkä Ankkalinnan keskeisimmät naishahmot tarvitsisivat kuitenkin hieman enemmän omaa luonnetta ja taustaa.

[Reima Mäkinen]

Jukan esittämään kysymykseen tuli vastauksena mieleen Hevoshullun (Haukun, Pennyn ja mitä näitä nyt oli?) kaltaiset tyttöjen hevos- ja koirasarjakuvia julkaisevat lehdet. 1970-luvun alusta asti näissä on ollut ihan oikeita nais- ja tyttöhahmoja. Viimeaikoina Hevoshullu tosin on taantunut niin että siinä ei julkaista paljon muuta kuin Furbergin Pollea, joka ei enää oikein vastaa ainakaan minun käsitystäni asiallisesta novellisarjakuvasta. Toki Pollenkin ihminen on naispuolinen, mutta eipä tule mieleen että siinä isompia keskustaluita olisi ihmisten kesken käyty.

[Lurker]

Pekka Puupää -sarjakuvassa naishahmoja oli paljon, tutusta Justinaasta Neiti Sieväseen (ja hänen hengenheimolaisiinsa), Maijaan ja lukuisiin täteihin ja tyttösiin. Naiset puhuivat vaikka mistä, joskus miehistäkin, mutta yleensä he olivat tasaveroisia toimijoita kommelluksissa.

Fogelbergin sarja oli oikeastaan aika emansipatorinen, varsinkin aikaansa nähden, vaikka hahmot olivatkin tyypiteltyjä kyläteatterin tyyliin.

[Reima Mäkinen]

Pekka Puupää -sarjakuvassa naishahmoja oli paljon, tutusta Justinaasta Neiti Sieväseen (ja hänen hengenheimolaisiinsa), Maijaan ja lukuisiin täteihin ja tyttösiin. Naiset puhuivat vaikka mistä, joskus miehistäkin, mutta yleensä he olivat tasaveroisia toimijoita kommelluksissa.

Puupää on hyvä bongaus. Se pitäisi kai luokitella perhesarjaksi, vaikka pääosassa ovatkin kaverukset Pekka ja Pätkä. Tuo kuva toi mieleeni sen että sarjaahan piirsi ja ideoi pitkään (-50 luvun alusta) Fogelin tytär Toto, joten ei ole kai ihmekään jos mukana on myös realistisia naishahmoja. Alkuun Justiina oli melko stereotyyppinen "pirttihirmu", jossa kuitenkin oli myös ulottuvutta sellaiseen rakastavan perheenäidin suuntaan.
Sarjakuvia ja elokuvia olisi kyllä mielenkiintoista tarkastella ristiin tästä näkökulmasta. Mielikuva on että Särkän tehtaassa Justiinasta tehtiin paljon yksiulotteisempi.

[Reima Mäkinen]

Hyvää naistenpäivää! Kari Leppäsen avaruussoturi Raiden vaikuttaisi olevan pesunkestävä misogyyni. Tyyppi ei häpeile närkästystään kun tulevan tiimin exobiologi paljastuu naiseksi. Tässä kohtauksessa on peräkkäiset ruudut kahdelta sivulta. (Mutta pitäähän sarjiksessa olla muikkeli, muuten on hankala piirtää niitä tissejä siihen).
   

[Timo Ronkainen]

No huh. Tapahtuuko tarinan aikana mitään, mikä muuttaisi Raidenin käsityksiä? Tää on jostain Mustiksesta?

Timo

[Reima Mäkinen]

Joo, Mustis 23/87, yksi vaikeimmin löydettäviä IMHO. Sama tarina on julkaistu Tähtivaeltajassa (5 nrossa?, joita en omista) vuoden 86 ja 87 vaihteessa. En tiedä mitä TV:ssä lukee. Mustisversiohan on kaiketi käännetty Leppäsen englannista ruotsiksi ja suomeksi, vai miten se näissä menee? Aikamoista kielellistä muklaamista joka tapauksessa.

Ei tapahdu. Raiden kyllä sopeutuu työskentelemään tohtori Randallin kanssa, mutta tuntuu olevan kaiken kaikkiaan aika jäyhä puolikyborgi, joka vain suorittaa "sotaansa". (Se oli eri heppu joka innostui kuvittelemaan Randallia alasti.)
Mielestäni parhaita ellei paras Leppäsen sci-fi jutuista tämä. Mikäs siinä vaikka joku hahmo olisi misogyyni, esiintyyhän niitä todellisuudessakin.

[Ares B]

1. On useampi kuin yksi naispuolinen hahmo
2. Ne keskustelevat keskenään
3. Muustakin kuin miehistä

Tenavat tuli mieleen, mutta piti selata läpi aika monen kuukauden stripit ennen kuin löytyi ehdot 2 ja 3 täyttävä kohtaus. Sellaisia on aika lailla enemmän, joissa tytöt joukolla pilkkaavat ja haukkuvat Jaskaa selän takana tai päin naamaa.

[Lueskelija]

Tenavat on kyllä ensinäkemältä melkoisen miesvaltainen sarja. Kielo ehti olla neljä kuukautta sarjan ainoa naishahmo niin nyrkkeineen kuin hiekkakakkuineen ennen Lipen saapumista. 13.3.1951, eli kuitenkin aika pian nämä kaksi keskustelivat keskenään siitä millaista olisi olla isoäiti.

[Darzee]

Piparminttu-Pipsa ja Maisa keskustelevat usein Jaska Jokusesta, mutta sentään paljosta muustakin, kuten koulusta ja urheilusta.