Nyt on tuo kirja luettu. Oli oikein hyvä opus, mutta ei siinä mitään ihmellistä uutta ollut. Itseäni kiinnosti eniten Ticcin ja Alberto Giolittin yhteistyö. Ticcin rooli on ollut vähän isompi, kuin esim. tuossa toisessa Ticci-kirjassa (kuva ylempänä) kerrottiin. Esim. laajat kuvat Ticci teki yleensä yksin ja Giolitti lähinnä tussasi kuvan etualalla olevat kasvot. Isoin rooli Ticcillä oli Turokeissa. Giolitti perusti työnsä tiukasti dokumentteihin mutta dinosauruksista ei kukaan ole ottanut valokuvia. Lopulta Giolitti tuskastui ja antoi Ticcille vapaat kädet. Giolitti ainoastaan tussasi Turokin ja Andarin kasvot, jotta sarjassa olisi näkyvissä hänen tunnistettava tyylinsä. Ticci pyrki parhaansa mukaan jäljittelemään Giolittin tyyliä.
Todettakoon nyt kuitenkin, että ehkä kirjassa vähän ylikorostetaan Ticcin osuutta. Sinä aikana, kun Ticci ja Giolitti tekivät yhteistyötä, Giolitti teki ihan yksin monta Turokin jaksoa. Giolitti piirsi Turokia yli 20 vuotta ja Ticci oli mukana vain muutaman vuoden. 1970-luvulla Giolittin avustajan roolin peri Angelo Todaro. Veikkaisinpa, että rooli on hänellä ollut samanlainen kuin Ticcillä.
Niille, jotka eivät pidä Ticcin nykytyylistä, on kirjassa ilosanoma. Sergio Bonelli on sanonut Ticcille, että hänen nykyiset piirustuksensa ovat kuin vanhoina aikoina. Pääsemme tämän väittämän pian itse arvioimaan seuraavan Texin ilmestyessä.
