Vilkaisin erikoispaksua Täyttä kultaa -juhlataskaria. Mielestäni siinä on puoleenväliin saakka mukiinmenevän näköistä vanhempaa luettavaa, mutta toisella puoliskolla taiteen taso romahtaa lukuun ottamatta ihan viimeistä juttua, Castyn tekemää. Varmaan julkaisu kuvaa osuvasti taskukirjojen sisällön ”kehitystä” sen historian aikana, mutta hyllyyn jäi, koska puolet sivuista on silmilleni lukukelvotonta.
Jerrmanin Toni puolusti nykytaskarien piirtäjiä jossakin, mutta en nyt löytänyt sitä viestiä.
No me nyt kyllä ollaan Sampsan kanssa totaalisesti eri linjoilla tässä Tasakariasiassa - jopa huvittavan hauskasti!
Itse hankin tuon
Täyttä kultaa -taskarin ja olin aivan äimänkäkenä tuosta alkupään tuotannosta - kuinka näin ala-arvoisesti "piirrettyä" kuraa on ikinä kehdattu missään edes julkaista!???
Näköjään noissa 1990-luvun Taskareissa alkoi jälki sitten pikkuhiljaa paranemaan.
Itse olen kerännyt kokoelmiini lähinnä pokkareita numerosta 370 eteenpäin - alkuun vähän sen mukaan, mitkä vaikutti parhaille numeroille, ja myöhemmin kaikki sitä mukaa kun ilmestyvät.
Mutta tämän enempää en ehdi, viitsi tai jaksa tätä mielipide-eroa jauhaa, kun on koko ajan ihan hiton kiire oikeidenkin kirjoitustöiden kanssa. Kukin taaplaa tyylillään ja tykkää mistä tykkää – joten turhaahan sitä on siis samaa asiaa loputtomiin pohtia.