Valitettavasti se tärkein asia eli tarinoiden laadukas sisältö tahtoo usein unohtua. Kielellä, ulkoasulla ja julkkiksilla kyllä jaksetaan kikkailla.
Jyväskylässä myydään tuota Turun linna -kantta.
Hörhö ja Pöljä...kyllä Suomesta löytyy sitten hauskoja paikannimiä.
Joo, nuo ovat oikeita paikkakuntia kuten myös Lemu, mutta toki ne on huumorilla noihin viittoihin valittu.
Vilkaisin erikoispaksua Täyttä kultaa -juhlataskaria. Mielestäni siinä on puoleenväliin saakka mukiinmenevän näköistä vanhempaa luettavaa, mutta toisella puoliskolla taiteen taso romahtaa lukuun ottamatta ihan viimeistä juttua, Castyn tekemää. Varmaan julkaisu kuvaa osuvasti taskukirjojen sisällön ”kehitystä” sen historian aikana, mutta hyllyyn jäi, koska puolet sivuista on silmilleni lukukelvotonta.
Jos saisin päättää, pistäisin taskarit ilmestymään vain kuudesti vuodessa ja valitsisin niihin PALJON parempia juttuja niin taiteeltaan kuin juoniltaan. Hinta toki nousisi korkeammaksi, jos muut maat jatkaisivat kertakäyttöbulkin julkaisemista.
LISÄYS: Minusta ja monesta muusta nykytyyli keskimäärin on rumaa hutaisua. Puolustan mielipidettäni vielä sillä, että jopa itse italopiirtäjien kouluttaja Marco Rota tuoreehkossa haastattelussa arvosteli monia nykypiirtäjiä liiallisesta tyylittelystä ja epäharmonisuudesta. Hän antoi synninpäästön harvoille nykypiirtäjille. On minusta hyviäkin nykypiirtäjiä olemassa, esim. Casty, Ferioli ja Wizards of Mickeyn useat piirtäjät, mutta esim. vanha mestari Cavazzano on pilannut jälkensä. Jerrmanin Toni puolusti nykytaskarien piirtäjiä jossakin, mutta en nyt löytänyt sitä viestiä.