Kirjoittaja Aihe: Kansi-design  (Luettu 12842 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

tertsi

  • Vieras
Kansi-design
« : 24.04.2015 klo 07:52:18 »
Olen huomannut että sekä Perkeroksen että Pikku Närhen kansikuvat ja osin typografiakin ovat erilaisia ulkomaalaisissa painoksissa verrattuna kotimaassa ilmestyneeseen sarjakuvaan. Kummassakin tapauksessa "kansainvälinen" kansi on yksinkertaisempi, iskevämpi, tehokkaampi ja myyvempi.

Onkohan muutoksen takana ulkomaisen kustantajan ad vai ovatko suomalaiset tekijät itse halunneet viilata sarjakuvansa kantta paremmaksi, kun siihen on avautunut tilaisuus?

« Viimeksi muokattu: 24.04.2015 klo 07:54:32 kirjoittanut Tertsi »

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 859
Vs: Kansi-design
« Vastaus #1 : 24.04.2015 klo 10:58:51 »
Sanosin ihan yleisesti, että maissa, joissa kustannusalan kilpailu on kovempaa kuin meillä, kustantajat kiinnittävät enemmän huomiota kansiin. Osin se on resurssi- osin varmaan taitokysymyskin. Ulkomailla voidaan jopa suunnata tuotetta kannen avulla jollekin kohderyhmälle, kun kokonaismarkkina on suurempi.

Mutta voidaan myös ajatella niin että suomalaiset kannet lähtevät enemmän taiteellisesta näkökulmasta. Varsinkin Pikkunärhen tapauksessa tämä kärjistys, taide vs. kaupallisuus näkyy hyvin. :)

Sitten on muitakin näkökulmia, kuten vaikka kustantamon "lookiin" liittyvä brändäys. Mosquito on laittanut Griselfotheihin uudet, kustantamon kirjasarjojen mukaiset yhtenäiset kannet. Mutta yksittäistapaus, Ronkoteus menee sielläkin suomikannella.

Varmaankin tekijät useinkin haluaisivat viilata kantta, mutta eiköhän se ole kustantaja joka päättää. Mitenkään poikkeuksellista ei ole meilläkään tehdä useampia kansia ja valita niistä sitten paras. Esimerkiksi Hitusen Anabasiksen kakkososan kansi oli alun perin suunnitteilla ykköseen, mutta sitä varten Petri teki kuitenkin toisen, paremmin sisältöä kuvaavan ja "alkuperäinen" käytettiin sitten jatko-osaan.
Jopa omissa projekteissani joskus on käynyt näin. Kivisyyliin tehtiin muistaakseni ainakin 3 kantta, siis pidemmälle kuin luonnosasteelle. Lisäksi etu- ja takakannen kuva-aiheiden kesken voi joskus joutua tai päästä pallottelemaan.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Petri Aarnio

  • Entusiasti
  • Jäsen
  • Viestejä: 348
  • Waugh!!!
Vs: Kansi-design
« Vastaus #2 : 01.07.2017 klo 11:40:30 »
Kannen tärkeä merkitys on että se esittää sisällön (seikkailun + sankarin) ikonosesti tyypitellen. Samalla kansi liittää yksittäisen sarjakuvan osaksi isompaa julkaisusarjaa. Kuten esim. Gold Key kohdalla on asia. Piirtäjä artistit vaihtelivat mutta kannen tekijä pysyi tyylillisesti samana tai ainakin samantyylisenä tekijänä.
AKUT TAND BUNDOLO! TARZAN JEL <AKUT, EI TAPPAMISTA! TARZAN ON TÄSSÄ!>

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 859
Vs: Kansi-design
« Vastaus #3 : 03.03.2018 klo 18:17:21 »
Tässäpä taas hyvä paikka mainostaa vlogiani. Uusimmassa postauksessa aihe on juurikin tuon otsikon mukainen.  :)
Lainaus
Millainen pitäisi historiallisen päiväkirjasarjakuvan kannen olla? ... Lisäkuvituksena kolmisenkymmentä piirrosta.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Petri Aarnio

  • Entusiasti
  • Jäsen
  • Viestejä: 348
  • Waugh!!!
Vs: Kansi-design
« Vastaus #4 : 24.06.2018 klo 10:51:28 »
Ikonisuus sankareiden kohdalla on kuvan kunnioittamista. Alkuperäistä asetelmaa käytetään lähtökohtana seuraaville kuville. Kuvan voimaan uskotaan ja toistettavat kuvat synnyttävät tunnistettavuutta. Sarjakuva on sillä tapaa älykäs laji että yksittäisen seikkailun ohella tulee monesti kokemus siitä että tämän on nähnyt aiemmin. Plagioinnin sijaan kyse on dialogista oman historiansa kanssa. Toki joskus se on silkkaa kopiointia.
AKUT TAND BUNDOLO! TARZAN JEL <AKUT, EI TAPPAMISTA! TARZAN ON TÄSSÄ!>