Erityisen jännittäväksi tälläisen ketjun ilmaantuminen
Hyvä homma, monesti ja monesta aiheesta tekisi mieli kirjoittaa, mutta jää kirjoittamatta kun ei viitsi aloittaa uutta aihetta.
Kvaakissa mielletään olevan korkea kynnys osallistua keskusteluun. Ei sitä niin voi kuitenkaan ajatella, että kaikki mahdollinen täytyy lukea ja tietää kaikki ennen kuin voi suunsa avata.
Sehän se vasta hienoa on, kun löytää itselle jonkin uuden jutun ja pääsee hehkuttamaan. Mitä sitten, jos sen ovat kaikki jo hiirenkorville lukeneet.
Nuo lienevät sitä tematiikkaa mitä underground edusti
Kyllä ennemmin tuo sex, drugs & rock'n roll oli ulkoa undergroundille sovitettu lokero.
Toki undergroundissa hippijutut ja muu ulkona yhteiskunnassa näkyvä – mutta sensuurin torppaama – murtautui sarjakuviin.
Tekijät kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa kapinoivat tätä undergroundiin iskettyä leimaa vastaan ja sittemmin sanoutuivat irti koko undergoundista.
Oliko alternative sitten parempi, lavea se ainakin on. Suomessa taidesarjakuva on hieno termi, latauksineen kaikkineen.
Mistä sitten underground alkaa ja loppuu, vaikutteethan kulkevat kaikkiin suuntiin, asiat keksitään uudelleen jne.
Minulta meni kahvit väärään kurkkuun, kun Backderf totesi ammentaneensa "yleisestä punk-kuvastosta". Katsokaa nyt vaikka My Friend Dahmer -opuksen alusta kohtaus, jossa päähenkilö särkee kissapurkin: irvistys ja raivostuminen tulevat suoraan niistä sarjakuvista, joita Backderf teini-iässä luki.
Mitä olisi tapahtunut, jos mies olisi suoraan sanonut ottaneensa vaikutteet suoraan undergroundista? Robert Crumb iskee salamalla kuoliaaksi?
Nettikaupat, kuten Kreegah ja Turun Sarjakuvakauppa tyrkyttävät myös taidesarjakuvaa ja siinä ohessa myös kaikkea indietä. Kirjastoja unohtamatta.
Tyrkyttää pitääkin, jos Suomen suurin sarjakuvafoorumi ne ensin vaikenee kuoliaaksi.